Hikoiluttaa. Vettä pitäisi juoda, mutta tauolle ei noin vaan aina pääse. Se vaatii ennakointia ja suunnittelua. Kun tauolla viimein saa vesitilkkasensa, seuraavan vessatauon ajankohtaa voi joutua odottamaan pitkäänkin.
Vääränlainen kosketus tai epämukavien suojavarusteiden uudelleen asettelu voi altistaa koronavirukselle.
Kun kotiin pääsee, hengitysmaski on jättänyt painaumat ihoon. Ja toki tunnollinen työntekijä vielä kahlaa työpaikan sähköpostitulvan läpi, sillä työajalla siihen ei aina jää aikaa.
Tällaista on tehohoitajan arki HUSin koronaosastolla. Palkkana siitä on 2 500 euroa, josta käteen jää verojen jälkeen alle 2 000.
– Kuinka moni teistä olisi valmis tähän kaikkeen 2 500 € kuukausipalkalla, kysyy HUSin koronateholla työskentelevä sairaanhoitaja Iida Salminen.
Salmisen työpäivät alkavat sillä, että hän pukeutuu huomiota herättäviin suojavarusteisiin. Kun hengitysmaski, visiiri ja päähine ovat puettuina, niihin ei enää tulisi työpäivän aikana koskea.
Huomaamaton korjailu voi levittää virusta ja altistaa hoitajan. Toisaalta hoitaja voi altistua myös kulkiessaan töihin julkisella.
Iida Salminen pelkää, että koronan myötä osa hoitajista palaa loppuun.
27-vuotias Salminen kertoo, että varsinkin koronateho-osaston alkuvaiheessa hoitohenkilökunta hiljentyi. Uutisissa ollut pandemia tuli erityisen lähelle, omaan elämänpiiriin, ja se jännitti.
– En sanoisi pelkääväni tartunnan saamista, mutta ajattelen sitä. En kuulu riskiryhmään, mutta onhan korona maailmalla ollut raju nuorillekin.
Salminen määrättiin koronateholle. Hän oli ehtinyt vaihtaa HUSin sisällä työtä sydänpuolelle, mutta tehohoitotaustan myötä hänet määrättiin huolehtimaan koronatartunnan saaneista.
Mielipidettä ei kysytty. Tehtävän kuvan lisäksi hoitajilta uhkaa palaa lomat ja ylitöihin voidaan määrätä. Kun koronavirus joskus hellittää, Salminen uskoo maan täyttyvän loppuun palaneista hoitajista.
Se ei ole ihme, sillä korona seuraa kaikkialle.
– Pyrin välttämään uutisia vapaalla, mutta ei niiltä voi välttyä. Korona on kaikkialla, se haittaa ehkä palautumista.
Lääkitsemisen ja muun hoitotyön ohella teho-osaston hoitajat monitoroivat potilaiden elintoimintoja. Arkistokuva.
Kun Salminen on saanut puettua suojavarusteet, alkaa tehohoitotyö. Periaatteessa korona ei ole muuttanut työnkuvaa.
Tehohoitaja on läsnä potilaan lähellä jatkuvasti. Jos tauon haluaa pitää, toinen hoitaja on saatava tilalle.
Hoitotyö on elintoimintojen monitoroimista, lääkitsemistä, itseään liikuttamaan kykenemättömien asentohoidot, potilaiden perushoitoa ja muuta tilanteen vaativaa hoitoa.
Ennestään henkisesti raskas tehohoitotyö on vain muuttunut suojavarusteiden myötä entistä kuormittavammaksi.
Suojapuvut eivät hengitä, joten hiki nousee pintaan välittömästi, mutta juomisesta huolehtiminen voi tositilanteessa olla haastavaa, kun potilasta ei saa jättää yksin.
Lisäksi maski tekee hengittämisestä raskaampaa.
– Ensimmäisellä kerralla jouduin tietoisesti rauhoittelemaan itseäni, etten panikoi. Maski päällä hengittäminen on työlästä.
Salminen painottaa, ettei koronateholla ole vielä niin hektistä, mitä voisi luulla. Toistaiseksi työvoimaa on riittävästi, eikä ylitöitäkään ole juuri jouduttu tekemään.
Silti esimerkiksi työsähköpostia ei ehdi työajalla aina lukemaan – ja vaikka työnantaja ei pakota sitä vapaa-ajalla seuraamaan, sanoo Salminen viestit vapaalla silmäilevänsä.
Arkistokuva Meilahden tornisairaalan tehohoito-osastolta.
Salminen julkaisi arjestaan Instagram-postauksen, jossa hän kritisoi hoitoalan palkkoja.
Julkaisun kuvassa Salminen poseeraa ystävänsä kanssa peilin kautta otetussa kuvassa Meilahden sairaalassa, kumpikin pukeutuneena täysiin suojavarusteisiin.
Suosiota saavuttaneessa postauksessa hän kyseenalaistaa, voidaanko näin vaativasta työstä maksaa vain 2 500 euroa ja työehtosopimuksen mukaiset lisät.
Salminen kokee, että palkka voisi määräytyä työn vaativuuden mukaan ja 3 000 euroa olisi luokaltaan järkevämpi.
Nyt korulauseissa esiintyvä hoitoalan arvostus ei näy oikeastaan missään.
– En kaipaa jossain ulkomailla hoitajille maksettavia hirmupalkkoja, mutta olisi mukavaa, että arvostus näkyisi palkassa. Nyt altistamme itsemme taudille ilman kunnollista korvausta.
Arkistokuvassa sairaanhoitaja käsittelee hengityskonetta Meilahden tornisairaalan tehohoito-osastolla Helsingissä.
Salminen myös muistuttaa, että sairaanhoitajien palkka on AMK-koulutukseksi heikonlainen, eikä työ tarjoa juuri etenemismahdollisuuksia.
Palkkaan tulee pari kokemuslisää, mutta siihen se jääkin.
Kovin toiveikas tyhjiin puheisiin kyllästynyt Salminen ei ole palkankorotuksien suhteen.
– Tuntuu, ettei koskaan ole oikea aika palkankorotuksille. Nytkin kuuluu jo puhetta siitä, että tälläkin kertaa on väärä aika.