Presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomen pitää viestiä rajanaapureilleen selvästi, ettei se ole mikään mestari koronatilanteen hoitamisessa. Taustalla on huoli siitä, että epätoivoisessa tilanteessa ihmiset voivat lähteä liikkeelle.
Ruotsissa ja Venäjällä on paljon kaksoiskansalaisia ja siirtotyöntekijöitä. Periaatteessa Suomen terveydenhuolto voisi epätoivoisessa tilanteessa ryhtyä kiinnostamaan heitä.
– Jos epätoivo valtaa mieliä niin silloin hyvin herkästi tartutaan sellaisiin oljenkorsiin, joita ei ole olemassa. Siksi viestin Suomesta pitää olla hyvin realistinen, presidentti Niinistö sanoo.
Presidentti Niinistö painottaa käyneensä Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa puhelinkeskustelun ennen kuin Suomi sulki rajansa.
Samaan aikaan myös Venäjä sulki omalta osaltaan rajansa.
Suomen rajat ovat siis kiinni – myös länteen.
Presidentin mukaan Suomen viestin on silti oltava selkeä.
– Huolimatta siitä, että meillä sanoma on ollut aika vakuuttava koko ajan siitä, että koronatilanne on hallinnassa, niin olisi hyvä viestiä, että emme mekään mestareita tässä ole. Sekin kannattaa kertoa ulos. Suomella on todella paljon tekemistä hoitaa itsensä tässä tilanteessa, Niinistö sanoo.
”Suomella on todella paljon tekemistä hoitaa itsensä tässä tilanteessa.
Eurooppa on koronaviruksen vuoksi vaikeassa tilanteessa ja se on nostanut kysymyksiä siitä, pyrkiikö Venäjä jollakin tavalla käyttämään tilannetta hyväkseen, vaikka sillä on omakin koronaongelma käsissään.
Presidentin huoli liittyy nimenomaan siihen, että tauti alkaa levitä myös Venäjällä. Siellä on paljon kaupunkeihin pakkaantunutta väkeä. Sama huoli liittyy tietenkin myös Euroopan maihin ja koko länteen.
– Minusta huoli niin Venäjän kuin monien muidenkin maiden kohdalla on se, että ne varmasti kestävät haasteen. Se on olennaisempi huoli kuin se, että tällaista tilannetta käytettäisiin jollakin tavalla hyväksi. En näe siinä suurta vaaraa.
”Minusta huoli niin Venäjän kuin monien muidenkin maiden kohdalla on se, että ne varmasti kestävät haasteen.
Euroopan arvostetuimpiin Venäjä-tutkijoihin kuuluva Keir Giles varoitti IS:n haastattelussa tällä viikolla, että Venäjän naapurimaiden on jatkuvasti varottava tilannetta, jossa Venäjän armeija voisi tulla antamaan niin kutsuttua apuaan silloinkin, kun sitä ei pyydetä.
Giles ei viitannut Suomeen vaan lähinnä tilanteeseen, jossa esimerkiksi jokin ex-Neuvostoliiton tasavalta ajautuisi koronaviruksen vuoksi todelliseen hätätilaan, ja Venäjä tarjoutuisi ripeästi antamaan Italia-avun tapaista hätäapua armeijan kuljetuskoneineen ja virusekspertteineen.
Giles epäili, etteivät Rakkaudella Venäjältä -tarroilla varustetut sotilaskäyttöön tarkoitetut desinfiointikalustot ja satakunta Venäjän asevoimien viruseksperttiä menneet Italiaankaan pyyteettömin aikein, vaan se pyrkii pehmittämään eurooppalaisia poliitikkoja siihen, että nämä olisivat valmiit luopumaan Venäjän vastaisista pakotteista.
Presidentti Putin otti pakotteet yleisellä tasolla esiin perjantaina G20-maiden virtuaalikokouksessa. Hän ei maininnut mitään maita nimeltä, mutta peräsi pakotteisiin keskeytystä koronaviruksen vuoksi. Hän sanoi kyseessä olevan ”elämän ja kuoleman kysymys” niille maille, joita pandemia on koetellut pahiten.