Koronavirusta vastaan on jo olemassa lupaavia lääkkeitä, kertoo suomalainen virologi - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Koronavirusta vastaan on jo olemassa lupaavia lääkkeitä, kertoo suomalainen virologi

Virologian professori Kalle Saksela kertoo Ilta-Sanomille, mitkä lääkkeet ovat lupaavimpia taistelussa uutta koronavirusta vastaan.

28.3. 8:29

Maailmalla etsitään lääkkeitä uuden koronaviruksen aiheuttamaa tautia vastaan. Voisiko jo olemassa olevista lääkkeistä olla apua?

Ilta-Sanomat kysyi alan asiantuntijalta, mikä lääke voisi tehota maailmalla jylläävää virusta vastaan.

Muutamaan otteeseen on ollut esillä aiemmin malarian hoidossa ja myöhemmin myös reuman hoidossa käytetty hydroksiklorokiini. Olisiko lääkkeen kokeilu mielekästä myös Suomessa ja mihin sen vaikutus voisi perustua?

– Hydroksiklorokiini on tosiaan ollut esillä ja presidentti Trump jo twiittasi sen olevan jonkinlainen ihmelääke Covid-19 -virusta vastaan, Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela kertoo Ilta-Sanomille.

– Se vaikuttaa estämällä soluissa sisäänpäin suuntautuvaan membraaniliikenteeseen osallistuvien rakkuloiden happamoitumista. Monet virukset (kuten koronavirukset) hyödyntävät tätä reittiä soluun tunkeutuessaan ja tuo happamuuden lisääntyminen on niille tärkeää vapautuakseen näistä ”Troijan hevosina” käyttämistään rakkuloista, jotta pääsevät kaappaaman solun koneistot käyttöönsä lisääntyäkseen, hän sanoo.

Saksela kertoo, että monet muutkin aineet, kuten ammoniumkloridi, eli tuttavallisemmin salmiakki, estävät tehokkaasti tätä endosomien happamoitumista ja siten monien virusten lisääntymistä.

– Vastaavasti myös monia muita solun toimintoja estävät lukuisat kemikaalit ovat soluviljelmissä tehokkaita viruslääkkeitä. Valitettavasti nämä solutoiminnot ovat kuitenkin tärkeitä myös ihmisen omalle hyvinvoinnille ja siten niiden riittävä estäminen antiviraalisen vaikutuksen saavuttamiseksi ei yleensä ole mahdollista ilman vakavia sivuvaikutuksia.

On mahdollista löytää sopiva annos hydroksiklorokiinille

– On toki mahdollista että hydroksiklorokiinille voitaisiin löytää sopiva annos, jolla olisi merkittävää vaikutusta Covid-19-virusta vastaan, mutta ei vielä kovin pahoja sivuvaikutuksia, mutta kovin optimistinen sen käyttökelpoisuuden suhteen en ole, hän sanoo.

Saksela kertoo, ettei hän ole reuman hoidon asiantuntija, mutta hänen ymmärtääkseen ei ole selvää, perustuuko hydroksiklorokiinin myönteinen vaikutus reuman hoidossa tuohon endosomien happamoitumisen estoon vai johonkin muuhun vielä huonosti tunnettuun mekanismiin.

Voisiko muista reumalääkkeistä kuten Sulfasalatsiinista olla apua virusta vastaan? Sulfasalatsiinihan metaboloituu ihmiselimistössä mesalatsiiniksi ja sulfapyridiiniksi. Sulfapyridiiniä käytettiin vielä 1950-luvulla pneumokokkien aiheuttamaan keuhkokuumeeseen.

– Sulfasalatsiini taas on aivan toisella tavoin vaikuttava reumalääke, enkä näe syytä olettaa että sillä olisi tehoa Covid-19-virusta vastaan, hän sanoo.

Ajatus vaikuttaa lääkkeillä on houkutteleva

– Ajatus vaikuttaa virusten lisääntymiseen lääkkeillä, jotka estävät virusten tarvitsemia soluprosesseja on edellä mainitsemastani keskeisestä haasteesta huolimatta silti houkutteleva, ja mm. omalla osastollamme tehdäänkin paraikaa tällaista tutkimusta Covid-19 -lääkekehitykseen liittyen, hän sanoo.

Sakselan mukaan todennäköisempi tai suoraviivaisempi mahdollisuus uuden Covid-19-lääkkeen nopeaksi löytämiseksi lienee kuitenkin kemikaaleissa, jotka isäntäsolun sijasta vaikuttavat itse virukseen, kuten käytössä olevat tehokkaat HIV ja hepatiitti-C lääkkeet.

– Tällaisia, ehkä tehokkaitakin lääkkeitä Covid-19-virusta kohtaan on mahdollisesti jo olemassa muita viruksia vastaan aiemmin kehitettyjen yhdisteiden joukossa.

Lupaavimmat ovat ebolavirusta vastaan ja influenssa A-virusta vastaan kehitetty lääke

– Näistä lupaavimpia ovat USA:laisen Gilead lääkeyhtiön alunperin ebolaviruslääkkeeksi kehittämä remdesiviiri sekä japanilaisen Fujifilm Toyama Chemical -yhtiön alunperin influenssa A-viruslääkkeeksi kehittämä favipiravir, josta on jo lupaavia alustavia tuloksia Covid-19-viruspotilailla.

Sakselan mukaan on kuitenkin huomattava, että jo tehohoidossa olevilla Covid-19-potilailla ei välttämättä olisi kovin suurta hyötyä viruslääkkeestä, vaikka se kykenisikin täysin estämään viruksen lisääntymisen, koska tautiprosessi keuhkoissa tässä vaiheessa etenee jo omaa kulkuaan.

Hänen mukaansa olisikin tärkeää että pyrittäisiin löytämään myös uusia lääkkeitä, jotka voisivat vaikuttaa suoraan tuohon prosessiin sinänsä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?