Emeritusprofessori yllättyi, kun koronan ero vaaralliseen sarsiin paljastui: ”Emme tiedä, miten tässä tulee käymään” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Emeritusprofessori yllättyi, kun koronan ero vaaralliseen sarsiin paljastui: ”Emme tiedä, miten tässä tulee käymään”

Emeritusprofessori Tapani Hovi, 77, oli laatimassa Suomelle ensimmäistä pandemian varautumissuunnitelmaa.

–Uudella koronaviruksella ei ole mitään syytä kesyyntyä. Sille on tärkeintä, että se pystyy lisääntymään, sanoo emeritusprofessori Tapani Hovi.­

2.4. 6:02

– Heti kärkeen täytyy myöntää se, että emme tiedä, miten tässä tulee käymään. Kyseessä on uusi tauti, joka on ollut keskuudessamme vasta runsaat kolme kuukautta, sanoo emeritusprofessori Tapani Hovi.

Hänellä on vuosikymmenten kokemus epidemioista ja niihin varautumisesta.

Hovi, nyt 77, aloitti uransa 1960-luvun puolivälissä ja työskenteli muun muassa Helsingin yliopistossa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta THL:ää edeltäneen Kansanterveyslaitoksen enteroviruslaboratorion johtajana.

Hovin kädenjälki näkyy myös koronakriisin toimissa, sillä hän oli laatimassa Suomelle ensimmäistä pandemian varautumissuunnitelmaa viitisentoista vuotta sitten. Tuolloin varautumisen taustalla olivat sars ja lintuinfluenssa H5N1.

Emeritusprofessori Tapani Hovi.­

Pandemian tuloa on pidetty vuorenvarmana, mutta Hoville tuli yllätyksenä, että sen lähettilääksi tuli juuri SARS-CoV-2.

Uusi koronavirus kuuluu samaan sukuun kuin sars, joka sairastutti 2000-luvun alussa maailmanlaajuisesti noin 8 500 henkeä. Noin joka kymmenes sairastunut kuoli, mutta uusia tapauksia ei ilmennyt enää vuoden 2003 jälkeen.

Emeritusprofessori luonnehtii uutta koronavirusta sarsin serkuksi.

Koronavirukset ovat saaneet nimensä ulkomuodostaan. Latinan corona tarkoittaa kruunua, ja viruksen pinnalla olevat proteiinipiikit muistuttavat kruunua tai Auringon koronaa eli ulointa kaasukehää.­

Monien muiden asiantuntijoiden tavoin Hovi ajatteli aluksi virusten käyttäytyvän jokseenkin samalla tavalla, ja että myös uusi koronavirus pystytään eristämään ja taltuttamaan yhtä tehokkaasti.

Niin ei käynyt. Suomen ensimmäinen koronavirustartunta varmistettiin 29. tammikuuta Lapissa matkailleelta kiinalaisturistilta. Taudin alkulähteiltä Wuhanista tullut 32-vuotias nainen oli ollut Suomessa alle viikon.

Runsaat 60 päivää myöhemmin vahvistettuja tartuntoja on lähes 1 500.

– Oireettomien osuuden merkitys taudin leviämisessä yllätti. Sars saatiin pysäytettyä siksi, koska se aiheutti niin monessa vakavan taudin, sanoo Hovi.

Toisin sanoen Sarsin valloitusretki päättyi, koska se oli liian tappava ja sen aiheuttamat oireet näkyviä. Sairastuneet oli helppo jäljittää ja eristää.

 Niin kauan kuin sitä on jossakin muualla, epidemian tulo uudelleen on aina mahdollista.

Covid-19:n tapauksessa on toisin. Toiset tauti vie tehohoitoon ja hautaan, kun taas osa ihmisistä saattaa sairastaa sen jopa huomaamattaan. Noin 80 prosenttia potilaista saa taudissa vain lieviä oireita.

Nykyarvion mukaan taudin itämisaika, eli aika tartunnasta ensioireisiin, on hyvin vaihteleva, 1–14 päivää. Infektion saaneet voivat tartuttaa muita jo ennen oireiden alkamista.

Tämän ominaisuuden vuoksi covid-19 on niin menestyksekäs. Tartuntaketjujen selvittäminen on äärimmäisen vaikea tehtävä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) kertoi viime keskiviikkona, että Suomessa lisätään koronatestauksen määrää radikaalisti, jotta tartuntaketjuihin päästäisiin paremmin kiinni.

Ministeri Krista Kiuru hallituksen koronatilannekatsauksessa Helsingissä 1. huhtikuuta 2020.­

Sekään ei yksin riitä. Tarvitaan myös ihmisiä, jotka jäljitystä tekevät.

Jäljitys taas on hikistä salapoliisityötä. 32-vuotiaan kiinalaisnaisen tapauksessa jäljitystä ryhtyi tekemään heti kaksi lääkäriä ja kolme hoitajaa.

Lapin keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas kertoi taannoin Suomen Kuvalehdelle, että kiinalaisnaisen liikkeet selvitettiin tunti tunnilta. Oleellista oli, missä hän oli käynyt, miten kauan, keiden kanssa, kuinka lähellä?

Altistuneita määrättiin kahden viikon karanteeneihin, mutta kaikkia ei koskaan tavoitettu. Nainen oli ollut muun muassa kolmen tunnin luontosafarilla, jonka kaikki osallistujat olivat ulkomaalaisia.

Turistit hamstraamassa hengityssuojaimia K-Market Kuukkelissa Saariselän keskustassa helmikuussa 2020.­

Tartuntaketjujen kadotessa taudin leviämistä pitää hillitä muilla keinoilla, kuten on tehtykin.

Päätökset ovat olleet historiallisen kovia, mutta vaakakupissa painaa tuhansien ihmisten henki. 1,7 miljoonan asukkaan Uusimaa on eristetty muusta Suomesta, ravintolat suljettu, koulut suljettu, yli 10 hengen kokoontumiset kielletty.

Suomen hallitus varautuu jo exitiin, eli rajoitusten poistamiseen.

Rajoitukset puretaan todennäköisesti asteittain, mutta täsmällistä ajankohtaa exitin alkamiselle on vaikea arvioida. Rajoituksia voidaan alkaa poistaa aikaisintaan tautihuipun saavuttamisen jälkeen.

Uudenmaan maakunnan rajaa ryhdyttiin sulkemaan perjantaina 27. maaliskuuta. Poliisi johti operaatiota ja puolustusvoimista lähetettiin tarkastuspisteille noin 750 varusmiestä ja 40 henkilökuntaan kuuluvaa virka-avuksi.­

Aiemmin THL arvioi tautihuipun tulevan huhtikuun aikana, mutta uusimmissa arvioissa huippu on siirtynyt kesäkuulle. Tämä on hyvä uutinen, sillä se kertoo toimenpiteiden purreen.

Mitä tasaisempi tautihuippu, sitä vähemmän hoidon kapasiteetti kuormittuu kerralla. Ihmishenkiä säästyy.

Suuri kysymys on, mitä sitten tapahtuu? Jääkö osa rajoituksista voimaan ja kuinka pitkäksi aikaa? Tuleeko uusia epidemia-aaltoja ja kuinka voimakkaita ne ovat? Onko varauduttava ajanjaksoon, jossa suojamuurit nousevat ja laskeutuvat vuoronperään?

– Covid-19 on levinnyt ympäri maailmaa. Niin kauan kuin sitä on jossakin muualla, epidemian tulo uudelleen on aina mahdollista. Tämä on ainutkertainen tilanne, eikä kukaan voi varmuudella sanoa, mikä on oikea aikataulu.

 Uudella koronaviruksella ei ole mitään syytä kesyyntyä.

Hovi sanoo, että jos johonkin on syytä varautua, niin yllätyksiin.

– Toimintasuunnitelmaa rukataan varmasti jatkuvasti, mutta ei se koskaan ole täydellinen.

Uusi koronavirus tunnetaan aivan liian huonosti, jotta ennustuksia voisi tehdä edes kuukausien – saati vuosien – päähän.

Hovi sanoo, että esimerkiksi 1950-luvun lopulla kiertänyt ”aasialainen” influenssa muuttui ihmisissä kiertäessään ja monistuessaan vähemmän tautia aiheuttavaksi.

Sama kehityskulku on mahdollinen myös uuden koronaviruksen tapauksessa, mutta tästä ei voida olla varmoja.

– Uudella koronaviruksella ei ole mitään syytä kesyyntyä. Sille on tärkeintä, että se pystyy lisääntymään. Tällä hetkellä se leviää niin tehokkaasti ihmisestä toiseen, ettei viruksella ole tarvetta muuntua.

 En ryhdy sen kummemmin tuomitsemaan päätösten tekijöitä kuin kritikoijiakaan.

On selvää, että suuri osa suomalaisista saa koronavirustartunnan, oireiden kanssa tai ilman.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa 26. maaliskuussa, että epidemia tulee menemään väestön läpi.

Varhilan mukaan kysymys on ennen kaikkea siitä, miten väestössä saadaan aikaiseksi laaja immuniteetti niin, että riskiryhmät pysyvät suojassa.

Koska rokotetta uuteen koronavirukseen ei vielä ole, immuniteetti on mahdollista saada vain luonnollisen tartunnan kautta.

Hovi painottaa, että tätäkään ei tiedetä varmasti. Sairastaminen antaa jonkinlaisen suojan, mutta suoja ei välttämättä ole sataprosenttinen saati ikuinen. Sars-viruksen kohdalla immuniteetti kesti parista kolmeen vuoteen.

Siinäkin tapauksessa, että sairastaminen tekisi ihmisestä täysin immuunin uudelle tartunnalle, on epäselvää, kuinka monen pitäisi sairastaa tauti epidemian taltuttamiseksi väestötasolla.

– Jos verrataan tehokkaasti leviävään tuhkarokkoon, niin 95–98 prosentille ihmisiä tarvitaan suoja, jotta tuhkarokko pysyy väestöstä pois. Polioviruksen suhteen pärjätään 85–90 prosentilla, sanoo Hovi.

Rokotetta kehitetään eri puolilla maailmaa. Australialaisen Queenslandin yliopiston tutkijat ovat optimistisimpia – valmis rokote voisi olla saatavilla alkuvuodesta 2021, ehkä aiemminkin.

Hovi arvioi, että aikoinaan tehdyistä sars-tutkimuksista on varmasti hyötyä myös uuden koronaviruksen pysäyttämisessä. Siitäkään ei ole pikapelastustieksi.

– Ei siellä ole mitään sellaista, joka olisi valmiiksi hyllyltä otettavissa ja pikkuisen muokattavissa.

– Eikä rokotteen valmistuminenkaan tarkoita sitä, että se olisi jokaisen saatavilla heti sen jälkeen. Kun kyse on maailmanlaajuisesta ongelmasta, haasteena on riittävän suuren rokotetuotannon kapasiteetin kehittäminen.

Edellä mainittujen epävarmuustekijöiden takia Hovi ei halua puolella sanallakaan lähteä arvioimaan, miten Suomi on onnistunut politiikassaan koronaviruksen hillitsemiseksi.

– Uskon, että asianomaiset ovat toimineet parhaan käytettävissä olevan tiedon ja resurssien antamien mahdollisuuksien mukaan.

– Se, että linjasta on esitetty erilaisia näkemyksiä, on inhimillistä ja ymmärrettävää. En ryhdy sen kummemmin tuomitsemaan päätösten tekijöitä kuin kritikoijiakaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?