Uudenmaan ja Kanta-Hämeen raja erottaa monen työpaikan ja kodin – asukkaat pohtivat nyt, miten rajanylitys onnistuu - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Uudenmaan ja Kanta-Hämeen raja erottaa monen työpaikan ja kodin – asukkaat pohtivat nyt, miten rajanylitys onnistuu

Uudenmaan ja Kanta-Hämeen raja erottaa monen työpaikan ja kodin.

Julkaistu: 26.3. 21:26

Uudenmaan eristäminen vaikuttaa yli 90 000 ihmisen arkeen liki toisiinsa kasvaneiden Hyvinkään ja Riihimäen välillä.

– Saapa nähdä, pääseekö sitä huomenna työpaikalleen ollenkaan, Lopen Läyliäsissä toimivan NB-seinän toimitusjohtaja Arto Hakala sanoo.

Hakalan pahaksi onneksi hänen kerrostalojen seinäelementtejä valmistava tehtaansa sijaitsee noin viisi kilometriä Uudenmaan rajasta Hämeen puolella. Sinne liikenneyhteydet Uudeltamaalta suljetaan. Hakalan oma koti on Espoossa eli nyt eristyksiin joutuvalla alueella.

– Samoin viisi tehtaan avainhenkilöä käy Uudenmaan puolelta täällä Hämeessä. Jos heidän liikkuminen estyy, koko tehtaan toiminta on vaakalaudalla.

Jo nyt 110 ihmistä työllistävän tehtaan työvoimasta noin 30 on poissa koronakriisin vuoksi, kun Baltiasta Hämeen Läyliäisissä töissä käyneet eivät ole voineet palata kotilomilta Suomeen.

– Loput virolaiset työntekijät ovat luvanneet olla töissä vappuun saakka. Hyvällä hengellä täällä painetaan ja kaikki ymmärtävät, miten vakava tilanne on, Hakala sanoo.

NB-seinä-yrityksen Arto Hakala (vanhempi) ja Tommi Hakala sekä koira Poko. Arto Hakala pohtii, pääseekö perjantaina enää töihin ollenkaan.

Hakala ei tiedä, miten työssäkäynti seuraavina viikkoina onnistuu.

– Hotellitkin on kiinni. Täytyy ehkä hommata jonkin sortin telttamajoitus, Hakala sanoo äänellä, josta on vaikea arvailla onko se totta vai karua huumoria.

Riihimäellä asuvan sairaanhoitaja Riitta Perttilän pitäisi perjantaina mennä aamuvuoroon kello seitsemään HUS:in Hyvinkään sairaalaan, mutta hän ei tiedä, miten rajan ylitys tapahtuu.

– Ehkä HUS:in henkilökortti riittää, hän arvelee.

Riihimäellä asuva sairaanhoitaja Riitta Perttilä toivoo, että Uudenmaan rajan ylittämiseen riittää Husin henkilökortti.

Maakuntarajojen kahta puolta sijaitsevien Hyvinkään ja Riihimäen kasvaminen yhdeksi talous- ja työssäkäyntialueeksi on ollut niin tiivistä, että jopa niiden yhdistämisestä on puhuttu.

Perttilä on yksi niistä yli 1 600 riihimäkeläisestä, jotka käyvät joka päivä Hyvinkäällä töissä. Pääkaupunkiseudun kolmeen keskuskaupunkiin eli Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle pendelöi yhteensä 2 161 henkilöä joka päivä. Pelkästään Helsingissä käy töissä joka päivä yli 1 350 riihimäkeläistä.

Nyt suljettavan Uudenmaan puolelta Hyvinkäältä puolestaan käy Hämeen puolella lähikunnissa töissä tuoreimman tilaston mukaan päivittäin 1 268 henkeä Riihimäellä, Hämeenlinnassa, Hausjärvellä ja Lopella.

– Meillä on useampikin henkilö, joka käy töissä Lopelta tai Läyliäisistä.

Perttilällä on työn lisäksi myös muita syitä käydä Uudenmaan puolella. Hänen äitinsä asuu Hyvinkäällä, kuten myös kaksi lasta ja lapsenlapsi.

– Ihan päivittäin on tullut käytyä siellä ja äidin esimerkiksi äidin kauppa-asioita hoitamassa kolme kertaa viikossa.

Onneksi Perttilän veli asuu samalla puolella maakuntarajaa, joten hän voi auttaa äidin ostosten tekemisessä.

Siivousyrittäjä Jarmo Laukkanen asuu Hämeessä Lopella, mutta hänen toimipaikkansa sijaitsee Uudellamaalla Hyvinkään keskustassa. Liikkuminen maakuntarajan yli on päivittäistä, sillä valtaosa kohteista sijaitsee Hyvinkäällä.

– Me tarvitsemme yksinkertaisesti kulukuluvan niihin osoitteisiin, muuten siivoaminen on mahdotonta, pääosin yrityssiivouksia hoitavan J&J kolmossiivous Oy:n toimitusjohtaja Laukkanen sanoo.

Laukkanen kuljettaa siivous- ja desinfiointiaineita työntekijöilleen ainakin kaksi kertaa viikossa. Siivoojien liikkumista on vähennetty niin, että jokaisessa kohteessa on omat siivoojat. Siivoustasoa on nostettu, oven kahvat ja hissien nappulat desinfioidaan päivittäin, jopa useamminkin.

Siivousalan voisi luulla kuuluvan koronakriisin voittajiin, mutta Laukkasen mukaan kriisistä ei hyödy kukaan.

– Kotisiivoukset ovat loppuneet täysin. Jos yritykset menevät kiinni tai pahimmassa tapauksessa lopettavat, niin loppuvat meiltäkin työt.

– 33 vuotta olen ollut yrittäjänä. 1990-luvun lama oli rankka, mutta se ei ole mitään siihen verrattuna, mitä tästä tulee, Laukkanen sanoo.

Hyvinkään ja Riihimäen raja on myös Uudenmaan ja Kanta-Hämeen raja.

Vaikka tilanne iskee yrittäjiin ankarasti, antavat he tukensa liikkumista rajoittaville toimille.

– Näitä rajoituksia pitää noudattaa, että epidemia saadaan lopetetuksi.

Samaa mieltä on myös betonielementtejä tekevän NB-Seinän toimitusjohtaja.

– Kaikki tajuavat tämän tilanteen vakavuuden, Hakala sanoo.

Hän tuntee huolta terveydenhuoltojärjestelmän suorituskyvyn riittävyydestä ennen kokemattoman laajan epidemian keskellä.

– Moni muukin varmaan tuntee huolta ja haluaisi varmasti rahoittaa vaikka hengityskoneiden hankkimista. Ainakin meidän yrityksemme voisi, hän sanoo.