Uusimaa eristettiin – presidentti Niinistöllä IS:n erikoishaastattelussa painava viesti suomalaisille: ”Olen yrittänyt vakavasti varoittaa” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Uusimaa eristettiin – presidentti Niinistöllä IS:n erikoishaastattelussa painava viesti suomalaisille: ”Olen yrittänyt vakavasti varoittaa”

Presidentti Sauli Niinistö katsoo Suomen siirtävän Uudenmaan eristämisellä korona-linjaansa pois aiemmasta ajattelusta torjunnan puolelle. Samalla hän muistuttaa, että toimenpidevarastosta löytyy vielä järeämpiäkin keinoja.


28.3.2020 5:50

Koska ajat ovat poikkeukselliset, mennään suoraan asiaan. Suomi on elänyt poikkeusoloissa nyt kaksi viikkoa, mutta kansalaisissa on esiintynyt koronakurittomuutta hallituksen rajoitustoimia vastaan. Presidentti Sauli Niinistö on käyttänyt tähän asti ehkä lievempää kieltä puhuessaan rajoitusten noudattamisen välttämättömyydestä, mutta se aika on nyt ohi.

Presidentin mukaan ohjeita on yritetty antaa jo riittävän monta kertaa.

– Minun on erittäin vaikeaa ymmärtää ihmistä, joka nyt käyttäytyy vastoin sitä, mikä on maailmaltakin opitun valossa välttämätöntä. Sellaista ihmistä, joka ei nyt kuuntelisi sisäisen järjen ääntä, Niinistö sanoo.

Paino on sanoilla erittäin vaikeaa.

Hallitus ei saanut parlamentaarisesta prosessista ulos viikonlopuksi määräystään baarien, ravintoloiden ja yökerhojen sulkemiseksi. Niinistön mukaan asian pitää olla kaikille silti jo selvä. Ne tulisi laittaa kiinni ja asiakkaiden pysyä poissa auki olevista. Monet hallituksen vetoomuksia noudattavatkin, mutta Niinistöllä on väkevä viesti niille, jotka eivät aio niin tehdä.

– Jos se ei ole jollekin vielä perille mennyt, alkaa se tuntua tarkoitukselliselta välinpitämättömyydeltä. Ja minä en sellaista halua ollenkaan hyväksyä.

Presidentinlinnan Keltaiseen saliin siivilöityy kirkas kevätaurinko. Se kutsuisi moniin aktiviteetteihin, jotka Suomessa ovat nyt poissuljettuja. Uusimaa ja Presidentinlinna siinä mukana seisovat seuraavat viikot eristettynä muusta Suomesta.

 Meillä ei ole vielä edes kaikista tiukin valikoima, jos verrataan esimerkiksi Ranskaan. Vielä on toimenpidevarastoja.

Presidentti katsoo, että uudet jyrkemmät rajaustoimet kertovat Suomen siirtävän linjaansa kiistellystä laumaimmuniteetti-ajattelusta torjuntaan.

– Nyt ollaan menossa lisääntyvien testien ja rajoitusten puitteissa torjunnan puolelle. Liikkumisrajoitukset liittyvät siihen torjuntaan.

Presidentti ei suoraan halua ottaa kantaa siihen, tekikö Suomi virheen ennen kuin koviin rajaustoimiin lähdettiin tai ovatko toimet olleet oikea-aikaisia.

– Sanon vain, että hyvä, että ollaan siirtymässä.

Rajaustoimille on omat kriitikkonsa. Heille presidentin viesti on, että maailmalta nähtävät esimerkit puhuvat kovien toimien puolesta.

– Meillä ei ole vielä edes kaikista tiukin valikoima, jos verrataan esimerkiksi Ranskaan. Vielä on toimenpidevarastoja, Niinistö vihjaa.

Tästä eteenpäin Uudenmaan ja muun Suomen välisen rajan ylittäjän on tehtävä liikkeistään selkoa poliisille. Läpi pääsee vain hallituksen listaamilla syillä. Poliisi on esittänyt puolustusvoimille virka-apupyynnön, joka hoidetaan varusmiesten avulla.

Jos tilanne menisi vaikeaksi, laki antaa presidentille mahdollisuuden määrätä valtioneuvoston esityksestä reservissä olevia asevelvollisia lyhyeksi aikaa valmiuslain puitteissa heti palvelukseen.

Ennen presidentin saapumista Linnassa on pyydetty, ettei pintoihin koskettaisi. Turvaväli presidenttiin on muutaman metrin.­

Juuri nyt tarvetta ei ole, mutta presidentti sanoo armeijan ylipäällikkönä keskustelleensa jo vuosia sitten puolustusvoimien kanssa siitä, että se voi tarpeen niin vaatiessa myös palvella yhteiskuntaa.

– Se lähtökohta on edelleen hyvinkin selvästi voimassa. Olen hyvin avoin kaikelle sille, mitä puolustusvoimat voivat tehdä.

Ennen presidentin saapumista Linnassa on pyydetty, ettei pintoihin koskettaisi. Turvaväli pöydän yli presidenttiin on muutaman metrin mittainen.

Korona on näkynyt presidentin arjessa jo pitkään. Hän kertoo Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin olevan hänen viimeksi kättelemänsä henkilö.

Se tapahtui 3. maaliskuuta Mäntyniemessä.

– Toivon, ettei se jää viimeiseksi kättelykseni, presidentti keventää naurahtamalla.

Presidentti Niinistö nosti koronaviruksen esiin jo valtiopäivien avajaispuheessaan 5. helmikuuta, mutta silloin se ei noussut otsikoihin. Niinistö oli palannut Jerusalemista holokaustin muistotilaisuudesta. Siellä hän oli tavannut monia maailmanjohtajia. Teema valikoitui kabinetin kanssa käytyjen keskustelujen kautta puheeseen. Suomalaisille aihe oli vielä kaukainen.

– Taisin viitata puheessani, että korona voi olla sellainen pandemia, jota maailmalla on pelätty tulevaksi. Meni kuukausi ja se julistettiin pandemiaksi. Vaaran merkit olivat silloin jo kaikkien nähtävissä.

 Täytyy ymmärtää se, että jos meillä on paha nyt tässä, niin pahin on vasta edessä.

Julkisuudessa on viime viikkoina spekuloitu paljon Niinistön kulissien takaisella roolilla hallituksen tuuppaajana koronatoimissa. Presidentti kiistää, että hänellä ja pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksella olisi asiassa minkäänlaista reviirikiistaa menossa.

– Poikkeusolot todetaan yhteistoiminnassa. Minä sen omalta puoleltani totesin. Hallitus sitten myöhemmin omaltaan. Ei tässä mitään parlamentaarista tai valtiojohdollista ongelmaa ole.

Pääministeri Marin on sanonut, että Niinistön ilmoitus kaksi viikkoa sitten perjantaina tp-utvassa käynnisti hallituksen valmiuslakipaketin kasaamisen, joka rutistettiin valmiiksi viikonlopun aikana.

Valmiuslakiin liittyen on syytä tarkentaa, että viimeisessä lainsäädäntömuutoksessa presidentin rooli on rajattu vain poikkeusolojen toteamiseen yhteistyössä hallituksen kanssa.

Ei sen enempään.

–Yrittänyt vakavasti varoittaa. En niinkään hallitusta, vaan suomalaisia, että ymmärrettäisiin, miten vaarallinen asia on käsillä, Niinistö sanoo.­

Pääministeri Marin sanoi viime lauantaina Ilta-Sanomissa napakasti valmistelu- ja päätösvastuun asiassa olleen hallituksella kuten kuuluu. Hän kiisti, että häntä olisi kukaan puskenut mihinkään suuntaan.

– Hyvä, jos pääministeri kokee niin, ettei häntä ole asiassa puskettu. Minulla ei ole asiaan mitään lisättävää, Niinistö sanoo, mutta jatkaa heti perään:

– Olen valtiopäivien avajaispuheeni jälkeen useita kertoja yrittänyt vakavasti palata (korona-) asiaan. Olen esittänyt niitä mielipiteitäni, joihin olen tuntenut olevani velvollinen. Yrittänyt vakavasti varoittaa. En niinkään hallitusta, vaan suomalaisia, että ymmärrettäisiin, miten vaarallinen asia on käsillä.

Palataan siis kansalaisten varoittamiseen. Maaliskuun 8. päivä presidentti Niinistö kirjoitti myöhään illalla Facebook-päivityksen. Hän varoitti siinä, ettei vaaratonta matkaa enää ole. Hän myös kehotti Suomeen palanneita pidättyväisyyteen, jottei tauti leviä.

Asia ei mennyt läpi.

Viime päivinä kotiin on palannut suuria määriä suomalaisia pahassa koronatilanteessa olevasta Espanjasta ja myös muista maista. Heidän on annettu pakkaantua lentokentältä julkisiin kulkuneuvoihin ja palata koteihinsa ilman mitään tarkempaa kontrollia. Jokaisen on itse pitänyt tajuta eristää itsensä kahdeksi viikoksi.

Asiaan on herätty vasta nyt ja palaajilta ryhdytään kysymään lentoasemalla, onko heillä omaa karanteenipaikkaa. Jos ei ole, heidät ohjataan karanteenimajoitukseen. Kyselytunnilla ministerit pallottelivat vastuuta tehdyistä virheistä toinen toisilleen.

 Meidän sukupolvemme, mukaan lukien yli 70-vuotiaat, eivät ole oikeastaan koskaan kokeneet mitään vastaavaa.

Presidentti Niinistö pitää Suomeen palaavia suurena tartuntariskinä ja painottaa palaajilla olevan iso vastuu harteillaan. Hänellä ei kuitenkaan ole tarkkoja tietoja siitä, miten lentokentällä on toimittu.

– Jos näin on tapahtunut, niin se on riskinottoa. Siinä on riskiä, että tauti on levinnyt ja silloin vastuu näillä ihmisillä on valtavan suuri.

Koronavirus ei katso aikaa, paikka tai statusta. Kuluneen viikon aikana se on koskettanut suomalaisia syvältä, kun ensin tuli tieto rouva Eeva Ahtisaaren sairastumisesta ja sitten myös presidentti Martti Ahtisaari sairastui.

– He ovat tuttuja ihmisiä. Siinä mielessä ikävä sanoma personoituu. Olen ollut välillisesti heidän perheensä kautta yhteydessä. Toivotan heille kaikkea hyvää ja tervehtymistä, Niinistö sanoo.

Suomella on edessään vielä pitkä koronakurimus. Tuoreen arvion mukaan koronaepidemia on Suomessa päällä 120–160 päivää maaliskuun alusta laskettuna. Tartuntojen piikki sijoittunee ajanjakson puoliväliin.

Silloin Suomessa käydään kovaa taistelua elämästä.

Niinistön mukaan korona tulee vaatimaan suomalaisilta valtavasti kestävyyttä.

– Täytyy ymmärtää se, että jos meillä on paha nyt tässä, niin pahin on vasta edessä. Se tulee koettelemaan meitä monella tavalla. Vastapainona on sitten elämä, turvallisuus ja terveys. Elämää tärkeämpää asiaa ihmisellä ei ole.

Niinistön mukaan koronan tuomien rajaustoimien kanssa eläminen on kestävyyslaji, mutta ihminen löytää itsestään tiukassa paikassa uusia ulottuvuuksia.

– Meidän sukupolvemme, mukaan lukien yli 70-vuotiaat, eivät ole oikeastaan koskaan kokeneet mitään vastaavaa. Nyt jokainen tavallaan mittaa myös itseään ja löytää hämmästyttävän mitan. Vaikeissa olosuhteissa ihminen venyy.

 Päivä kerrallaan. Jokainen päivä vuorollaan on voitto.

Karanteeniin laitettujen yli 70-vuotiaiden on ollut vaikea niellä rajaustoimenpiteitä. Niinistö kannustaa jatkamaan eteenpäin.

– Aina silloin tällöin kaiken keskellä kannattaa muistuttaa itseään, että minä kyllä kykenen tähän. Päivä kerrallaan. Jokainen päivä vuorollaan on voitto.

Niinistö sanoo olevansa siitä onnellisessa asemassa, että Mäntyniemessä on laaja pihapiiri, missä ulkoilla.­

Jokaisella on oma tapansa elää korona-Suomessa arkeaan. Toiset tarvitsevat rutiineja, toiset jotain muuta.

Presidentin omaa arkea on korona-aika värittänyt tietynlainen spontaanisuus. Hän pyrkii keksimään jatkuvasti uutta ajateltavaa ja pientä puuhasteltavaa. Tästä kertovat omaa kieltään Niinistön puhelimen tapissa olevat ruutuaikaluvut.

– En ole kerinnyt vielä hirveästi paikallani olemaan. Ruutuaikalukujen valossa huomaan aika lailla tepastelevani puhelin kourassa tai korvassa. Liikuntaa siinä ainakin saa, Niinistö kuvaa.

Presidentti on ollut puhelimellaan tiiviisti yhteydessä viranomaisiin, mutta myös paljon THL:n ulkopuolisiin yksittäisiin koronatilanteesta huolta kantaviin lääkäreihin.

Hän on selkeästi miettinyt paljon kiisteltyä laumaimmuniteetti-lähestymistapaa, jossa joukkosuojaa haetaan mahdollisimman monia altistamalla. Presidentti pitää sanaa rumana. Sana lauma ei hänestä ”oikein sovi ihmisestä puhuttaessa”. Hän puhuisi mieluummin joukkoimmuniteetista.

Kaikki siihen Euroopassa luottaneet harvalukuiset maat Ruotsia lukuun ottamatta ovat liikkuneet Suomen tapaan toiseen suuntaan. Niinistöstä Ruotsi noudattaa joukkoimmuniteetti-oppia ”aika selkeästi”.

Osin tästä syystä Ruotsin elinkeinoelämä rullaa vielä aivan toisella tavalla kuin Suomen. Sen baarit ovat auki, terassikautta aikaistettiin. Presidentistä on mahdollista, että Ruotsi luottaa laumaimmuniteettiin osin pahimpien taloudellisten seuraamusten välttämiseksi.

– Kuitenkin uskon, että ajatellessaan noin Ruotsin terveydenhuoltoviranomaiset tuskin pitävät taloutta päämotivaationa. Uskon, että heidänkin opin taustalla on terveydenhuollollinen käsitys, mutta varmasti erityisesti poliittisella puolella painotetaan myöskin merkitystä taloudelle.

Ruotsin pankin entinen varapääjohtaja Kerstin Hessius kysyi hiljattain SVT:llä paljon puhuvasti, millaisen elämän saamme, jos kaikki 30 vuotta yritystään rakentaneet ihmiset tekevät konkurssin. Hessius sanoi yrittäjien riistävän hengen itseltään.

Suomessa 90-luvun laman seurauksena poikkeuksellisen moni yrittäjä päätyi itsemurhaan. Niinistö muistuttaa, että 90-luvun lamassa velkaa olleet yrittäjät velkaantuivat devalvaatioiden ja korkean korkotason vuoksi yhdessä yössä mittavasti voimatta tehdä itse yhtään mitään.

 Olen edelleen sitä mieltä, että elämä sittenkin voittaa.

Nyt elantonsa ovat menettäneet monet pienet yrittäjät erityisesti palvelusektorilla. Niinistöstä on selvää, että koronaviruksesta johtuva tilanne ei enää sisälly normaaliin yrittäjäriskiin ja se ottaa monille varmasti koville.

– Olen edelleen sitä mieltä, että elämä sittenkin voittaa. Ei kannata ihan synkkyyksiin lähteä.

Presidentti pitää hyvänä hallituksen ajatusta vaille toimeentuloa jääneille kaavaillusta perustulon kaltaisesta ratkaisusta.

– Se, että heille pyritään nyt saamaan minimisosiaaliturvaa, on minusta aika hyvä asia.

Suomen ja maailmantalouden elpymisen tahtia on vielä mahdotonta ennustaa. Niinistö katsoo, että siihenkin vaikuttaa se, mihin koronakoulukuntaan kuulutaan.

– Torjunnan oppi lähtee kaiketi liikkeelle siitä, että päästäisiin liikkeelle nopeammin (rajaamistoimien purkamisen jälkeen). Toivottavasti onnistumme siinä: torjumaan niin paljon, että palaamme mahdollisimman pian normaalitilanteeseen.

Taudista myös paranee koko ajan paljon ihmisiä. Kiinassa ja Singaporessa on pystytty palaamaan normaaliin elämään, vaikka huoli toisesta aallosta painaa.

– Selviytymisen sanoma, jota maailmalta voidaan lukea, on rohkaiseva tai ainakin se kannattaa pitää mielessä.

Presidentti Niinistö on suuntaamassa Linnasta kotiin Mäntyniemeen. Rouva Jenni Haukio on aamulla kirjoittanut Seuran kolumnissaan, kuinka hän saa voimaa ikkunasta avautuvasta maisemasta.

Presidentti on viitannut kirjoitukseen katsoessaan itse ulos Linnan ikkunasta.

 Kun voitetun päivän jälkeen pääsee nukkumaan ja painaa päänsä petiin, tulee olo, että se on päivän paras hetki.

Presidentti sanoo olevansa siitä onnellisessa asemassa, että Mäntyniemessä on laaja pihapiiri, missä ulkoilla. Jonkin verran hän on lenkkeillyt Lennun kanssa myös pihan ulkopuolella.

Huomio on kiinnittynyt lenkeillä valtaviin ihmismassoihin kevyenliikenteenväylillä Meilahden ja Seurasaaren välillä. Keskikaupungilla ei sen sijaan näy ketään ja koiraa olisi turvallisinta ulkoiluttaa nyt siellä.

Presidentti näkee ilmiön taustalla olevan ihmisen syvä usko luontoon hädän hetkellä.

– Se tulee selkärangasta: täällähän on turvallista. Turvallista, vaikka ympärillä on väkeä pilvin pimein. Nyt sitten ruuhka muutti puistoihin, metsäpoluille ja rannoille, presidentti sanoo hieman ihmetellen.

Kaikesta uudesta ja pelottavasta huolimatta suomalaisten on presidentistä hyvä pitää mielessä, että poikkeusolotkin päättyvät joskus.

Hän uskoo ihmisillä käsissään nyt olevan ajan palauttavan heidät elämän keskeisten kysymysten äärelle.

– Kärsimykset voivat olla koviakin, mutta luulen samalla, että moni käyttää aikaa myös unelmointiin siitä, mitä tekee, kun tämä on ohi. Asiat, joille ei ole antanut arvoa kiireessä, asettuvat uomiinsa. ”Hei, minähän nautin puistonpenkillä istumisesta, kun voin sen vapaana tehdä”.

Koronapäivät ovat olleet ja tulevat olemaan kovia niin kansalle kuin presidentillekin. Taistelu on vasta alkumetreillä.

– En tiedä, jakaako joku tätä tunnetta: Kun voitetun päivän jälkeen pääsee nukkumaan ja painaa päänsä petiin, tulee olo, että se on päivän paras hetki.

Klo 8:30: muutettu muotoilua 90-luvun laman aikana itsemurhan tehneistä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?