Koronaviruksen ysköspilvi käyttäytyy kuin katupöly ja leijailee pitkään – kaupan aukeamisaika voi olla turvallisin - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Koronaviruksen ysköspilvi käyttäytyy kuin katupöly ja leijailee pitkään – kaupan aukeamisaika voi olla turvallisin

Ulkotiloja tutkimus ei tutkinut. Se ei myöskään anna vastausta siihen, suojaavatko hengityssuojat.

8.4. 6:35

Apulaisprofessori Ville Vuorinen kertoo, että on tärkeää ymmärtää, että virusaerosolia ei voi nähdä. Hän viittaa neljän suomalaisen tutkimusorganisaation yhteishankkeeseen, joka on selvittänyt koronaviruksen kulkeutumista ja leviämistä ilmassa.

Alustavien tulosten mukaan virusta kantavat aerosolihiukkaset voivat säilyä ilmassa luultua pidempään, ja siksi vilkkaiden julkisten sisätilojen välttäminen on tärkeää. Samalla pienenee riski pisaratartuntaan, joka on koronaviruksen tärkein tarttumisväylä.

Vuorisen mukaan onkin tärkeää muistaa, ettei vain pintojen koskettamisen välttäminen riitä.

– On hyvä tuoda esille ilmiöiden näkymättömyys. Ihmisillä on kuva, että räkäklimppi suussa olisi se, missä on virus. Se on vain osa totuutta. Virus menee myös näkymättömän aerosolin mukana.

Koronaviruksen aiheuttamassa kuivassa yskässä hiukkaskoko on tyypillisesti alle 15 mikrometriä. Tämän kokoinen hiukkanen ei laskeudu maahan vaan jää ilmaan. Suuremmat hiukkaset puolestaan putoaisivat maahan tai törmäisivät johonkin ohjuksen kaltaisesti.

Vuorinen vertaa ysköksen aiheuttamia aerosolihiukkasia keväiseen hiekkapölyyn.

– Ne jäävät ilmaan leijumaan paikalleen tai ilmavirtaus levittää ne ympäriinsä. Suuremmat hiukkaset ovat kuin kivi, joka putoaa johonkin lähistölle.

Kuin hiekkapöly, myös virusaerosoli pyörteilee ilmassa ja leviää laajalle alalle. MIT:n mallinnuksen mukaan tämä ala voisi olla jopa kahdeksan metriä.

Suomalaistutkijaryhmän mallinnuksen voit katsoa jutun pääkuvan paikalla olevalta videolta.

Kun oletetaan, että koronavirustartunnan voi saada hengittämällä viruspitoista yskösaerosolia, hiekkapölymäiseltä virukselta on vaikeaa suojautua.

Vuorinen ei uskalla esimerkiksi sanoa, auttavatko normaalit hengityssuojaimet mitään virusaerosolia vastaan.

– Tämä on monimutkainen virtausfysiikan ongelma, johon oikeastaan on mahdotonta sanoa tyhjentävää vastausta. Riippuu niin monesta asiasta.

Siispä varmin suojautumistapa on välttää julkisissa sisätiloissa oleskelua. Kun vähentää kauppakäyntien määrää ja kauppakäyntien pituutta, virusaerosoliin törmäämisen todennäköisyys pienenee. Kaupassa kannattaa mahdollisuuksien mukaan käydä myös sen juuri auetessa, sillä tuolloin ilmassa ei vielä ole ysköspilviä.

Osansa on myös kaupan ilmastoinnilla.

– Joissakin kaupoissa kierrätetään sisäilmaa ja silloin siellä pitää olla partikkelifiltterit kunnossa, etteivät ne viruspitoisuudet kierrä siellä tai lähde kasvamaan

Käytännössä sisätiloissa ilma liikkuu aina, sillä virtauksia aiheuttavat ilmastoinnin lisäksi muun muassa ihmisten liike ja esimerkiksi pakastealtaiden lämpölähteet nostattavat ilmaa.

Tutkimuksen mallinnukset osoittavat, että ysköspilvi pysyy ilmassa pitkään. Vuorisen mukaan virusaerosoli haihtuu hiljalleen, mutta mallinnuksissa viruspitoisuudet olivat merkittäviä vielä kuuden minuutin jälkeenkin.

Apulaisprofessori Ville Vuorinen.­

Nyt tehdyt mallinnukset tehtiin ilmastoidun ja seinällisen tilan pohjalta, mutta periaatteessa mallinnus ei tee valtavaa eroa ulkotilan kanssa.

– Se mallinnus ei tiedä sinänsä, ollaanko sisällä vai ulkona, jos ajatellaan sillä tavalla.

Vuorinen painottaa silti, ettei mallinnuksen pohjalta voi vastata tyhjentävästi, siihen onko ulkona liikkuminen turvallisempaa, yhtä turvallista vai vaarallisempaa kuin julkisissa sisätiloissa liikkuminen.

Paljon on kiinni olosuhteista. Tyynellä ilmalla ysköspilvi ei ulkonakaan juuri leviä – mutta virtaukset levittävät sitä kuten pölyä tai savuakin.

– Jos ilma kiertää sisätiloissa, se tila on tietysti rajatumpi, tämähän on itsestään selvää.

Vuorinen myös painottaa, ettei tutkimuksessa käsitelty sitä, mikä määrä virusta ilmassa riittää tartuttamaan, mutta tutkimus silti vahvistaa jo aiemmin annetun ohjeistuksen tarpeen.

– Tämä vahvistaa viranomaisten ohjeita, ja sitä, miksi etäisyyksiä tulee noudattaa. Se, millainen etäisyys on riittävä, on hyvin monimutkaista. Aerosolileviämisessä tällainen väli on vaikea määrittää. Yksi tai kaksi metriä on vain käytännöllinen ohje.

Käytännössä välimatka muihin saisi hänen mukaansa olla mielellään paljon pidempi kuin kaksi metriä.

– Tätä itse noudatan. Mitä kauempana olet muista ihmisistä, sitä pienempi todennäköisyys tartunnan saamiseen on.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?