Pentti Linkola oli arvostettu ympäristöfilosofi, toisinajattelija ja kalastaja.

Näistä asioista Pentti Linkola muistetaan

Elinvoimainen, utelias ja energinen ajattelija-kalastaja on kiehtonut monia.


5.4.2020 16:03

Kalastaja ja syväekologi Pentti Linkola on kuollut 87 vuoden iässä.

Kaarlo Pentti Linkola syntyi 7. joulukuuta 1932 Helsingissä Helsingin yliopiston professorin ja lehtorinakin toimineen Kaarlo Linkolan ja Hilkka Suolahden perheeseen. Molemmat vanhemmat edustivat suomalaisia kulttuurisukuja.

Linkola kävi Suomalaista Yhteiskoulua ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1950. Helsingissä syntyneenä ja kasvaneena hänellä oli jo vahva yhteys maaseutuun jo nuorena. Perhe vietti kesät äidin perheen suvun maatilalla Vanajavedellä Hämeessä.

Hän aloitti eläin- ja kasvitieteen opinnot Helsingin yliopistossa, mutta keskeytti ne jo ensimmäisenä vuonna. Teoriaopinnot eivät kiinnostaneet Linkolaa.

1970-luvulla Linkola asettui äitinsä suvun maatilan maisemiin Vanajavedelle kalastamaan. Maisemaa muuttavat metsähakkuut olivat hänelle aina suuri shokki.

Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen tinkimättömimmäksi, jollei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi.

Aluksi hänet tunnettiin pasifistina, sitten luonnonsuojelijana, joka ainakin teoriassa oli valmis käyttämään väkivaltaakin tavoitteiden saavuttamiseen.

Pentti Linkola vuonna 1968.

Linkolan ydinsanoma ei vuosikymmenten aikana muuttunut. Hänen mukaansa ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia, ja loppu on lähellä.

Ilmastonmuutoskeskustelu sai monet miettimään tarkemmin hänen viestiään. Viesti ei ollut kevyt, vielä vähemmän mukava, mutta se osoittautui – valitettavasti – ajattomaksi.

Linkola tapasi tulevan vaimonsa Aliisan, kun tämä oli vasta 19-vuotias ja hän tuolloin 28-vuotias. Linkola oli ahdistunut maailman tilasta ja halusi elää yksinkertaista elämää maalla.

Kalastamassa Kuhmoisissa 20. huhtikuuta 1969.

– Minä laskelmoin. Aliisa on nätti kuin mikä ja vahvan näköinen ja vahva se olikin. Ajattelin, että siinä oli sopiva kumppani myös kalastukseen, niin kuin olikin. Monet vuodet, Linkola itse kertoi Riitta Kylänpään kirjassa Pentti Linkola - ihminen ja legenda (Siltala). Elämäkerta palkittiin vuoden 2017 Tieto-Finlandialla.

Kylänpään kirjoittama elämäkerta valottaa Linkolan toisinaan myrskyisää yksityiselämää.

Linkola elätti itsensä kalastajana, jonka uran hän aloitti jo 1950-luvun lopulla.

Linkola kotonaan työpöytänsä ääressä Kuhmoisissa 1969.

Linkola oli pitkään naimisissa Aliisan kanssa, ja he saivat kaksi tytärtä. Koska Linkola eli erakkoelämää, hän oli vaikea kumppani ja ärtyisä isä.

Pentti Linkola – ihminen ja legenda kertoo, että avioliitto kariutui lopulta vuonna 1974 seitsemän viikon soutuveneretkeen Ahvenanmaan ympäri. Koko perhe oli mukana. Välillä jouduttiin hengenvaaraan merenkäynnin vuoksi. Avioeroon vaikutti myös Linkolan suhde kustannusvirkailija Sirkka Kurki-Suonion kanssa. Elämäkerran mukaan tieto suhteesta oli Aliisalle vain helpotus.

Myöhemmin Linkolalla oli muitakin naissuhteita.

Linkola joutui toisinaan sairaalahoitoon vaikean masennuksensa vuoksi.

Vaikka Linkolan isä kuoli pojan ollessa vasta kymmenen, hänen äitinsä säilyi tärkeänä vaikuttajana hänen elämässään melkein 70-vuotiaaksi saakka.

Vuonna 1971 Linkola julkaisi esseekokoelman Unelmat paremmasta maailmasta. 1960-luvulla kirjoitetuissa esseissä hän perusteli näkemystään ekologisesta elämäntavasta. Muita aiheita olivat rauhanaate, maallemuutto, ihmisten veljeys ja tulevaisuus.

Kalastaja Pentti Linkola puhumassa !dea-72-päivillä Espoon Dipolissa marraskuussa 1971.

Esseekokoelman alussa on luku, jonka tarkoituksena on ”karkottaa epätoivotut lukijat, Helsingin kapakoiden kulttuurikeikarit ja muut pölkkypäät, jotka pelkäävät vilpitöntä naiiviutta enemmän kuin tyylikästä kyynillisyyttä”.

Linkolan esseiden ihanteena oli yhteiskunta, jossa ihmiset asuvat perheineen mahdollisimman kaukana toisistaan jaksaakseen rakastaa toisiaan.

Linkola kertoi Ylen haastattelussa vuonna 2007, Madridin pommi-iskun jälkeen, että ”jokainen toimi, joka häiritsee maapallon elämää tuhoavan länsimaisen kulttuurin kehitystä, on myönteinen”.

Linkola ihmetteli haastattelussa Madridin iskusta, jossa kuoli 200 henkilöä, syntynyttä uutiskohua.

– Nämä kuolonuhrit, jos niissä nyt haluttaisiin nähdä inhimillistä murhenäytelmää, niin nehän ovat merkityksettömän pieniä verrattuna näiden yhteiskuntien niin sanotusti laillisesti käymiin sotiin, hän sanoi.

– Eihän se ole edes uutisarvoinen asia.

Toimittaja kysyi, miksei Linkola itse ole ryhtynyt terroristiksi, jos hän kerran pitää terroritekoja myönteisenä asiana.

– Puuttuu sekä rohkeutta että kykyä. En mä osaa rakentaa mitään pommia millään, en ole kätevä ihminen ollenkaan, Linkola vastasi.

Samassa yhteydessä hän puhui myös kannastaan maahanmuuttopolitiikkaan. Linkolan mukaan alhaisen elintason maista ei Suomeen pitäisi päästää yhtäkään pakolaista tai siirtolaista. Se kasvattaisi kulutusta, joka jo nykyisellään on kohtalokkaalla tasolla.

Vuonna 2015 Yle teki Linkolasta kattavan henkilökuvan. Siinä Linkola vertasi demokratiaa ”marketin kilometrihalliin, jossa ihminen on saanut riehua ja toteuttaa itseään. Kyllä jo ovelta näkee, ettei ihmisellä ole tulevaisuutta.”

Linkola kuvattiin HS:n 80-vuotishaastatteluun vuonna 2012.

Diktatuuria Linkola piti parempana, koska siinä vallitsevat kulutuksen ja kuormituksen sijaan muut arvot.

Samassa haastattelussa hän otti kantaa myös itse aiheuttamaansa keskusteluun.

– Se on mua kiusannut, kun aina lohdutetaan, että kyllä ne on herättänyt paljon keskustelua. En mä ole halunnut herättää keskustelua, vaan mä olen halunnut neuvoa, miten ihmisten pitäis elää.

Verkkoa selvittämässä.

Helsingin Sanomien Kuukausiliite kävi kesäkuussa 2016 Linkolan kanssa linturetkellä. Linkolan vanhimmat lintupäiväkirjat olivat vuodelta 1949. Hän kirjasi Kuukausiliitteen mukaan vihkoihin tunnollisesti ja systemaattisesti lintuhavaintonsa, saksalaisen ornitologin Ernst Hartertin käsikirjan mukaan.

Samassa haastattelussa hän muisteli myös hetkeä, jolloin taipui autokaupoille. Ensin hänen piti toki käydä autokoulu, viisikymppisenä. Aiemmin hän oli manannut autot ilmestyskirjan pedon kaltaisiksi luonnonvarasyöpöiksi. Niin vain Linkolankin pihaan ilmestyi vanha Toyota Hiace.

Linkola nostamassa perunaa kotitilallaan Valkeakoskella syyskuussa 2012.

Jotain Linkolan kiinnostavuudesta kertoo sekin, että kun Helsingin Sanomat kysyi vuosina 1989 ja 2002 yhteensä 175:ltä kulttuurin ja tieteen vaikuttajalta, ketkä ovat Suomen ykkösälyköt, vain kolme suomalaista nousi Top 10 -listalle molemmilla kerroilla. He olivat filosofi Georg Henrik von Wright, diplomaatti Max Jakobson ja Pentti Linkola.

HS kirjoitti vuonna 2017, että moni ulkomaalainen ei ymmärtäisi suomalaisten Linkola-rakkautta, sillä Suomen rajojen ulkopuolella Linkola nähdään täysin toisin silmin. HS:n mukaan ”Linkola on esimerkiksi kansainvälisten militanttien uusnatsipiirien kulttihahmo”.

Vielä hullumpaakin tapahtui. Kylänpään kirjoittamassa elämäkerrassa mainitaan, että Linkola sai kesäkuussa 2014 kirjeen yhdysvaltalaiselta ekoterroristilta Theodore Kaczynskilta, joka tunnetaan lempinimellä Unabomber.

IS julkaisi vuonna 2018 jutun, jossa Linkola kertoi pitävänsä yhä luontopäiväkirjaa, vaikka oma liikkuminen oli jo heikkoa. Linkola kärsi diabeteksesta ja huimauksesta.

– Ei minusta ole enää mihinkään. Olen ihan liikuntakyvytön, hän sanoi tuolloin.

Viimeisinä aikoinaan Linkola ehti kommentoida lyhyesti myös koronaviruspandemiaa. Hän kertoi näkemyksensä asiasta kulttuurijournalismiin erikoistuneelle verkkojulkaisu Kulttuuritoimitukselle.

Haastattelu julkaistiin vain muutama päivä sitten, torstaina.

Valkeakoskella 15. marraskuuta 2012.

– Koronavirus voi hieman jarruttaa maapallon tuhoa, mutta kun se on saatu lannistettua, jatkuu sama elämäntapa, Linkola sanoi, ja jatkoi:

– Niin kauan kuin taloudellinen edistys ja kehitys ovat ihmisen keskeisiä tavoitteita, on maapallon pelastaminen menetetty.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?