Suomeen ulkomailta palaaville matkustajille järjestetään karanteenimajoitusta, jos heillä itsellään ei ole eristykseen sopivaa paikkaa. Valtioneuvosto kertoi sosiaali- ja terveysyhtiö Luona Oy:n tarjoamasta karanteenimajoituksesta perjantaina.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Juha Tuominen esitti torstaina Ylen A-talkissa, että palaajat pitäisi laittaa kahden viikon valvottuun karanteeniin lentokenttähotelliin. Luonan kanssa toteutettava järjestely perustuu kuitenkin matkustajien vapaaehtoisuuteen.
Helsinki-Vantaan lentoasemalla homma toimii niin, että rajavartiolaitos kysyy heti passintarkastuksessa, onko karanteenimajoitusta. Jos sopivaa eristyspaikkaa ei ole valmiina, matkustaja ohjataan Luonan majoitukseen. Siellä heidän karanteeniaan ei valvota.
Tartuntatautilaki mahdollistaa myös pakkokaranteenin ja tahdonvastaisen eristykseen määräämisen, mutta lähtökohtaisesti viranomaiset luottavat ihmisiin.
– Se on ilman muuta lähtökohta, että uskomme ihmisten omaan ymmärrykseen. Hyvin näyttävät suomalaiset muutenkin koronaan liittyviä ohjeita noudattavan, valmiusjohtaja Pekka Tulokas sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo.
Tietty riski valvomattomaan karanteeniin väistämättä liittyy. Jotkut ryhmät kuten päihdeongelmaiset saattavat olla toisia alttiimpia rikkomaan karanteenia. Karanteenilaiset joutuvat lähtökohtaisesti myös kustantamaan Luonan majoituksen itse, mikä jollekulle voisi olla kimmoke kieltäytyä.
– Kiireellisessä tapauksessa virkalääkäri voi määrätä karanteenin enintään kolmeksi päiväksi. Sen jälkeen päätös pitää alistaa kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaavalle lääkärille, joka voi jatkaa karanteenia kuukauden kerrallaan, Tulokas kertoo.
Monet rankatkin tahdonvastaiset toimenpiteet ovat periaatteessa mahdollisia tartuntatautilain perusteella: eristäminen, lääkitys, Aluehallintoviraston määräyksellä pakolliset terveystarkastukset. Lain soveltaminen koronaepidemian aikana ulkomailta palaaviin ei kuitenkaan ole yksinkertaista tai itsestään selvää.
– Karanteeniin voidaan määrätä henkilö, jonka on todettu tai perustellusti epäillään altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille. Päätös siis koskee aina yksilöä, ei joukkoa, Tulokas sanoo.
Tämä tarkoittaa, että kunkin matkustajan kohdalla pitää tehdä erikseen yksilöllinen harkinta ja yksilöllinen päätös. Tartuntalain perusteella ei ole mahdollista tehdä päätöstä, että vaikkapa kaikki Espanjasta tulevat määrättäisiin karanteeniin.
Espanjasta paluu yksinään tuskin kelpaisi karanteeniperusteeksi edes yksittäisen henkilön kohdalla. Jotain oireilua tai muuta näyttöä vaadittaisiin, jotta syntyisi lain tarkoittama perusteltu epäily altistumisesta.
– Ehkä tehokkain tapa toimia voisi olla, että pyritään poimimaan tulijoista testaukseen oireelliset henkilöt, Tulokas pohtii.