Ex-kanslia­päällikkö: korona­kriisi aiheuttaa ennen­näkemättömän tilanteen perheissä – ”vaikea edes keksiä, miten tällaista voidaan analysoida” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Ex-kanslia­päällikkö: korona­kriisi aiheuttaa ennen­näkemättömän tilanteen perheissä – ”vaikea edes keksiä, miten tällaista voidaan analysoida”

TEM:n entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen ja UPI:n johtaja Mika Aaltola pohtivat, miten koronaeristyksen aiheuttamaa työttömyyttä, perheväkivaltaa ja mielenterveysongelmia voitaisiin torjua.

Julkaistu: 6.4. 12:54

Koronakriisin taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset ovat syvät. Työ- ja elinkeinoministeriön ex-kansliapäällikkö Erkki Virtanen näkee tilanteessa eroja ja yhtäläisyyksiä 1990-luvun lamaan.

Koronakriisillä uhkaa olla ennennäkemättömiä taloudellisia ja poliittisia seurauksia maailmanlaajuisesti. Britanniassa ja Yhdysvalloissa on käyty kiivasta keskustelua siitä, onko lääke pahempi kuin virus.

On kysytty, pitäisikö rajoitustoimenpiteistä hiljalleen luopua ja kansaa altistaa virukselle, jotta voidaan torjua eristyksen aiheuttamaa massatyöttömyyttä, perheväkivaltaa ja mielenterveysongelmia.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola pitää laumasuojan eli väestön immuniteetin kasvattamista poliittisesti liian riskialttiina linjana selviytyä koronaviruksesta, koska se tarkoittaisi liian rajua kuolleiden määrää. Taloudellisia riskejä syntyisi myös siitä, että terveydenhuolto jumittuisi ja levottomuuksia syntyisi.

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan koronakriisistä voidaan selviytyä vain kansainvälisellä yhteistyöllä.

– Linjaksi on valittu, että tauti käydään läpi pikkuhiljaa. Ihmiset odottavat moderneilta valtioilta terveyden ylläpitämistä ja se olisi liian suuri konkurssi tässä suhteessa, Aaltola sanoo.

Kaiken nähnyt työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen ei osaa sanoa, onko lääke pahempi kuin sairaus.

– Kun kaikki on ohi, voidaan verrata, kumpi on pahempi: se että talous romahti ja ihmiset pysyivät hengissä vai se, että Ruotsissa tuli vähän enemmän kuolleita, mutta pyöriä pidettiin pyörimässä.

Virtasen mukaan koronakriisin aiheuttama talousromahdus tulee muistuttamaan 1990-luvun lamaa. Virtanen toimi laman aikana valtiovarainministeriön apulaisbudjettipäällikkönä.

Hän näkee kuitenkin yhden selvän eron koronakriisissä ja 90-luvun lamassa: jälkimmäisen aikana korot nousivat ja ihmisten rahat menivät niihin. Nyt korot ovat nollassa, eikä valtioiden velan kasvu aiheuta samankaltaista päänsärkyä kotitalouksille.

– Kun työt menivät ja firmat kaatuivat 90-luvun alussa, mielenterveysahdinko oli yhtä suurta kuin tänäkin päivänä, Virtanen arvioi.

Työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen.

Toisaalta lasten kotiopetus on täysin uutta ja voi aiheuttaa ennennäkemättömiä perhetilanteita, Virtanen sanoo.

– On vaikea ennakoida, mihin se johtaa, jos kotona on vanhempi työttömänä tai etätöissä ja pari–kolme lasta, jotka pitäisi ruokkia ja opettaa. On vaikea edes keksiä analyysikehikkoa, miten tällaista voitaisiin kunnolla analysoida.

Mitä syvempään taloudelliseen ja poliittiseen syöveriin virus yhteiskuntia ajaa, sitä suurempi tarve on miettiä, miten koronan kanssa voidaan elää, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Aaltola sanoo.

– Eroon viruksesta ei päästä muuten kuin kansainvälisellä koordinaatiolla ja laajamittaisella yhteistyöllä. Tässä vaiheessa toimenpiteet ovat olleet hyvin kansallisia ja vähän eritahtisia.

Aaltola ehdottaa, että luotaisiin joustavia ja älykkäitä järjestelmiä, joiden avulla taudin kulkua voitaisiin seurata ja tulpata. Lentoyhteyksiä rajoitettaisiin, jos laajamittaista epidemiaa alkaisi esiintyä jossakin päin maailmaa.

– Koronan jälkeinen maailma ei ole sama, josta vuoden alussa lähdimme. Se vaatii rakentamista ja rakentajansa. Tässä pienten maiden kuten Suomen täytyy olla aloitteellinen.

Aaltolan mukaan koronakriisi aiheuttaa demokraattisen lännen ulkopuolella suoranaista pulaa.

– Pula-ajan seuraukset voidaan laskea ihmishengissä.

Korona tuottaa valtioiden sisällä levottomuuksia, jotka valtiot heijastavat helposti ulkoiseen toimintaan, jopa sotiin, Aaltola varoittaa.

– Kun pitäisi päästä kansainväliseen koordinaatioon, seuraukset voivat olla päinvastaiset – vähemmän kansainvälistä yhteistyötä, enemmän konflikteja ja ristiriitoja.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?