Karu aikajana paljastaa: näin epidemia vyöryi Wuhanista maailmalle – ja näin Suomi reagoi - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Karu aikajana paljastaa: näin epidemia vyöryi Wuhanista maailmalle – ja näin Suomi reagoi

Julkaistu: 30.3. 6:01

Mysteerikeuhkokuumeesta tuli maailmanlaajuinen pandemia.

12.–29. joulukuuta 2019: Wuhanin terveysviranomaiset Hubein maakunnassa saavat tietoja useista kymmenistä potilaista, joille on tuntemattomasta syystä kehittynyt keuhkokuume. Taudinaiheuttajaa ei tunnisteta.

31. joulukuuta: Maailman terveysjärjestön WHO:n Kiinan-maatoimisto saa tiedon tuntematonta alkuperää olevasta virustaudista.

1. tammikuuta 2020: Viranomaiset sulkevat Huananin kala- ja äyriäistorin, jossa myytyjä villieläimiä epäillään viruksen lähteeksi. Tori desinfioidaan.

7. tammikuuta: Kiinan viranomaiset eristävät uuden koronaviruksen, joka on saman tyyppinen kuin sars-epidemian aiheuttaja.

11. tammikuuta: Ensimmäinen tunnettu kuolemantapaus Kiinassa. Pari päivää myöhemmin virusta löytyy Thaimaasta.

9. tammikuuta: Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee ensimmäisen tiedotteen Kiinan keuhkokuumetapauksista, joiden epäillään johtuvan uudesta koronaviruksesta. ”Merkkejä siitä, että virus leviäisi ihmisestä toiseen, ei ole havaittu.”

12. tammikuuta: Kiina antaa kansainväliseen jakeluun tiedot uuden viruksen geeniperimästä.

21. tammikuuta: Kiinan viranomaiset vahvistavat, että virus voi tarttua ihmisestä toiseen.

23. tammikuuta: Kiina kertoo laajoista karanteenitoimista Wuhanin ja Hubein maakunnan eristämiseksi. Toimet ulotetaan pian koskemaan muitakin maakuntia.

Tilanne Wuhanissa 28. tammikuuta:

25. tammikuuta: THL tiedottaa lisää viruksesta. Kansainväliseen liikkuvuuteen ja matkailuun liittyvät yksittäiset tapaukset ovat Suomessa mahdollisia, sanoo THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen.

27. tammikuuta: THL antaa ohjeet epidemia-alueelta Suomeen palaaville. Ohjeen mukaan yksittäiset tautitapaukset ovat mahdollisia Suomessakin. Jos matkailija saa oireita 14 vuorokauden kuluttua alueelta lähdön jälkeen, tulee hänen ottaa puhelimitse yhteyttä terveydenhuoltoon. Oireettomilla ei tarvetta erityisiin toimiin ole.

29. tammikuuta: Ensimmäinen varmistettu tartuntatapaus löytyy Suomesta. Potilas on Wuhanista lomamatkalle Lappiin tullut kiinalaisturisti. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) tiedottaa taudin oireista ja korostaa tautitapausten nopean tunnistamisen tärkeyttä: tehokkailla torjuntatoimilla voidaan silloin vähentää jatkotartuntojen riskiä. THL kertoo, että yksittäiset tapaukset matkailijoilla ovat Suomessa mahdollisia.

31. tammikuuta: WHO julistaa uuden koronaviruksen kansainväliseksi terveysuhaksi. Suomen terveysviranomaiset nostavat valmiustasoaan.

Kiinassa mitattiin kuumetta potilailta helmikuun alussa. WHO on julistanut uuden koronaviruksen kansainväliseksi terveysuhaksi.

2. helmikuuta: Filippiinit raportoi ensimmäisestä kuolemantapauksesta Kiinan ulkopuolella.

5. helmikuuta: THL antaa uuden ohjeen, joka huomioi tautitapausten lisääntymisen kaikissa Kiinan maakunnissa. Ohje kehottaa turisteja ja suomalaisia matkustajia, jotka saapuvat Manner-Kiinan alueelta ja joilla on äkillisen hengitystieinfektion oireita, ottamaan yhteyttä terveydenhuoltoon.

Wuhan, 7. helmikuuta.

7. helmikuuta: Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) kertoo EU:n terveysministerikokouksessa, että ”terveysturvallisuus ja varautuminen mahdollisten epidemioiden ja pandemian varalta on kansainvälisen arvioinnin mukaan Suomessa hyvä.”

12. helmikuuta: Ulkoministeriö suosittelee välttämään kaikkea matkustamista Hubein maakuntaan ja tarpeetonta matkustamista Manner-Kiinaan. Etenkin Kiinassa tautitapausten määrän arvioidaan yhä kasvavan, ja on olemassa riski, että epidemia leviää myös muihin maihin.

14. helmikuuta: Suomi kirjaa uuden koronavirustaudin aiheuttaman infektion yleisvaarallisten tautien luetteloon. STM antaa ohjeet, joiden mukaan 14 vuorokauden karanteeni on tarkoitettu taudille altistuneille mutta oireettomille. Sairastuneet ja oireiset potilaat eristetään sairaaloihin.

19.–21. helmikuuta: Iranin ja Italian epidemiat alkavat.

24. helmikuuta: THL kertoo, että Italiassa on todettu ”ensimmäisiä laajempia ryvästymiä ja paikallisia tartuntaketjuja”. Tilanne osoittaa THL:n mukaan, että tapaukset voivat levitä uusille alueille nopeastikin.

25. helmikuuta: THL kertoo, että tartuntariski on suurentunut Kiinan lisäksi myös Etelä-Koreassa sekä Italian Veneton, Lombardian, Piemonten tai Emilia-Romagnan alueilla. ”Manner-Kiinan lisäksi koronavirustartuntaa tulisi jatkoissa epäillä henkilöillä, jotka 25. helmikuuta alkaen saavat äkillisen hengitystieinfektion oireita ja ovat palanneet 14 vuorokauden kuluessa Iranista, Etelä-Koreasta tai Italian tietyiltä alueilta. Pohjois-Italian hiihtokeskukset eivät pääsääntöisesti sijaitse näillä alueilla. Matkustamiseen Milanon lentokentän kautta ei liity suurentunutta tartuntariskiä.”

26. helmikuuta: Hallitus päättää perustaa koronavirustilanteen koordinaatioryhmän valtioneuvoston kansliaan.

27. helmikuuta: Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) kertoo medialle, ettei Suomessa ole koronavirusepidemiaa, mutta siihenkin varaudutaan. Varmistettuja tautitapauksia on kaksi.

3. maaliskuuta: THL määrittelee epidemia-alueiksi Manner-Kiinan lisäksi Iranin, Etelä-Korean ja koko Italian.

4. maaliskuuta: STM ja Kuntaliitto muistuttavat kuntia, kuntayhtymiä, sairaanhoitopiirejä ja aluehallintoviranomaisia siitä, että niiden pitäisi tarkistaa oma varautumistilanteensa. Varmistettuja tartuntoja on Suomessa seitsemän. Pekonen toistaa kantansa, jonka mukaan Suomessa ei ole epidemiaa. Hallituksen tiedotuslinja saa kritiikkiä tutkijamaailmasta.

8. maaliskuuta: Italia määrää liikkumisrajoituksia 60 miljoonalle asukkaalle.

9. maaliskuuta: THL määrittää epidemia-alueeksi Manner-Kiinan, Iranin, Etelä-Korean ja Italian lisäksi Itävallan Tirolin ja Saksan Nordrhein-Westfalenin osavaltion.

11. maaliskuuta: WHO julistaa koronavirustaudin leviämisen maailmanlaajuiseksi pandemiaksi.

12. maaliskuuta: THL lopettaa maiden ja alueiden luokittelun epidemia-alueiksi, sillä tartunnan saamisen riski on kohonnut koko maailmassa. Suomen hallitus suosittaa, että kaikki yli 500 hengen yleisötilaisuudet perutaan toukokuun loppuun saakka. Hallitus kehottaa myös kaikkia ulkomailta Suomeen palaavia jäämään kotiin kahdeksi viikoksi matkansa jälkeen.

16. maaliskuuta: Valtioneuvosto toteaa yhteistoiminnassa presidentti Sauli Niinistön kanssa, että Suomi on poikkeusoloissa ja julkistaa 19-kohtaisen luettelon poikkeustoimista. ”Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien henkilöiden ei pidä matkustaa ulkomaille. Suomalaisille matkailijoille suositellaan välitöntä paluuta Suomeen.” Ulkomailta palaavat ohjataan kahden viikon karanteenia vastaaviin oloihin.

19. maaliskuuta: Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) antaa kunnille ohjeen tehohoidon kapasiteetin nostamisesta poikkeusoloissa.

20. maaliskuuta: STM ohjeistaa kuntia pitämään yllä riittävän laajoja perusterveydenhuollon palveluja, jotta erikoissairaanhoito pystyy toimimaan epidemiatilanteessa. Kiireettömän hoidon kapasiteettia ohjeistetaan siirtämään koronatapausten hoitoon. Kaikki vierailut ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä – sairaaloissa, hoitolaitoksissa ja asumispalveluyksiköissä – kielletään 13. huhtikuuta saakka. Maahan saapuville matkailijoille suunnatut kuulutukset karanteeniin jäämisestä alkavat Helsinki-Vantaan lentokentällä.

21. maaliskuuta: Italia raportoi 793 kuolemantapauksesta yhdessä vuorokaudessa. Luku on suurin koko pandemian aikana.

Pappi siunasi 45 koronavirukseen kuollutta. Kuva otettu Italian Bergamossa 25. maaliskuuta.

25. maaliskuuta: Valtioneuvosto ilmoittaa Uudenmaan eristämisestä muusta maasta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?