Koronavirus on kuin ilkeä robotti – maailmaa piinaavasta vitsauksesta selvisi taas uutta tietoa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Koronavirus on kuin ilkeä robotti – maailmaa piinaavasta vitsauksesta selvisi taas uutta tietoa

Kuva koronaviruksen aiheuttamasta covid-19-taudista on muuttunut entistä vakavammaksi. IS kokosi yhteen uusimmat tutkimustiedot.

1.4.2020 6:00

Ikään kuin koronavirus olisi elävä. Ei se ole, sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta ei kuollutkaan. Koronavirus on kuin robotti, joka soluun kiinnityttyään tekee tehtävänsä järkähtämättä: ruiskuttaa sisään perimänsä ja lisääntyy. Viimeisenä käskynään se ohjelmoi isäntäsolunsa kuolemaan, ja silloin elimistöön vapautuu viruksen kopioita. Infektio leviää, tarttuu taas uuteen isäntään ja taas uuteen.

Pirullisen tehokasta. Vain elimistön vasta-aine tai rokote pysäyttää viruksen ja estää sen piikkiä kiinnittymästä solun reseptoriin.

Jos Kiinan Wuhanista leviämään lähtenyt koronavirus SARS-CoV-2 pääsisi riehumaan maapallolla täysin vapaasti, se aiheuttaisi sadan vuoden takaisen espanjantaudin kaltaista tuhoa.

Lontoon Imperial Collegen koronavirustyöryhmä arvioi, että pandemia surmaisi jopa 40 miljoonaa ihmistä, jos mitään torjuntatoimia ei tehtäisi. Arvio perustuu matemaattiseen mallinnukseen. Tehokkain torjuntatoimin kuolouhrien määrä maailmanlaajuisesti jää noin 1,9 miljoonaan.

Täältä pandemia lähti. Kiinalaisen Wuhanin kaupungin sulkua on jo avattu normaalille liikenteelle. Kuvassa Punaisen Ristin työntekijät puhdistautumassa sairaankuljetusmatkan jälkeen.

Viruksen etuna ei tietenkään ole tappaa kaikkia isäntiään, muutenhan sen leviäminen loppuisi lyhyeen. Noin 80 prosenttia potilaista saa taudissa vain lieviä oireita. Lisäksi virus muuntuu ja sopeutuu ajan myötä. Todennäköisesti se jää kiertämään ihmiskunnassa samaan tapaan kuin influenssavirukset ja häviää lopulta vain uutisotsikoista.

Vaikka tutkijat tietävät paljon virusten käyttäytymisestä ja ovat tunteneet jo tammikuusta lähtien SARS-CoV-2:n perimän, on uusi virus aina arvoitus. Kuva viruksen aiheuttamasta covid-19-taudista on kuitenkin kevään mittaan muuttunut yhä vakavammaksi. Se ei ole vakava uhka ainoastaan ikäihmisille tai perussairauksia poteville, vaan kaikille.

IS kokosi seuraavaan uusinta tietoa tuholaisesta, joka on pysäyttänyt maailmantalouden ja sekoittanut miljardien ihmisten elämän.

Madridin aluehallinnon tiloihin on perustettu väliaikainen ruumishuone koronaviruksen uhreja varten. Tautiin on kuollut Espanjassa jo yli 8000 ihmistä.

1. Rajoitustoimet tehoavat

Tiukkojen rajoitustoimien ja sosiaalisen eristämisen vaikutukset näkyvät vasta parin viikon viiveellä niiden voimaantulosta. Siksi kunkin päivän tilasto kertoo pandemian menneisyydestä, ei suoraan nykyhetkestä.

Uusien varmistettujen tartuntojen määrän kasvu on päivän tietojen mukaan maailmanlaajuisesti alle 10 prosentin vauhdissa, kertoo saksalaisen Deutsche Bankin kokoama raportti. Se on maltillinen luku verrattuna Espanjassa kolme viikkoa sitten raportoituun 35 prosentin kasvuun. Italiassa kasvu on hidastunut jo 4,1 prosenttiin.

Tiukat torjuntatoimet ovat jo tähän mennessä säästäneet 120 000 ihmishenkeä 11 maassa, Lontoon Imperial Collegen työryhmän tuorein raportti arvioi. Laskelma perustuu matemaattiseen malliin. Tauti ei kuitenkaan ole laantumassa. Espanjassa kuolemantapausten määrä on yhä jatkanut nousua: tiistaina niitä raportoitiin yhteensä 8 189.

Tältä se näyttää. Potilasnäytteestä eristetty SARS-CoV-2-koronavirus elektronimikroskooppikuvassa, joka on otettu Yhdysvaltain Marylandissa.

Suomessa THL:n tilastot kertovat uusien koronatartuntojen määrän laskeneen jo useita päiviä. Myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä määrä oli laskussa. Tiedot päivittyvät kuitenkin tilastoihin viiveellä laboratorioiden vastausaikojen vuoksi, joten tilastosta ei voi vielä tehdä pitäviä johtopäätöksiä.

2. Tartuntateitä on useita

Koronavirus tarttuu pääosin pisaratartuntana hengitysteiden kautta.

Tartunnan saaminen aerosolihiukkasten välityksellä on myös mahdollinen. Virus elää erilaisilla pinnoilla, joista se voi päästä käsiin ja sitä kautta limakalvoille – esimerkiksi nenään tai silmiin.

Monet kaupat ja apteekit ovat hankkineet pleksilaseja henkilökunnan suojaamiseksi koronatartunnalta. Kuva Lidl-myymälästä Espoosta.

Muutkin tartuntatiet ovat mahdollisia. Kiinalaisista potilaista tehdyissä tutkimuksissa on eläviä viruksia löytynyt myös verestä, ruuansulatuselimistön epiteelisoluista ja ulosteesta, josta se voi huonon hygienian kautta tarttua eteenpäin. Yksittäisessä tapauksessa Kiinassa on raportoitu viruksen mahdollinen siirtyminen äidistä syntymättömään lapseen.

3. Mikään ihmisryhmä ei ole suojassa

Covid-19 kaataa sairaalahoitoon iäkkäiden ja perussairauksia potevien lisäksi myös pikkulapsia, nuoria ja työikäisiä. Yhdysvalloissa sairaalaan joutuneista viidennes on ikäryhmässä 20–44 vuotta, kertoi tartuntatautivirasto CDC hiljattain.

Kuka sitten saa vakavan taudin? Se voi riippua siitä, kuinka paljon virusta elimistöön pääsee tartunnassa. Lähikontaktissa virusten määrä on selvästi suurempi kuin esimerkiksi erilaisilta pinnoilta saaduissa tartunnoissa.

Tutkijat selvittävät myös perintötekijöiden ja immuunipuolustuksen yksilöllisten erojen vaikutusta taudin rajuuteen. Suomessa geenien vaikutusta infektion vakavuuteen tutkii molekyylilääketieteen instituutti FIMM.

– Osalla COVID-19-taudin oireet ovat lieviä, mutta toisille tulee vaikea keuhkokuume. Hypoteesimme on, että yksilöiden genetiikka voi selittää vaihtelua koronaoireissa. Me haluamme etsiä potilaiden DNA:sta mutaatioita, jotka voisivat selittää sitä, miten vakava taudista tulee, kertoo FIMM:n vanhempi tutkija Andrea Ganna Helsingin yliopiston verkkosivuilla.

4. Tautiin voi liittyä myös ripulia

Oireiden ilmaantuminen voi kestää viidestä vuorokaudesta kahteen viikkoon. Tautiin voi liittyä hengitystieoireiden, hengenahdistuksen ja kuumeen lisäksi myös muun muassa ripulia, oksentelua ja lantion alueen kipua.

Yli 80 prosentille tartunnan saaneista kehittyy lievä tauti. Noin 15 prosenttia tartunnan saaneista joutuu sairaalahoitoon ja viisi prosenttia tehohoitoon, tyypillisesti noin 10 päivän kuluttua oireiden alkamisesta. Vaikeasti sairaat ovat sairaalassa noin kuukauden.

Virus aiheuttaa levitessään voimakkaan immuunipuolustuksen reaktion ja avaa tien bakteeri-infektiolle. Seurauksena voi olla tehohoitoa vaativa, molemmille puolille keuhkoja kehittyvä keuhkokuume, sepsis ja sisäelinten toiminnan romahtaminen.

Eteläkorealaisen laboratorion työntekijä tekee covid-19-tautiin liittyvää lääketutkimusta.

5. Näyttöä muuntumisesta vaarallisemmaksi ei ole

Virus muuntuu erilaisten pistemutaatioiden kautta, ja maailmalla nyt kiertävät kannat ovat jo erilaisia kuin Wuhanissa alun perin tavattu.

Koronavirus muuttuu kuitenkin hitaammin kuin influenssavirus, eikä tutkijoilla ole näyttöä siitä, että siitä olisi tullut biologisilta ominaisuuksiltaan alkuperäistä vaarallisempi. Pohjois-Italiasta raportoituja korkeita kuolleisuuslukuja on selitetty muun muassa sillä, että riskiryhmään kuuluvien ikäihmisten osuus väestöstä on suuri ja että perheillä on heihin läheinen kosketus.

6. Vasta-aineita toipuneiden plasmasta

Maailmalla on meneillään ainakin 12 lupaavaa lääketutkimusta. Niissä selvitetään muun muassa hiv-infektioon ja malariaan käytettävien lääkkeiden soveltuvuutta koronavirustaudin hoitoon.

Hyviä alustavia tuloksia on saatu malarian hoitoon ja ehkäisyyn käytettävien klorokiinin ja hydroksiklorokiinin tehosta hengitystieoireiden hoitoon ja koronavirusten puhdistamiseen elimistössä. Näillä lääkkeillä on kuitenkin sivuvaikutuksia potilailla, joilla on sydänvaivoja tai jotka käyttävät masennuslääkkeitä.

Venäjällä puolestaan on kehitetty uusi covid-19-lääke, joka perustuu malarialääke meflokiinin ja kahden erilaisen antibioottivalmisteen yhteisvaikutukseen.

Elektronimikroskooppikuvassa näkyy, kuinka vaaleanpunaisella värillä merkityt koronavirukset ovat ympäröineet kuolevan solun.

Kokeiluasteella on myös, tehoaako koronainfektiosta toipuneiden potilaiden veriplasma tautiin. Covid-19-taudin sairastaneen veressä on runsaasti viruksen vasta-aineita, jotka mahdollisesti auttavat uutta potilasta kehittämään puolustuskyvyn tautia vastaan.

Useat lääkehoidot voivat osoittautua hyviksi, ja eri lääkkeitä voidaan käyttää infektion eri vaiheissa. Kehitystyön haasteena on vaikea harkinta siitä, milloin lääkkeiden turvallisuutta on testattu tarpeeksi, jotta ne voidaan hyväksyä laajaan käyttöön.

7. Geeniteknologia nopeuttaa rokotekehitystä

Turvallisen ja maailmanlaajuiseen jakeluun soveltuvan rokotteen kehitystyö on vielä kesken. Lupaavia hankkeita on ainakin 20 eri puolilla maailmaa. Uusi geeniteknologia nopeuttaa työtä, ja hätäkäyttöön voidaan poikkeustilanteessa ottaa myös valmisteita, jotka eivät ole käyneet läpi kaikkia testauksen vaiheita. Turvallisen ja tehokkaan rokotteen valmistuminen kestänee kuitenkin puolestatoista kahteen vuoteen.

Perinteinen tapa kehittää rokote on viljellä virusta laboratoriossa ja käyttää tapettuja, heikennettyjä tai uudelleen koodattuja viruksia rokotevalmisteessa. Tällaista rokotetta kehitetään Intiassa, ja ensimmäisiä kliinisiä kokeita tehtäneen elokuussa.

Muun muassa yhdysvaltalaisen Novavaxin ja australialaisen Queenslandin yliopiston rokotetutkimukset perustuvat viruksen pintaproteiinin syntetisointiin ja moderniin nanoteknologiaan. Australialaistutkijat ovat lupailleet valmista rokotetta jo puolen vuoden kuluessa.

Uutta on käyttää rokotteessa niin sanottua lähetti-RNA:ta. Yhdysvalloissa Moderna-yhtiön hanke on jo edennyt kliinisiin kokeisiin, ja saksalainen CureVac toivoo pääsevänsä ihmiskokeisiin kesällä. Rokote ei sisällä eläviä viruksia vaan pätkiä sen perimästä, joiden toivotaan laukaisevan immuunivasteen. Jos CureVacin valmiste osoittautuu turvalliseksi suppeissa kliinisissä kokeissa, yhtiö toivoo sen saavan myyntiluvan nopeutetusti ilman laajoja ihmiskokeita – ehkä jo syksyksi.

Helpotusta tämäkin. Lontoon University Collegen tutkijat ja Mercedes-autotehtaan formula 1-tiimi kehittivät yhdessä hengitysmaskin, jonka toivotaan auttavan koronapotilaita.

Saksalainen Marburgin yliopisto, yhdysvaltalainen Johnson & Johnson ja Oxfordin yliopisto Britanniassa puolestaan kehittävät niin sanottua vektorirokotetta. Siinä immuunipuolustus reagoi koronaviruksen proteiinikuoreksi naamioituun harmittomaan virukseen. Vektoriviruksena voidaan käyttää muun muassa hyvin tunnettua rs-virusta.

8. Immuniteetin kestosta ei tiedetä

Tartunnan saaneiden elimistöön kehittyy immunoglobuliineja eli vasta-aineita, jotka voidaan osoittaa testein. Kuinka kauan vasta-aineiden suoja kestää, sitä ei vielä tiedetä.

Sars-viruksen kohdalla immuniteetti kesti pari-kolme vuotta, kertoi Helsingin yliopiston apulaisprofessori Tarja Sironen maanantaina Ylen uutisille.

– Tavallisten flunssakoronavirusten kohdalla immuniteetti voi olla alle vuodenkin. Uuden viruksen kohdalla me näemme vuoden-kahden kuluttua, mikä se on, Sironen sanoi.

9. Milloin elämä palaa takaisin normaaliksi?

Viimeistään silloin, kun riittävän suuri osuus väestöstä on kehittänyt vastustuskyvyn virukselle. Riittäväksi osuudeksi arvioidaan 60–80 prosenttia populaatiosta. Tällöin viruksen tartuttavuusluku R0 painuu alle yhden – tartunnan saanut tartuttaa alle yhden ihmisen – ja epidemia hiipuu.

Uusimaa on eristetty. Poliisi ryhtyi valvomaan liikennettä Uudenmaan rajalla viime lauantain vastaisena yönä. Läpi pääsevät vain työmatkoilla ja välttämättömissä asioissa liikkuvat.

R0-lukua voidaan laskea myös tehokkain torjuntatoimin. Kiinan epidemian alkutilanteessa tartuttavuusluvuksi arvioitiin 2,2. Suomessa THL laskee, että terveydenhoidon kapasiteetti kestää vielä tartuttavuusluvun 1,6.

Väestötason immuniteetti voidaan saavuttaa kahta tietä: joko kehittämällä tehokas rokote tai antamalla viruksen käydä luonnollista tietä lähes koko väestön läpi – kuitenkin suojaten haavoittuvimmat riskiryhmät karanteenitoimin. Tämä on valittu strategiaksi Ruotsissa.

10. Uudet aallot mahdollisia

Espanjantauti piinasi maailmaa kolmena aaltona, mutta maailma oli sata vuotta sitten erilainen. Tutkijat varoittavat tosin jo siitä mahdollisuudesta, että myös koronavirus palaa takaisin sitten, kun tiukkoja rajoitustoimia puretaan.

Todellinen tilanne tiedetään vasta, kun tunnetaan rokotteen teho taudin ehkäisyssä. Viruksen kukistaminen edellyttää myös rokotteen saamista kattavaan maailmanlaajuiseen jakeluun. Silti on todennäköistä, että virus jää kiertämään maailmaa.

Lähteet: CDC, THL, Science.com, JAMA, Nature.com, The Atlantic, Deutschlandfunk

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?