Äiti kohtasi Pia-tyttärensä tappaneen Jarin: ”Sä et ole vienyt multa tikkaria, sä olet vienyt lapsen” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Äiti kohtasi Pia-tyttärensä tappaneen Jarin: ”Sä et ole vienyt multa tikkaria, sä olet vienyt lapsen”

Ulla ja Jari nähdään John Websterin uutuusdokumentissa Silmästä silmään.

Julkaistu: 2.4. 7:55

John Websterin Silmästä silmään -dokumentissa henkirikoksen uhrin omainen tapaa katuvan tekijän.

Ulla katsoo pitkään ujonpuoleista miestä, joka istuutuu häntä vastapäätä. Sama mies, Jari, vei Ullalta lapsen järkyttävällä tavalla.

Ullan 21-vuotias tytär Pia menetti henkensä viinapullosta aiheutuneen riidan vuoksi. Pian poikaystävä Jari on istunut vankilassa teosta yli 11 vuotta ja joutuu nyt katsomaan silmästä silmään Pian äitiä, joka haluaa tietää Jarin teon motiivin.

Ullan katse kiinnittyy Jarin ”Jesus is my president” -paitaan. Hän kysyy, onko Jari tullut uskoon ja tarkoittaako se sitä, että hän saa Jumalalta nyt kaiken anteeksi.

– Tämä on ainoa asia, joka on auttanut mua tässä, Jari miettii sanojaan.

– Fakta on se, että sä et ole vienyt multa tikkaria, sä olet vienyt lapsen. Mulla on jotenkin ihan hirveän ristiriitaiset tunteet... Ajattelen itseni kannalta, etten pysty loppuelämääni kantamaan vihaa sua kohtaan. Sitä tapahtumaa en pysty ajattelemaan. On parempi olla miettimättä, Ulla painottaa.

Kohtaaminen nähdään palkitun suomalaisdokumentaristin John Websterin Silmästä silmään -dokumentissa, jossa rikoksen uhrien omaiset kohtaavat tekijän.

John Webster toivoo henkirikosten uhrien omaisten oikeuksiin muutosta.

Kolme vuotta dokumenttiaan työstänyt Webster oli mukana Ullan ja Jarin tapaamisessa. Samoin Ville-poikansa menettäneen Mikan ja lapsuudenystävänsä Villen tappaneen Danin kohtaamisessa Kylmäkosken vankilassa.

– Tässä ollaan tekemisissä sen kaikkein pahimman kanssa, mitä ihminen voi toiselle tehdä. Toisaalta restoratiivinen dialogi eli vakavien rikosten jälkikäsittely on menetelmänä hyvä niille, jotka osallistuvat siihen. Kaikki tapaukset, joissa olin mukana, olivat pelkästään hyviä. Omaiset saivat siitä oikeasti apua, Webster kiittelee.

Jälkikäsittelyllä eli omaisen ja tekijän kohtaamisella pyritään vähentämään omaisten traumaa. Edellytyksenä on, että tekijä todella katuu tekoaan.

– Kyllä tässä sai nähdä niitä parhaitakin asioita, mitä ihminen voi olla. Vaatii omaisilta uskomattoman suurta rohkeutta mennä siihen tapaamiseen ja kohdata elämän vaikein asia päästäkseen eteenpäin. Tekijöidenkin kohdalla vaatii rohkeutta tavata uhrin läheinen ja pyytää tekoaan anteeksi. Osallistuminen on vastuunkantoa teosta.

Ulla huomauttaa Jarin näyttävän erilaiselta kuin hän kuvitteli.

– Kun ei muista tekijää, tekijästä tulee helposti hirviö, ja hirviön ajatteleminen ei anna tilaa surun alkamiselle, Webster selittää.

Suomessa tapetaan sata ihmistä vuosittain.

Henkirikoksen uhrin omainen jää usein yksin. Webster toivoo rikosten uhrien omaisten oikeuksiin muutosta. Hän nostaa esiin rahalliset kärsimyskorvaukset.

– Jos tekijä tuomitaan maksamaan kärsimyskorvauksia omaisille ja tekijä on varaton, valtio pesee kätensä. Omaisten asiaksi jää hakea kärsimyskorvauksia tekijältä. Se ei ole vain kerran, vaan pitää jatkuvasti hakea korvauksia ulosmittauksen kautta. Sen kautta omainen saattaa saada vuosittain 3–4 euroa korvauksia läheisensä surmasta.

– Se on muistutus siitä, että tekijä on olemassa ja omainen joutuu olemaan tekemisissä hänen kanssaan sekä siitä, että oikeus ei toteutunut.

Webster painottaa, että omaisille pitäisi luoda todellinen mahdollisuus surra. Sitä ei tapahdu kunnolla ennen kuin oikeusprosessi on ohi. Jos oikeusprosessi kestää neljäkin vuotta, suru voi jäädä työstämättä. Ja siitä seuraa vain entistä pahempia ongelmia.

Dokumenttiprojekti: Silmästä silmään torstaina 2.4. TV1 klo 19.00

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?