Korona yllätti Suomen pahaan aikaan – asiantuntijoiden mukaan säästöt ja leikkaukset riisuivat THL:n aseista - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Korona yllätti Suomen pahaan aikaan – asiantuntijoiden mukaan säästöt ja leikkaukset riisuivat THL:n aseista

IS:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta on lähtenyt huippuosaajia, joista olisi hyötyä nyt koronakriisin hoidossa.

Julkaistu: 31.3. 6:01

Suomi. Yksi maailman johtavista terveysvaltioista, kehutaan.

Herääkin kysymyksiä.

Miksi suomalaista terveydenhuoltoa rasittaa nyt skenaario, jonka mukaan osa kansalaisista saattaa kuolla koronavirukseen nimenomaan riittämättömän tehohoitokapasiteetin vuoksi?

Miksi Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL, maan suurin terveydenhuoltoauktoriteetti, ampui riskianalyysissään metsään?

Johtuiko hallituksen alun virusvähättely siitä, että se kuunteli liiaksi THL:n ja sitä rahoittavan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) virkamiehiä?

Yllä olevalla videolla ensihoitaja koronasta: Ei näytä hyvältä näin eturintamalta katsottuna.

IS selvitti, mikä oli Suomen todellinen valmiuskyky koronapiinan lähestyessä. Haastattelimme kattavasti eri alojen asiantuntijoita: epidemiologian ja infektiosairauksien asiantuntijoita, muita lääketieteen taitajia, THL:n sisäpiiriläisiä ja sekä hallitus- että oppositiopuolueiden poliitikkoja. Osa puhui arasta ja vakavasta, mutta samaan aikaan harvinaisen merkityksellisestä asiasta omalla nimellään, osa anonyymisti.

IS:n saaman laajan tiedon perusteella päätyy väistämättä selkeään, yllättävään ja karuun johtopäätökseen: THL:stä puuttuu tätä nykyä asiantuntemusta – erityisesti sellaista profiiliosaamista, josta olisi ollut suuresti apua esimerkiksi koronaviruksen kaltaisen uuden taudin torjumisessa.

Lähteet painottavat, että THL:ssä löytyy edelleen merkittävääkin osaamista, mutta ei riittävästi. THL:n johdossa ei nähdä olevan enää tarpeeksi lääkäriasiantuntijoita eikä virustutkijoita.

IS:n hallituslähteiden mukaan hallitus on viime viikkoina kuunnellut asiantuntijoita myös THL:n ja STM:n ulkopuolelta, mutta ”päätöksiä tehtäessä keskeisessä roolissa ovat olleet THL:n ohjeistukset”.

Yleisesti korostetaan, että metsä katosi puilta jo muutama vuosi sitten. Tuolloin ”THL:ää riisuttiin aseista”.

Ovi kävi THL:ssä tiuhaan vuosina 2013–2016. Ensin 2013–2014 työsuhde päättyi noin 200 henkilöllä, sitten 2016 irtisanotuksi joutui noin 220 työntekijää. Vuosiksi 2017–2018 THL:n rahoitus supistui lähes kymmenellä miljoonalla eurolla, ja kulukuuri vei työpaikan mm. monilta asiantuntijalääkäreiltä ja yli kymmeneltä kokeneelta tutkimusryhmän johtajalta.

THL:n tuolloinen pääjohtaja Juhani Eskola kertoi harmitellen medialle, että epidemioiden seurantaan tarkoitettuja laboratorioita on pakko ajaa alas. Jo aiemmin hän oli linjannut, että ”leikkauksilla on vaikutuksia laitoksen tutkija- ja asiantuntijatoiminnan kykyyn vastata niille asetettuihin odotuksiin”.

Professoritasolla puolestaan arveltiin julkisesti, että ”THL ei ole enää samalla tavalla valmis uusien virusepidemioiden tuloon”.

– THL:stä lähti tuolloin valitettavan paljon esimerkiksi pitkäjänteistä tutkimusosaamista, jollaisesta olisi ollut nyt koronaviruksen hoitamisessa hyötyä, virologian professori Olli Vapalahti sanoo.

– Taloudellisten syiden takia THL:ssä ajettiin alas perinteistä tieteelliseen ajatteluun pohjautuvaa paradigmaa. Huippuasiantuntijoita joutui lähtemään, muistuttaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

Olli Vapalahden mukaan THL:stä on lähtenyt osaamista, josta olisi hyötyä koronaviruksen torjumisessa.

Asiantuntijoiden mielestä THL:n virkamiestehtäviin on erityisesti sittemmin ollut vaikea houkutella kokeneita osaajia, koska ”valtion maksamat palkat ovat keskinkertaisia”.

– Poliittinen profilointikin on vaikuttanut tilanteeseen. On tehty erilaista sote-järjestelmäuudistusta ja hiukan unohdettu nämä perusasiat. Nämä laatikot eivät auta potilaitten hoitamisessa, Lehtonen kirjoitti jo aiemmin omilla somekanavillaan.

– Painopiste on ollut jossain aivan muussa kuin sairaanhoidossa.

Nykyisen ison hallituspuolueen kokenut vaikuttaja seurasi läheltä THL:n irtisanomiskierroksia. Hänen mielestään ne menivät ”pahasti överiksi”.

– THL:ää riisuttiin aseista. Väkisinkin syntyy ajatus, että nyt tämä näkyy jossain määrin koronavirusepidemiataistelussa. THL:ssä on useammassa yhteydessä epäonnistuttu asian todellisuuden ymmärtämisessä, hän linjaa.

 Painopiste on ollut jossain aivan muussa kuin sairaanhoidossa.

Eläkkeelle 2018 jäänyt ex-pääjohtaja Eskola ei halua kesken kaiken analysoida THL:n toimintaa koronavirusepidemian hoitamisessa, eikä ”muutoinkaan huudella sivusta”. Taannoisista irtisanomisista hän kuitenkin sanoo seuraavaa:

– Ne kirpaisivat THL:ää raskaasti. Joka osastolta lähti todella hyviä osaajia, hän tuumii nyt.

– Jälkiviisaus on aina helppoa, mutta tässä kohdin jälkiviisauden paikka on varmasti myöhemmin.

Nyt THL:n pääjohtajana työskentelee Markku Tervahauta ja terveysturvallisuusjohtajana Mika Salminen, joka on viime viikkoina ollut näkyvästi esillä mediassa. Tervahauta on koulutukseltaan lääketieteen tohtori, mutta työuransa hän on tehnyt pitkälti hallinnollisella puolella, kuten esimerkiksi Leppävirran kunnanjohtajana ja STM:n osastopäällikkönä. Kritiikkiä ei kohdisteta niinkään yksittäisiin henkilöihin, vaan enemmänkin THL:ään kokonaisuutena.

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta ja terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen tiedotustilaisuudessa 13. maaliskuuta. IS:n haastattelemat lähteet eivät kohdista kritiikkiä niinkään yksittäisiin henkilöihin vaan THL:ään kokonaisuutena.

Lähteet näkevät, että koronaviruksen synnyttämä massiivinen paine on ollut THL:ssä liian kapeilla harteilla, ja paineessa ”asiantuntijalaitos on katsonut taaksepäin aikaan, jolloin Suomi vielä oli virustorjunnan ykkösmaita”.

– Suomen laajaa lääketieteen osaamista ei ole hyödynnetty riittävästi. Kokonaisuus ei ole ollut kenenkään hallinnassa, sanoo professori, joka istui muutama vuosi sitten suomalaisen terveydenhuollon tilaa pohtineessa työryhmässä.

– Se näkyy tässä ja nyt.

Eri tutkimukset maailmalta kertovat, että tiukat rajoittamistoimenpiteet ovat selvästi tehokkain tapa hidastaa ja estää koroviruksen etenemistä.

IS:n lähteet katsovat, että Suomessa hallitus viivytteli liian pitkään rajoittamistoimenpiteiden käyttöönotossa, ja että nyt ”koko maa maksaa siitä hintaa”.

THL vähätteli uhkaa aluksi avoimesti, vaikka Maailman terveysjärjestö WHO korosti tilanteen vakavuutta. Italian hallitus piti hätäkokouksen Suomen näkökulmasta jo varhain, 22.–23. helmikuuta, ja maassa eristettiin mm. kymmenen kuntaa, mutta THL:n Mika Salminen piti toimia ylimitoitettuina.

– Luulen, että italialaiset tulivat tässä aika pahasti yllätetyiksi. Siellä on nyt tehty toimia, joiden kohdalla olisi ollut hyvä harkita kaksi kertaa miten toimitaan, Salminen sanoi Ylen haastattelussa 24. helmikuuta.

Hallitus liittyi pääministeri Sanna Marinin (sd) ja sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas) johdolla vähättelykuoroon. Kansalaisia opastettiin pesemään käsiä, ei juuri muuta.

– THL ei ollut siinä kohtaa tilanteen tasalla, ja se varmasti vaikutti myös hallituksen linjauksiin, THL:n ex-tutkimusprofessori, riskinarvioinnissa pitkän uran tehnyt Matti Jantunen näkee.

– THL:n riskiarvio petti. Se ei sopinut yksiin minkään maailmalta saadun datan kanssa. Käsitykseni mukaan he rinnastivat koronaviruksen aluksi erittäin pitkälle influenssaepidemiologiaan, takertuivat liiaksi perinteiseen vahvuuteensa. Mutta koronassa ei ole kysymys perinteisestä influenssasta.

Diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mielestä hallituksen rajoittamistoimenpiteet viivästyivät noin kahdella viikolla.

– Suomessa reagointi näytti hitaalta valmiuslakiin asti. Sen jälkeen tilanne on parantunut selvästi, Lehtonen linjaa.

HUS:n infektiosairauksien asiantuntijoiden keskuudessa huoli koronan eksponentiaalisesta leviämisestä kasvoi IS:n tietojen mukaan jo noin viikkoa ennen hallituksen ensimmäisiä rajoittamismääräyksiä. Jostain syystä viesti ei tavoittanut THL:n ja STM:n johtoa, tai jos tavoitti, sitä ei nähtävästi huomioitu ainakaan sellaisenaan. Osa HUS:n asiantuntijoista piti hallituksen ensimmäisiä rajoitustoimia alimitoitettuina.

 THL ei ollut siinä kohtaa tilanteen tasalla, ja se varmasti vaikutti myös hallituksen linjauksiin.

Hallituksen ministerit ovat useassa yhteydessä alleviivanneet kuunnelleensa nimenomaan terveysviranomaisten ohjeistuksia päätöksiä miettiessään. IS:n lähteiden mukaan koronataistelusta on tullut osittain myös arvovaltakysymys.

– THL on kuunnellut myös muita asiantuntijoita, mutta se on kuitenkin halunnut pitää tiukasti omasta auktoriteetistaan kiinni, poliittinen lähde kertoo.

THL ja päättäjät antoivat aluksi ymmärtää, että ensimmäisten todettujen tartuntatapausten jäljet oli pystytty selvittämään tarkasti, mutta todellisuudessa näin ei ollut. Testiseulan ohi pääsi tuntematon määrä suomalaislomailijoita, jotka olivat palanneet muun muassa Pohjois-Italiasta – täysin oireettomina.

– Alkuvaiheessa ei osattu nähdä tarpeeksi hyvin, että virus leviäisi myös oireettomana. Siinä astuttiin miinaan, kokenut professori sanoo.

Asiantuntijat ymmärtävät, että koronasta on vasta hiljattain alettu saada tutkittua tietoa, ja että aluksi taudista ei ollut kuin vähän uskottavaa dataa saatavilla. He kuitenkin muistuttavat, että viimeistään Italian esimerkkien myötä hälytyskellojen olisi pitänyt soida.

– Aikaa oli. Vähättelyn vuoksi virus pääsi etenemään ennakoitua nopeammin epidemiaksi, professori jatkaa.

HUS:n kauaskatseisuudesta yksi konkreettinen näyttö on Lasse Lehtosen somekirjoitus jo maaliskuun alusta.

– Ehkä valtioneuvostossa on jäänyt huomaamatta, että terveydenhuollon tarkoituksena ei lopultakaan ole kehittämishankkeiden pyörittäminen, vaan potilaiden hoitaminen ja väestön terveyteen kohdistuvien uhkien torjuminen, hän torui.

Viime tiistaina Ylen A-studiossa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila käytti sanoja, jotka viittasivat vahvasti viranomaisten virhearvioon alkuvaiheessa.

– Italiassa tehtiin rajoituksia selkeästi liian myöhään, ja näyttää siltä, että myös Uudellamaalla tautitaakkaa on ollut aikaisemmin kuin mitä alussa osasimme ennakoida, hän totesi lähetyksessä.

THL:n entisen pääjohtajan Juhani Eskolan mukaan säästöt ”kirpaisivat” THL:ää raskaasti.

Kansalaisia ovat ihmetyttäneet myös THL:n testausohjeet. WHO on painottanut, että ”kaikki ihmiset pitäisi pyrkiä testaamaan”, mutta samaan aikaan THL on katsonut, että vain ”oireelliset henkilöt on syytä testata”. Ristiriita hämmästyttää asiantuntijoita.

– WHO:n asiantuntemusta, motivaatiota tai puolueettomuutta ei voi millään asettaa vähääkään kyseenalaiseksi, professori Matti Jantunen alleviivaa.

Parhaillaan testikapasiteettia ollaan nostamassa Suomessa noin tuhanteen per päivä.

– Jos maan kaikki resurssit hyödynnettäisiin, testejä pystyttäisiin tekemään jopa noin 2 000 päivässä. Kaikki mahdollinen testikapasiteetti tulisi todella ottaa käyttöön, virologi Olli Vapalahti sanoo.

Ensivaiheessa hallitus kielsi yli 500 hengen tapahtumat, sitten yli 10 henkilön ryhmäkokoontumiset ja nyt Uusimaa on kiinni. Toimia kehutaan.

– Meillä tulee HUS:iin kauhea potilaspaine. Nyt Uudenmaan sulkemisen myötä tänne on mahdollista saada apua muualta maasta, eikä koko valtakunta ole sekaisin, Lasse Lehtonen ruotii.

Samalla moni kysyy huolestuneena: riittävätkö nyt voimassa olevatkaan rajoittamistoimet?

Osa lääketieteen asiantuntijoista rajoittaisi saman tien liikkumista koko maan alueella, jotta kaikille riittäisi tehohoitopaikkoja epidemian saavuttaessa maassa huippunsa, oletettavasti toukokuun lopussa tai kesäkuussa.

– Tehohoitopaikat eivät tule riittämään, se on ihan fantasia. Niitä ei ehditä organisoimaan kaikille, Jantunen väittää.

THL:n johtaja Mika Salminen puhui tilanteesta Ylen keskiviikon erikoislähetyksessä näin:

– Näyttäisi siltä, että tehohoitopaikkoja riittäisi kaikille, mutta hyvin tiukalle se menee, Salminen kiteytti.

Lähteiden mukaan alkuvaiheen viivyttelyllä on ollut isoja seurauksia. Tiivistettynä heidän yhteenvetonsa menee näin: suomalaisten terveydelliset ja taloudelliset uhat ovat alun vähättelyn vuoksi kasvaneet – jälkimmäiset nimenomaan siksi, että nyt maa pysyy ennakoitua pitempään kiinni. Uusiin virhearviointeihin ei ole enää varaa.

Ilta-Sanomat kysyi väitteisiin vastausta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja sosiaali- ja terveysministeriöltä. Ministeriöstä haastattelun antoi lopulta sähköpostitse osastopäällikkö Pasi Pohjola.

THL:stä väitetään puuttuvan palvelujärjestelmätason lääkäriosaamista ja tutkijakapasiteettia. Miten STM kommentoi väitettä?

– THL:ssä on laajaa ja tarkoituksenmukaista osaamista. Osana julkisen sektorin tuottavuusohjelmaa THL:ssäkin on aiemmin jouduttu toteuttamaan resurssien supistamista. Tavoitteena on silloinkin ollut, että laitoksen keskeisten tehtävien osalta riittävät ja osaavat resurssit turvataan, Pohjola vastaa.

– STM ohjaa THL:ää tulosohjauksen keinoin. Itsenäisenä laitoksena THL:n johdon tehtävänä on huolehtia henkilöstön osaamisesta ja resursseista tavoitteiden saavuttamiseksi. Ministeriön näkökulmasta laajoja tai merkittäviä haasteita THL:n toiminnassa ei ole niin tuloksellisuuden kuin resurssienkaan näkökulmasta.

IS:n haastattelemat lääketieteen asiantuntijat näkevät, etteivät STM ja THL reagoineet riittävän nopeasti koronavirusuhkaan. Allekirjoitatteko väitteen?

– Toimenpiteet on tehty vahvasti laajaan asiantuntija-arvioon perustuen ja moniin muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna Suomi on käynnistänyt rajoittamistoimenpiteet jo epidemian alkuvaiheessa. Lisäksi jatkuvan tilannekuvan seurannan kautta pystymme reagoimaan mahdollisiin muutoksiin silloin, kun tarve vaatii.

Onko alan muita asiantuntijoita kuultu tarpeeksi?

– STM on asettanut 17.2. varautumisen koordinaatioryhmän, jossa mukana ovat STM:n alaisista laitoksista THL, Fimea ja Valvira sekä jokaisen yliopistosairaanhoitopiirin johtavat ylilääkärit. Sen alaisuudessa toimii operatiivinen ryhmä, johon STM:n ja THL:n lisäksi kuuluvat jokaisen sairaanhoitopiirin infektioylilääkärit, Pohjola kirjoittaa.

– Käytännön yhteistyötä asiantuntijoihin pidetään yllä muutenkin päivittäin STM:n ja THL:n päivittäisillä kokouksilla johtajaylilääkärien kanssa, Pohjola kirjoittaa.

IS pyysi haastattelua myös THL:n pääjohtajalta Markku Tervahaudalta. THL:stä ilmoitettiin, ettei haastattelu onnistu koronakiireiden takia.

  • THL:n budjettirahoituksen määrä on supistunut viime vuosina merkittävästi. Vuonna 2013 THL:ssä työskenteli 1357 työntekijää, tällä hetkellä 971 henkilötyövuotta. THL:ssä toteutettiin yt-neuvotteluiden seurauksena laajoja irtisanomisia 2013–2016.

  • Henkilöstöstä 72 prosenttia on naisia ja 28 prosenttia miehiä. Työntekijöiden keski-ikä on 46 vuotta.

  • Sosiaali- ja terveysministeriö on THL:n suurin rahoittaja. Vuonna 2019 valtion budjettirahoituksen kokonaismäärä THL:lle oli 64,8 miljoonaa euroa. Summa on useita kymmeniä prosentteja pienempi kuin 2013–2014.

  • Budjettirahoituksesta noin 61 prosenttia kohdistui palkkamenoihin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?