Uudenmaan satimeen joutuneet ihmiset kertovat kokemuksistaan: Anna haluaisi Varsinais-Suomeen mökille, Ninan muuttoapu jäi rajan taakse - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Uudenmaan satimeen joutuneet ihmiset kertovat kokemuksistaan: Anna haluaisi Varsinais-Suomeen mökille, Ninan muuttoapu jäi rajan taakse

Julkaistu: 26.3. 18:18

Nyt Uudenmaan läänin rajojen sulkeutumisen takia vanha äiti on yksin, koiranpentu jää hakematta ja remontti tekemättä.

Kuvittele, että kauan odottamasi koiranpentu olisi syntynyt, suunnittelisit meneväsi katsomaan pentuja ja sanottaisiin: et voi tullakaan.

Nyt Uudenmaan läänin rajojen sulkeutumisen takia tilanne on totta monelle koiranpennun ostajalle.

Uudenmaan eristäminen on tarkoitus alkaa perjantaina 27.3, ja Uusimaa olisi eristyksissä muusta Suomesta kolme viikkoa huhtikuun 19. päivään asti.

Ilta-Sanomien haastattelema Anett kasvattaa muun muassa cockerspanieleita ja saksanpaimenkoiria Varsinais-Suomessa.

Hänen kennelissään on tällä hetkellä kaksi pentuetta, joissa molemmissa on neljä pentua.

– Molemmista pentueista on varattu kaksi pentua Uudellemaalle, Anett kertoo.

Kun Uudenmaan lääni sulkeutuu muiden läänien asukkailta, ei pentuja voida noutaa ennen huhtikuun 19. päivää eikä niitä pääse katsomaan.

– Nyt niitä ei voi katsoa kuin videoyhteyden välityksellä, Anett kertoo.

Cockerspanielipentueen emä on sijoituskoira eli sen pitäisi palata pentujen luovutusiän jälkeen omaan kotiinsa pääkaupunkiseudulla.

– Nyt emä on täällä, Anett kertoo.

Hätä ei ole kuitenkaan tämän näköinen. Maalla tontti on 3,5 hehtaaria, ja pennuilla on tilaa olla ja mennä. Saksanpaimenkoiran pennut ovat 19.4. yhdeksän viikkoa vanhoja eli vain parisen viikkoa yli luovutusiän.

– Jos vain pennunostajat malttavat odottaa siihen asti, Anett sanoo.

– Jos he ilmoittavat, että ottavat Uudeltamaalta pennun, sitten pitää markkinoida pentuja muualle, Anett sanoo.

Koiria ei ole vaikea myydä. Varsinkin cockerspanieleita kysytään paljon.

– En koe, että on ongelmaa vielä pentujen kanssa.

Anettin vanhemmat asuvat Uudenmaan läänissä. Nyt rajonen sulkeutuessa he eivät näe lastenlastaan vähään aikaan livenä.

– Emme pysty auttamaan toisiamme koiran hoidossa, olen aina välillä ottanut heidän koiriaan hoitoon.

Tunnelmat ovat kuitenkin myönteiset.

– Henkilökohtaisesti ajattelen, että rajoitukset ovat hyvä asia, jos tämä auttaa alentavasti koronatilanteeseen, Anett sanoo.

Muuttomiehet jäivät rajan taa

Nina asuu Mäntsälässä, mutta on muuttamassa näinä päivinä Keravalle.

Muutto oli hyvin suunniteltu. Ninan isä ja hänen vaimonsa olivat tulossa ensi lauantaina Kotkasta auttamaan muutossa, mutta toisin kävi. Uudenmaan rajat sulkeutuvat ulkopaikkakuntalaisilta.

– He eivät nyt pääse lauantaina, Nina kertoo.

Kymenlaaksossa asuvat myöskin appivanhemmat sekä Ninan äiti, jolla on perussairauksia. Jos hänen tilanteensa pääsee pahaksi, sinne pitäisi päästä auttamaan. Kaikki viisi sisarusta asuu Uudenmaan läänin alueella.

– Emme pysty näkemään äitiä moneen viikkoon.

– On suoraan sanoen ahterista, että ihmiset lukitaan alueittain. On jo ajatuksena ahdistava, ettei pääse oman läänin ulkopuolelle.

Lisäksi Ninan koira on jäänyt kasvattajalle Mikkeliin astutusmatkan takia. Koiralle yritettiin teettää pennut. Rajat menevät nyt kiinni niin nopealla aikataululla, ettei kenelläkään ole aikaa hakea koiraa kotiin.

– Koira on nyt siellä jumissa. Se on suhteellisen arka, en halua, että joku vieras tuo sen kotiin.

Tunteet ovat pinnassa. Ninaa kismittää, kuka määrittää nyt sen, mikä on kenellekin pakollista liikkumista.

– Muuttaminen on ihmiselle välttämätöntä liikkumista, hän sanoo.

Remontti seisoo

Kari Kaukinen on hiljattain ostanut omakotitalon Pudasjärveltä Pohjois-Pohjanmaalta.

Vanhan talon kunnostus on lohjalaiselle miehelle pitkä projekti.

Nyt siitä uhkaa tulla vielä pidempi. Koronavirusepidemia laittaa Uudenmaan läänin rajat kiinni. Pois ei pääse.

– Piti mennä Pudasjärvelle pääsiäisenä, kun on useampi vapaapäivä ja tehdä remonttia, Kaukinen kertoo.

Kaupunkiympäristö ei ole koskaan ollut Kaukisen sielunmaisena. Nyt oli tarkoitus muuttaa Pudasjärvelle pikkuhiljaa ja tehdä sitä ennen vähitellen remonttia.

– Ajattelin, että sitten kun sinne lopullisesti syksyllä muuttaa, paikat olisivat kunnossa, hän sanoo.

– Nyt tämä koronahomma sitten muuttaa suunnitelmat.

Mielen täyttää suuri kysymys: koska hän pääsee seuraavaksi pohjoiseen?

Etäsuhteeseen monen viikon pakollinen paussi

Kun vantaalainen Mikko rakastui joensuulaiseen Jaanaan, hän tiesi, että etäsuhteen takia pariskunta tulisi tapaamaan vain pari päivää viikossa.

Silloin kaksi ja puoli vuotta sitten hänellä ei ollut aavistustakaan, että keväällä 2020 tulisi ajanjakso, jolloin hän ei näkisi tyttöystäväänsä ollenkaan.

– Parisuhteen hoitaminen on vaatinut tähänkin asti suunnittelua yli 400 kilometrin välimatkan takia, Mikko kertoo.

Koko etäsuhteen ajan he ovat suhanneet 400 kilometrin matkan milloin junalla, autolla ja lentokoneella. Tälläkin viikolla Mikolla oli lentoliput Joensuuhun, mutta lento oli peruttu.

– Jos perjantaina laitetaan Uudenmaan rajat kiinni, niin ei tiedä, milloin seuraavaksi näemme, Mikko miettii.

– Emme näe ainakaan neljään viikkoon tai pidempäänkin tämän takia.

Mikon mukaan byrokratian silmissä heidän parisuhteellaan ei ole mitään arvoa. He eivät ole naimisissa eikä heillä ole lapsia. Vain töiden tai alaikäisten lasten takia voisi ylittää rajan.

Hän ymmärtää kuitenkin hyvin, miksi raja on kiinni.

Lähtökohta on, että estetään viruksen leviäminen muille alueille.

–  Joka paikassa sanotaan, ottakaa nyt aikaa perheen kanssa.

– Missään ei oteta huomioon meitä, joiden elämä on kahden kaupungin välillä. Parisuhteet eivät aina noudata perinteistä kaavaa.

Mikolle on tullut jopa mieleen: pitäisikö siirtää kirjat toiseen kaupunkiin, jotta parisuhde olisi tasa-arvoinen perinteisen yhdessä asuvan pariskunnan kanssa?

– Toivotan jaksamista myös muille vastaavassa tilanteessa oleville, Mikko tsemppaa.

Anna haluaisi mökin vapauteen

Yhden taaperoikäisen lapsen äiti Anna on vanhempainvapaalla. Mies on etätöissä kotona.

Samoja seiniä tuijottaessa tekee välillä lähteä muualle.

Perheellä olisi mökki, mutta se on 400 metriä Varsinais-Suomen puolella lähellä Uudenmaan rajaa.

– Onkohan nyt tosiaan niin, että minua sakotetaan, jos sinne menen ja kuinka iso sakko siitä tulee, Anna kysyy.

Perheen mökki on 400 metriä Varsinais-Suomen puolella lähellä Uudenmaan rajaa.

Perhe pysyisi mökillä. He eivät menisi minnekään. Nyt Helsingissä tuntuu, että seinät kaatuvat päälle.

– Jos sairastun ja tarvitsen hoitoa jostain syystä, niin tulemme Helsinkiin.