Asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, kuinka tappava tauti koronavirus on.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on aiemmin arvioinut, että Suomessa koronavirukseen kuolisi pahimmillaan reilut 3000 ihmistä. Parhaimmassa tapauksessa kuolonuhrien määrä jäisi reiluun 500 ihmiseen.
Valtioneuvosto julkisti THL:n arvion sisältävän muistion runsas viikko sitten. Sittemmin THL:n arvion kerrotaan synkentyneen.
THL tiedotti tänään keskiviikkona, että Suomessa arvioidaan 11 300 ihmisen tarvitsevan sairaalahoitoa koronaviruksen vuoksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Turun yliopiston tekemän mallinnuksen mukaan tehohoitoa tarvitsisi 3600 potilasta. Tiedotteessa ei mainita, kuinka monen arvioidaan Suomessa kuolevan tautiin.
Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtorin Tuomas Aivelon mukaan THL:n viime viikolla esittämät arviot kuulostavat matalilta.
– Kyseiset THL:n arviot ovat pienimpiä, joita olen nähnyt, Aivelo kertoo.
– WHO lähtee siitä, että suurin osa tartunnan saaneista ihmisiä pystytään tunnistamaan, kun taas THL lähtee siitä, että on olemassa valtava määrä tartunnan saaneita ihmisiä, joita ei ole tunnistettu.
Aivelon mukaan ennen vasta-ainetestejä ei tiedetä, kuinka paljon tartunnan saaneiden ihmisten määrä eroaa diagnosoitujen ihmisten määrästä.
Ilta-Sanomat ei ole tavoittanut THL:n asiantuntijoita kommentoimaan asiaa.
THL:n viesti on muuttunut hyvin paljon viime viikosta, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen kertoo Ilta-Sanomille. Asiasta aiemmin uutisoineen Helsingin Sanomien mukaan THL ei ole halunnut aiemmin kertoa julkisuuteen synkentyneistä arvioistaan. Viranomaisten arvioita on synkentänyt se, että riskialueilta on palannut Suomeen 200 000 suomalaista.
Suomeen saapuneet ovat päässeet kävelemään lentokentältä suoraan julkisiin liikennevälineisiin, eikä karanteenia ole kaikilta osin noudatettu.
Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että koronavirusepidemia tappaa noin 3–4 prosenttia sairastuneista. Italiassa sairastuneiden kuolleisuus on noussut 6–7 prosenttiin. Imperial College London arvioi, että noin prosentti koronavirusdiagnoosin saaneista kuolee. Suomessa THL arvioi ainakin aiemmin kuolleisuuden olevan tavallisen kausi-influenssan luokkaa, jolloin noin 0,05–0,1 prosenttia tartunnan saaneista kuolisi.
Emeritusprofessori Matti Jantunen esittää hurjan vertauksen. Kansanterveyslaitoksella (nykyinen THL) pitkän uran tehnyt Jantunen arvioi, että koronavirukseen tulee kuolemaan Suomessa kymmeniätuhansia ihmisiä.
– Lohdullisillakin skenaarioilla talvisodan kuolleisuusluvut ylitetään, Jantunen väittää.
Talvisodassa kuoli noin 26 662 suomalaista sotatoimissa ja noin tuhat siviiliä.
Jos kansainväliset arviot kuolleisuudesta pitävät paikkansa ja yli 40 prosenttia suomalaisista sairastuu, luvut alkavat liikkua kymmenissätuhansissa.
Jantunen kertoo kuitenkin, ettei hän ole epidemiologi, vaan riskianalyytikko.
Kansanterveyslaitoksella pitkän uran tehnyt emeritusprofessori vaatii järeitä toimia koronavirusepidemian pysäyttämiseksi.
Valtioneuvosto julkisti viime viikolla muistion, jossa esiteltiin THL:n tekemä ennustemalli koronaepidemiasta Suomessa.
Koronavirus ei ole kausi-influenssa, Jantunen painottaa. Suurin ero on se, että vaikea keuhkokuume on koronaviruksessa paljon yleisempi jälkitauti kuin kausi-influenssassa.
– Esimerkiksi Yhdysvaltojen tartuntatautien tutkimusvirasto CDC arvioi, että koronaviruksen aiheuttama kuolleisuus on kaksikymmentäkertainen verrattuna tavalliseen kausi-influenssaan, Jantunen huomauttaa.
CDC:n arvio perustuu koronaviruksesta kerättyyn tietoon eri puolilta maailmaa. Myös WHO perustaa arvionsa paikan päältä Kiinasta kerättyyn tietoon.
– THL selittää eroa sillä, että todellisia tautitapauksia on 20–30-kertainen määrä verrattuna viralliseen tasoon. Jos näin olisi, silloin kuolleisuus olisi samankaltainen kuin normaalissa kausi-influenssassa.
Lääkärit ja hoitajat työskentelivät teho-osastolla Cremonassa Italiassa maanantaina.
Kuolleisuuden arviointiin pandemian alkuvaiheessa liittyy erittäin suuria epävarmuustekijöitä, sanoo Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuorti.
– Esimerkiksi sikainfluenssassa 2009 kuolleisuusarviot olivat alussa kymmenkertaisia verrattuna WHO:n lopulliseen arvioon, joka oli noin 0,02 prosenttia, Nuorti kertoo.
Nuortin mukaan tapauskuolleisuutta, eli sitä, kuinka moni varmistetuista taudin saaneista kuolee, ei pystytä kesken pandemian määrittämään. Toisaalta kuolleisuutta kaikkien tartunnan saaneiden keskuudessa on vaikea arvioida, koska ei tiedetä, kuinka moni väestössä sairastaa taudin oireettomana tai ilman diagnoosia.
– Viimeisimpien arvioiden mukaan jopa puolet tapauksista ei tule tietoon. Varmasti arviot eroavat, koska uudessa tilanteessa mallit voivat vain osittain perustua havaittuun tietoon ja joudutaan tekemään hyvin paljon oletuksia, Nuorti sanoo.
Potilaita hoidettiin Casal Paloccon sairaalassa Rooman lähellä tiistaina.
Kuolleisuuteen vaikuttaa monta eri tekijää: muun muassa testattujen määrä, lääketieteelliset riskitekijät ja muut riskitekijät, kuten tupakointi, terveydenhuoltojärjestelmän toimivuus, väestön ikärakenne ja se, miten kuolemansyy määritetään.
– Jos on perussairas henkilö, täytyy miettiä, onko kuolema johtunut viruksesta vai perussairaudesta. Juuri näiden asioiden vuoksi mallinnuksia ei ole ollenkaan yksinkertaista tehdä.
Karoliinisen instituutin professori Harri Alenius kallistuu Suomen kohdalla enemmän THL:n kuin WHO:n arvioon. Aleniuksen mukaan esimerkiksi Italiassa kuolleisuus koronavirukseen on ollut suurempi kuin Etelä-Koreassa, koska Etelä-Koreassa on testattu paljon myös oireettomia. Etelä-Koreassa noin 30 prosentilla 20–29-vuotiaista testatuista todettiin koronavirus. Sen sijaan Italiassa virus todettiin samassa ikäryhmässä alle neljällä prosentilla, koska siellä on testattu vain oirehtivia.
– On hyvin suuri joukko nuoria ja nuoria aikuisia, jotka kantavat virusta, mutta jotka eivät saa oireita. THL pyrkii kartoittamaan todellista totuutta. Tällä hetkellä sitä ei kukaan pysty tarkasti ennustamaan, Alenius sanoo.
Aleniuksen mukaan koronaviruksen kuolleisuus vaikuttaa olevan joka tapauksessa monta kertaa suurempi kuin tavallisessa kausi-influenssassa.
Matti Jantunen ennustaa, että Suomessa tehohoitoa vaativien potilaiden määrä tulee ylittämään Suomen terveydenhuollon kapasiteetin. Suomessa on 400 tehohoitopaikkaa ja noin 500 hengityskonetta. Tehohoitopaikkoja yritetään lisätä tuhanteen hyvin pian.
Jantunen uskoo, että tehohoitoa vaativien potilaiden määrä voi nousta pitkälle yli kymmenentuhannen ihmisen. Se on kolme kertaa enemmän kuin THL esittää viimeisimmässä arviossaan.
– Meillä ei ole tiloja, lääkäreitä, eikä kalustoa hoitaa kuin murto-osa siitä missään olosuhteessa. Kun tehohoitokapasiteetti loppuu, kuolleisuus nousee dramaattisesti.
Italiassa oli kuollut tiistaihin mennessä yli 6000 ihmistä koronavirukseen. Maan terveydenhuoltojärjestelmä on erittäin kovilla.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on arvioinut, että Suomessa koronavirukseen kuolisi pahimmillaan reilut 3000 ihmistä.
