Poliisipartiota odotti perheen kodissa karu tilanne – korona-aika nosti jo kotiväkivallan määrää - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Poliisipartiota odotti perheen kodissa karu tilanne – korona-aika nosti jo kotiväkivallan määrää

Lastensuojeluilmoitukset ja ilmoitukset kotiväkivallasta ovat jo kasvaneet koronarajoitusten aikana.


4.4.2020 16:00 | Päivitetty 6.4.2020 12:49

Koronaepidemian takia ihmisiä on kehotettu pysymään kotona, tekemään etätöitä ja pitäytymään poissa kouluista ja päiväkodeista. Mutta kotona pysyminen voi olla uhka sekin.

Sen todistavat Ilta-Sanomien keräämät esimerkit poliisin kirjaamista kotihälytystehtävistä kolmen viikon ajalta.

”Ilmoituksen mukaan kerrostalon jostain huoneistosta kuului miehen ja naisen kovaäänistä puhetta ja tappeluun viittaavia ääniä. Paikalle mennyt partio kuuli rappukäytävässä ollessaan jostain asunnosta eläimellistä huutoa, joka paikannettiin tiettyyn asuntoon. Asunnossa olevan pariskunnan selityksen mukaan he olivat keskustelleet eläimellisin äänin siitä, mihin paeta virustautia.”

Ilmoitukset kotiväkivallasta näyttävät kasvaneen sen jälkeen, kun Suomessakin ryhdyttiin rajoitustoimiin virusepidemian takia kolmisen viikkoa sitten, kertovat viranomaiset ja järjestöjen työntekijät.

Jos grafiikka ei näy laitteellasi, katso se tästä.

 Etenkin perheissä, joissa on päihdeongelmia, tulee sellaista vahinkoa, jota korjataan pitkään.

Perheissä, joissa koululounas on voinut olla lapsen ainoa lämmin ateria, koronaepidemia kiristää tilannetta entisestään. Erityisen kova huoli on lapsista, joiden avuntarve saattaa jäädä huomaamatta, kun heitä ei näe vaikkapa koulussa. Haastateltavat peräänkuuluttavat yhteisvastuuta.

– Jos varhaiskasvatuksessa tai kouluissa ei käydä, miten lasten hätä nähdään? Tämä on todella huolestuttava tilanne. Meidän pitää kaikkien olla nyt tuntosarvet herkkinä, sanoo Helsingin kaupungin johtava sosiaalityöntekijä Minna Manelius.

Manelius muistuttaa, että kovilla rajoitustoimenpiteillä on hintansa, vaikka ne ovatkin tarpeen epidemian hillitsemiseksi ja ihmisten terveyden suojelemiseksi.

– Etenkin perheissä, joissa on päihdeongelmia, niissä tulee sellaista vahinkoa, jota korjataan pitkään.

”Isä soitti kännissä hälytyskeskukseen ja pyysi poliisia paikalle. Syy oli se, että noin 13-vuotias tyttö oli tullut kotia eikä pessyt käsiään suositeltua 30 sekuntia, vaan lyhyemmän ajan. Isän ja lapsen välillä syntyi rähinä. Tapahtuma-aikaan isä oli sen verran juovuksissa, että hänet katsottiin paremmaksi poistaa asunnosta, ettei tilanne riistäytyisi väkivaltaiseksi käyttäytymiseksi.”

Poliisihallituksen poliisitarkastajan Marko Savolaisen mukaan korona-aikana kotihälytysten määrä on jonkin verran noussut – vastaavasti julkisilla paikoilla väkivalta on vähentynyt.

Savolaisen mukaan kotihälytystehtävien määrä voi nousta, mitä kauemmin ihmiset joutuvat pysymään eristyksissä.

– Tämä on ollut tyypillistä myös lomakausina, kuten jouluna ja kesälomakaudella. Jos joudutaan olemaan eristyksissä, se saattaa myös kiristää välejä. Kun etenkin riskiryhmien osalta joudutaan noudattamaan entistä tiiviimpää yhdessäoloa, se voi nyt varmaankin entisestään kiristää tilannetta. Lisäksi on ihmisiä, joilla epidemia on saattanut vaikuttaa työhön ja ansiotuloon, mikä voi vaikuttaa kodin ilmapiiriin, Savolainen sanoo.

Poliisihallituksen tilastojen mukaan maaliskuun jokaisella täydellä viikolla oli yli 1 700 kotihälytystehtävää. Eniten oli 16. maaliskuuta alkaneella viikolla, jolloin poliisit hälytettiin kotiin 1 830 kertaa.

– Alkoholi tai päihteet liittyvät aika moneen poliisitehtävään, mutta ne eivät kotihälytyksissä ole aina se syy. Tehtävät voivat liittyä melkeinpä mihin tahansa kovaäänisen riitelyn aiheuttamasta metelihäiriöstä perheväkivaltaan, Savolainen kuvailee tehtävien luonnetta.

”Perheessä isällä ja pojalla riitaa. Ilmoittaja oli 12-vuotias lapsi. Riidan syynä kotiläksyistä tullut riita. Lopullisena syynä oli ollut perheen pojan puhelimen käyttö, joka oli riistäytynyt käsistä.”

Toinen poliisi muistuttaa, että lähisuhdeväkivallasta tehdään aina rikosilmoitus. Poliisi on hänen alueellaan tehnyt lastensuojeluilmoituksia sosiaaliviranomaisille enemmän korona-aikana kuin aikaisemmin, haastattelussa nimettömänä esiintyvä poliisi kertoo.

– Ilmoituksia on tullut myös läheisiltä, jotka ovat huolissaan perheiden tilanteista, kun eivät voi mennä tapaamaan esimerkiksi lapsiaan. Heillä on huoli ja aavistus siitä, että kaikki ei ole kunnossa.

Kaikki poliisilaitokset eivät vielä kerro omia tilastojaan kotihälytystehtävien määrästä, mutta ainakin Hämeen poliisilaitoksen tuoreissa luvuissa on havaittavissa kasvua.

Kotihälytystehtäviä oli maaliskuussa 94 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Poliisin hälytystehtävistä perheväkivaltajutut ovat lisääntyneet maaliskuussa viime vuoteen verrattuna 31 kappaleella.

”Koronaepidemia ja sitä kautta ihmisten sulkeutuminen koteihin aiheuttanee kotihälytysten- ja perheväkivaltajuttujen lisääntymistä jatkossakin”, tiedotteessa arvioidaan.

 Monilla perheillä on ollut isovanhempia tai muita aikuisia, jotka ovat auttaneet arjessa, mutta nyt näitä kohtaamisia ei ole.

Päihdetyöntekijöihin otetaan korona-aikana enemmän yhteyttä.

Päihdeterapeutti Ilkka Leppäkosken mukaan ensimmäiset koronaepidemian takia lomautetut ja etätöihin siirretyt henkilöt ovat jo päätyneet hoitoon rajun juomaputken päätteeksi. Työ on ollut monen päihdeongelmaisen pelastus, joten lomautus tai etätyö voivat särkeä päivärytmin.

– Myös puhelut läheisiltä ovat lisääntyneet. Kun juominen ryöstäytyy, niin se ei ole enää hauskaa kenellekään. Ei alkoholistille, eikä läheisille, Leppäkoski sanoo.

”Ilmoituksen mukaan kerrostaloasunnosta kuuluu väkivallan ääniä ja välillä avunhuutoja. Paikalle menneelle partiolle ilmeni, että asunnossa oli jo aikaisemmin eronnut pariskunta, joilla oli ollut riitaa keskenään. Lopulta oli käynyt niin, että riitelemisen tuoksinassa toinen oli poistunut ilman avaimia asunnon ulkopuolelle, ja asunnossa olija oli onnistunut lukitsemaan itsensä asunnon parvekkeelle. Poliisipartio tilasi paikalle oven avauksen ja sovitteli aikaisempaa riitaa.”

Haastatellut järjestötyöntekijät uskovat, että koronaepidemian ja rajoitustoimien vaikutukset alkavat näkyä vielä enemmän kodeissa, jos eristystä jatketaan pitkään. Tällä hetkellä rajoitustoimien oletetaan jatkuvan ainakin kesän alkuun.

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten turvakodeissa oli 34 ihmistä enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Suurempi lisäys oli avopalveluissa: viime viikolla oli 589 ihmistä enemmän avun piirissä kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

– On havaintoja, että koronan myötä tilanne kotona on pahentunut, kun ollaan koko ajan neljän seinän sisällä eikä edes töihin meno tarjoa henkireikää. Jos on entuudestaan ollut väkivaltaa, sen riski on kasvanut. Toisaalta myös huoli taloudellisesta tilanteesta ja sen purkaminen esimerkiksi alkoholilla tai muilla päihteillä voi näkyä väkivallan riskinä sellaisissakin perheissä, joissa sitä ei aikaisemmin ole ollut, liiton pääsihteeri Riitta Särkelä sanoo.

”Nelikymppinen hämeenlinnalaismies tunkeutui ex-puolisonsa asuntoon teräaseilla varustautuneena. Asunnossa mies yritti teräasetta käyttäen tappaa naisen. Nainen kamppaili vastaan. Teko keskeytyi, kun asunnossa ollut lapsi lähti hakemaan naapurista apua. Nainen pääsi pakenemaan asunnosta. Tekoa oli edeltänyt puhelimitse tapahtunut uhkailu. Esitutkinnassa rikosnimikkeinä ovat tapon yrityksen lisäksi törkeä kotirauhan rikkominen, laiton uhkaus ja rattijuopumus.”

Ensi- ja turvakotien liitolla on chat-tukipalvelut vauvaperheille, eroamassa oleville ja väkivallan kohteeksi joutuneille. Koronavirus ja perheiden hätä kuuluvat kaikilla kanavilla, Särkelä sanoo.

– Arjen monien asioiden samanaikainen hallinta väsyttää perheitä. Lisäksi vähäiset aikuiskontaktit aiheuttavat perheille lisäkuorman – monilla perheillä on ollut esimerkiksi isovanhempia tai muita aikuisia, jotka ovat auttaneet arjessa, mutta nyt näitä kohtaamisia ei ole.

Särkelä muistuttaa, että jokaisella on oikeus elää ilman väkivaltaa. Apua on saatavissa.

– Täytyy myös muistaa, että vanhempien välinen väkivalta koskettaa aina myös lasta.

”Pariskunnalla oli riitaa asunnossa. Mies kaatoi kaljat päälle, nakkeli pizzaa pitkin asuntoa ja kävi käsiksi. Mies poistui asunnosta ilmeisesti autotalliin, koska asunnosta katkesivat sähköt.”

Moni kertoo nyt olevansa huolissaan toimeentulosta mahdollisen työttömyyden tai lomautuksen aikana.

 Koulu on voinut olla turva, että pääsee vähän eroon siitä ilmapiiristä, mutta nyt ollaan neljän seinän sisällä.

Ensi- ja turvakotien liitto on yhdessä muiden järjestöjen kanssa ollut mukana järjestämässä ruokakasseja perheille, jotka kamppailevat rahan riittävyyden kanssa.

– Vanhempien uupuminen voi myös lisätä lasten kaltoin kohtelun riskiä. Nyt kaikki apu on tarpeen. Osa kunnista on tehnyt päätöksen, ettei ostopalveluja tässä tilanteessa käytetä. Se ei ole viisas päätös.

– Toivoisin, että kunnat jatkaisivat järjestöjen ympärivuorokautisissa palveluissa olevien maksusitoumuksia kesään, jotta kaikista haavoittuvaisimmassa tilanteessa olevat eivät joutuisi esimerkiksi ensikodin turvasta avopalvelun piiriin.

Myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton vanhemmille suunnatuissa palveluissa on kuulunut stressi arjen organisoinnista. Monet ovat puhuneet myös tunnesääntelyn vaikeudesta.

– Vanhemmat joutuvat nyt ottamaan erittäin paljon vastaan lasten ja nuorten vaikeita tunteita, ja tämä on perheille hyvin haastava paikka, toteaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton auttavien puhelin- ja nettipalveluiden päällikkö Tatjana Pajamäki.

– Toivon, että jos vanhemmat tunnistavat itsessään voinnin huononemista, väsymistä, alkoholin liikakäyttöä, he hakisivat apua. Perheet ovat tosi kovilla, ja vanhemmat tarvitsevat nyt kaiken tuen.

SOS-kriisikeskuksen Sekasin-chatin käyttäjät ovat 12–29-vuotiaita. Chatissa puhutaan koronaviruksesta, turhautumisesta rajoitustoimiin, yksinäisyydestä, epävarmasta tulevaisuudesta ja kotona syttyvistä riidoista. Chatissa ovat nousseet esille myös väkivalta ja sen pelko, kertoo chatin tiimipäällikkö Miguel Reyes.

– On myös sitä, että perheessä riidellään, ja on alkanut nousta pelko siitä, että tilanne eskaloituu. Mietitään, mistä ja miten haetaan apua.

Reyesin mukaan tilanne on pahin lapsilla ja nuorilla, joiden perheissä on päihteidenkäyttöä tai väkivaltaa tai molempia.

– Tämä on hirveä tilanne heille. He eivät pääse kotoa mihinkään. Koulu on voinut olla turva, että pääsee vähän eroon siitä ilmapiiristä, mutta nyt ollaan neljän seinän sisällä. Okei, saa liikkua, mutta se on helppo sanoa silloin, kun on parempi mahdollisuus valita.

Auttavia tahoja

  • Mannerheimin Lastensuojeluliiton maksuton lasten ja nuorten puhelin 116 111 (ma-pe 14-20 ja la-su 17-20) ja nuorten netti. Vanhemmille suunnattu maksuton vanhempainpuhelin 0800 92277 (ma ja ti 10-13 ja 17-20, ke 10-13 ja to 14-20) ja vanhempain netti.

  • Sekasin-chat 12-29-vuotiaille on auki arkisin 9-24 ja viikonloppuisin 15-24.

  • Ensi- ja turvakotien liiton chatit ovat auki arkisin 10-15 ja ma ja ke myös 17-19.

  • Lähisuhdeväkivallan kohteeksi joutuneille ja heidän läheisilleen suunnattu Nollalinjan maksuton puhelin 080 005 005 (24/7)

  • Akuutissa hädässä soita hätänumeroon.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?