Älä luota huiviin koronasuojana – näin toimii oikea hengityssuojain - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Älä luota huiviin koronasuojana – näin toimii oikea hengityssuojain

Moni suojautuu koronavirusta vastaan huivilla tai itse ompelemallaan suodattimella, mutta se ei riitä pysäyttämään virusta.

Taksinkuljettajayrittäjä Timo Leino käyttää hengityssuojainta, kertakäyttökäsineitä ja käsidesiä suojautuakseen koronavirukselta. Losangelesilaisnainen oli suojannut suunsa huivilla, kuten kaupungin pormestari oli suosittanut.

4.4.2020 10:13

Huivista itse tehty kasvosuojain lisää turvallisuuden tunnetta, mutta se ei anna käyttäjälleen riittävää suojaa koronavirusta vastaan. Koronaviruksen kokoluokkaa olevat partikkelit pääsevät helposti livahtamaan omatekoisen maskin kuitujen ohi ja edelleen ihmisen hengitysteiden pinnoille tartuttamaan.

Aivan hyödytön omatekoinen maski ei koronan vastaisessa taistelussa ole. Parhaimmillaan se toimii pisarasuojuksena ja saattaa estää koronan jo saanutta henkilöä tartuttamasta muita, kun yskiessä tai aivastaessa ilmoille lähtevät pisarat eivät pääse leviämään yhtä laajalle.

Kasvojen eteen puettavien oikeiden hengityssuojainten toiminta perustuu viiteen periaatteeseen eli suodattimen kankaan tai paperin kuitujen seulavaikutukseen, törmäysvaikutukseen, kosketusvaikutukseen, diffuusiovaikutukseen ja sähköiseen suodattumiseen.

Itsetehtyjen maskien suojauskyky rajoittuu lähinnä kahteen ensimmäiseen eli seulavaikutukseen ja jossain määrin törmäysvaikutukseen. Bakteerien ja vielä pienempien virusten kokoluokka olevien partikkeleiden suodatuksessa törmäysvaikutuksella tai kosketusvaikutuksella ei ole juuri merkitystä, sillä niiden kyky erottaa pienempiä kuin 0,1 mikrometrin partikkeleita on lähes nolla.

Jos suodatuskykyä haluaisi lisätä suodatinkankaan paksuutta tai tiheyttä lisäämällä, suodattimen painehäviö kasvaisi liian suureksi ja sisäänhengitys kävisi mahdottoman raskaaksi. Ihminen ei saisi henkeä tai ainakin suodattimen käytöstä tulisi mahdottoman raskasta.

Hengityskäyttöön valmistetuissa korkea suodatuskyvyn maskeissa ongelma ratkaistaan siten, että niiden sisässä oleviin kuituihin tulee valmistuksessa erilainen sähköinen varaus kuin suodatettavissa hiukkasissa. Tyypillisesti sähkövarauksen saaneet kuidut ovat jotain muoviperäisiä tekokuituja esimerkiksi polyesteriä. Niiden erottelu perustuu siihen, että erimerkkiset varaukset vetävät toisiaan puoleensa.

Tällä tavoin saavutetaan suodatuskyky, joka riittää poistamaan sisäänhengitettävästä ilmasta koronaviruksen luokkaa olevien eli 0,08-0,12 mikrometrin kokoisia partikkeleita. Vanhemmiten suodattimen varaus häviää ja sen erottelukyky laskee. Yleensä tästä ei ole haittaa, sillä suodattimet ovat kertakäyttöisiä.

Pienten hiukkasten erotteluun pystytään hengityssuojaimissa myös sähköistä suodattumista lähellä olevalla ns. diffuusiovaikutuksella, joka tule merkittäväksi yhden mikrometrin eli millin tuhannesosan ja sitä pienempien partikkeleiden suodatuksessa.

Nämä hiukkaset ovat jo niin pieniä, että niiden liike suodattimen kuitujen välissä ei noudata enää ilman virtauksia, vaan ne poukkoilevat ilmassa omaan tahtiinsa sähköisen varauksen pakottamina. Diffuusioperiaatteen vuoksi ne voivat kuitenkin kiinnittyä suodattimen kuituihin.

Sähköiseen suodatukseen kykenevien suodatinkankaiden valmistus poikkeaa perinteisten suodatinpapereiden valmistusprosessista. Tavallisten ilmapuhdistimen suodatinpaperi tehdään puupohjaisista kuiduista. Siinä märkä kuitumassa kulkee suodatinpaperikoneen läpi, missä siitä vähä vähältä poistetaan telojen välissä kosteutta.

Märkäprosessissa syntyvään suodatinpaperiin ei kuitenkaan saada luotua sähköistä suodattumista, joten sitä ei voi sellaisenaan käyttää korkean erotteluasteen, kuten koronalta suojaavien FFP2 ja FFP3 tai NG95-tasoisten suodattimien runkoaineena.

Suomessa valmistetaan suodatinpaperia niin sanotussa märkäprosessissa, mutta ne menevät lähinnä teknisiin käyttökohteisiin. Korkean erotteluasteen suodattimiin käytettäviä suodatinkankaita Suomessa ei valmisteta.

Koronakriisin myötä suodattimien vientiä on rajoitettu eri puolilla maailmaa. Jo maaliskuun puolivälissä EU alkoi rajoittaa suodattimien vientiä. IS:n tietojen mukaan Suomessa tutkitaan mahdollisuuksia aloittaa korkean erotteluasteen suodattimien valmistusta koronakriisin aiheuttaman kysynnän ja siitä johtuvien saatavuusvaikeuksien vuoksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?