”Tässä on kamalia juttuja” – rikkaan liikemiehen 62 vuotta salaisuutena pysyneen kirjekuoren sisältö paljastui - Kotimaa - Ilta-Sanomat

”Tässä on kamalia juttuja” – rikkaan liikemiehen 62 vuotta salaisuutena pysyneen kirjekuoren sisältö paljastui

Rikas porilainen liikemies asetti ehdoksi, että kuoren saa murtaa aikaisintaan 2020.

10.4. 11:00
  • IS julkaisee pääsiäisenä uudelleen joitakin alkuvuoden 2020 luetuimpia juttuja.

Pori-Seuran aktiivi Sirkka-Liisa Hakala oli yhtä jännittynyt kuin paikalla olleet uteliaat, mitä porilaisen pankinjohtajan Rafael Mellinin sinetöity kirjekuori sisältää.

Hakalan tehtäväksi tuli avata mysteerikuori. Satakunnan Museo lähetti kuoren avaamisesta suoraa lähetystä YouTube-kanavassa.

– Kyllä se oli kohtuullisen mielenkiintoista varsinkin, kun muistiinpanokirjan kannessa ei ollut mitään tietoa, mitä se sisältää.

Mellin syntyi Porissa vuonna 1886 ja kuoli Ruotsissa 1965.

Hän määräsi vuonna 1958, että kuoren saa avata vasta vuonna 2020.

Historiallinen hetki koitti keskiviikkona 4.3.

Hakala veti käsiinsä valkoiset hanskat ja tarttui saksiin. Mellinin kuori oli sinetöity viidellä sinetillä. Hakala ei halunnut murtaa sinettejä.

– Sanoin, että noita ei murreta. Siinä on viisi kaunista sinettiä, joissa on Rafael Mellinin ikioman sinetin jälki.

Hakala leikkasi kuoren sivuilta auki.

Kuoresta paljastui paperiin kääritty paketti. Sen sisällä oli muistikirja.

Tässä on varmasti salaisuuksia, Sirkka-Liisa Hakala arveli.

– On asiakkaita ja heidän taustojaan. Ensimmäisellä sivulla ovat Anja Andersson ja Alma, jotka ovat sisaruksia.

– Tässä on kamalia juttuja. Joku oli Sörnäisten vankilassa, ja Turun Kakolassa. Konkurssikelpoinen.

Mitä Hakala odotti löytävänsä kuoresta?

– Ei nyt sentään setelirahaa, ei pankkikirjoja eikä lahjoittajan salaisia runoja. Toivoin salaa, että siellä olisi jotakin, jossa olisi joku pikkuinen skandaalin poikanen. Ja niinhän siinä oli.

Se tuli Kakolasta, ei anneta lainaa

Hakala sanoo, että koko kirjan olemassaolo on nykyihmisen kannalta skandaali.

– Pankinjohtaja on kirjoittanut henkilökohtaisia tietojaan eri asiakkaista tai mahdollisista asiakkaista. Nykyisin sellainen olisi laitonta.

Pankinjohtaja kirjoitti asiakkaista: ”Sillä on miljoonaomaisuus, saa antaa lainaa”, ”Se tuli juuri Kakolasta ja oli sitä ennen Sörnäisissä, ei saa antaa lainaa missään tapauksessa”.

Hakalan mielestä muistikirjassa on paljon tutkimista. Pitää selvittää, kuka kukin oli ja kenellä on elossa olevia sukulaisia.

Kirja sisältää sen verran arkaluonteista tietoa paikkakuntalaisista, että kirja pitää tarkkaan tutkia ennen kuin se asetetaan näytteille. Hakala lisää, ettei kirjaa voi laittaa ainakaan auki.

– Eihän sitä tiedetä, kenen esi-isiä siellä on arvioituina rahansa puolesta.

Kirjassa on merkintä esimerkiksi Julinista. Julinit ovat hienoa sukua Satakunnassa, mutta kirja kertoo kyseisen Julinin olevan varaton.

– Joka suvussa on mustia lampaita, Hakala selittää.

Muistikirjaa ei ole pitänyt itse pankinjohtaja Rafael Mellin, vaan pienen pankin sivukonttorin johtaja. Pankinjohtaja on luultavasti kirjoittanut muistiinpanoja, jotta hänellä olisi varmempi olo lainaneuvotteluissa.

Muistikirja säästyi tulipalolta ihmeen kaupalta.

Muistikirjan pitäjä vaikutti johtajana pikkupankissa. Pankki yhdistyi Pohjoismaiden Yhdyspankin Porin konttoriin, jossa Mellin toimi johtajana.

– Siinä yhteydessä ilmeisesti pikkupankin asiakirjoja poltettiin. Historiatietoinen herra Mellin oli jemmannut plakkariinsa tämän epäilyttävän muistiinpanokirjan. Hän päätti lahjoittaa sen Pori-Seuran herroille ja rouville.

Mellin määräsi kuoren salassa pidettäväksi sadaksi vuodeksi. Hakalan mukaan Mellin luultavasti ajatteli, että rikos vanhenee tässä ajassa.

– Hän oli tyypillinen pankinjohtaja. Hän oli kaiken tarkkaan miettinyt.

Mellin tuskin ajatteli, että kirjeen avaamisesta tulisi yleisömassoja keräävä suora lähetys.

– Hän varmaan ajatteli, että jossain ravintolan kabinetissa herrat nauttivat virvokkeita ja avaavat tämän pussin. Toisin kävi.

Mysteeriarkku odottaa

Mellin on järjestänyt porilaisille toisenkin mysteerin.

Kaupunginarkistossa on Mellinin lähettämä lukittu kirstu. Mellin muutti eläkkeelle jäätyään Porista Ruotsiin. Hän lähetti suuren kirstun synnyinkaupunkiinsa. Kirstun saa avata vuonna 2058, jolloin kaupunki täyttää 500 vuotta.

Arkussa on ylimääräisiä metallilyötteitä ja kolme lukkoa, joiden avaimet herra Mellin on itse hukannut.

– Arkku oli sinetöity Ruotsin puolella. On ilmeisesti ollut tohinaa vuonna 1965 ja 1966, kun testamenttia pantiin toimeen, mitä mieltä Ruotsin tulli on siitä, että sinetöity arkku kuljetetaan Suomeen.

Kuljetus on jotenkin järjestynyt. Arkku pääsi Ruotsista Poriin.

Asiaan on Hakalan mukaan luultavasti auttanut se, että Mellin on aikoinaan väittänyt, että arkussa on postimerkkejä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?