Historiallinen päätös: Poikkeus­olojen huoltovarmuus­varastot avataan – näin ne toimivat - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Historiallinen päätös: Poikkeus­olojen huoltovarmuus­varastot avataan – näin ne toimivat

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan mukaan Suomen varmuusvarastoja ei ole aiemmin otettu käyttöön terveydenhuollon tuotteiden osalta.

24.3.2020 17:31 | Päivitetty 24.3.2020 18:27

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ylijohtaja Päivi Sillanaukee kertoi maanantaina Ylen A-studiossa, että ministeriö avaa määräyksellään Suomen huoltovarmuusvarastot.

– Se tarkoittaa, jos lukumäärissä katsotaan, niin miljoonia kirurgisia suojaimia, maskeja ja satojatuhansia hengityssuojaimia on nyt sitten käytössä. Eivät ne tule loppumaan, Sillanaukee kommentoi.

Sillanaukeen ohjelmassa kertoman mukaan sairaaloilla on ollut vaikeuksia hankkia suojaimia, sillä tuotteiden valmistajat haluavat keskitettyjä hankintoja.

Huoltovarmuusvarastot sisältävät muun muassa öljytuotteita, viljatuotteita sekä keskeisiä ja elintärkeitä terveydenhuollon tarvikkeita ja tiettyjä lääkkeitä.

– On nestemäisiä polttoaineita, leipäviljaa ja siemenviljaakin, sekä eräitä teollisuuden raaka-aineita, jotka ennen kaikkea palvelevat sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeita. Lisäksi on joitakin terveydenhuollon tarvikkeita, Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema kuvailee.

STM:n päätöksellä voidaan ottaa käyttöön ainoastaan terveydenhuollon tarvikkeisiin liittyviä varastoja.

Louneman mukaan nyt varmuusvarastoista otetaan käyttöön erilaisia hengityssuojaimia ja kirurgin maskeja. Lounema ei kerro, kuinka suuresta määrästä suojaimia on kyse, ja kuinka iso osa niistä otetaan käyttöön heti.

– Nyt puhutaan hengityssuojaimista, jotka menevät terveydenhuollon yksiköihin ammattilaisten käyttöön.

Huoltovarmuusvarastot sijaitsevat eri puolilla Suomea. Lounema ei kuitenkaan kommentoi varastojen sijaintia. Hän ei avaa tarkemmin myöskään varastojen sisältöä ja suuruutta.

– Se on salassa pidettävää tietoa kriisinkestävyyteen liittyen. Tämä johtuu siitä, että valtakunnan rajojen ulkopuolella on useampikin taho, joka näistä pääsisi mielellään perille.

Lounema sanoo kuitenkin, että Suomen varmuusvarastot ovat määrältään ”merkittävät.”

– Määrä on mitoitettu suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän palvelemiseen. Missään varautumisessa ei kuitenkaan pystytä vastaamaan kaikkiin maailman tilanteisiin. Ei voi luvata, että jokin riittää ihan kaikkeen.

– Valtion varmuusvarastot eivät ole instrumentti, millä pystytään koko yhteiskunta pitämään käynnissä tästä ikuisuuteen, vaan on tiettyjä materiaaleja ja polttoaineita, mitä on katsottu, että varastoidaan.

Ensimmäinen kerta, kun terveydenhuollon tuotteita otetaan käyttöön

IS kertoi aiemmin, kuinka STM:n ylijohtaja kuvaili Ylen haastattelussa päätöstä huoltovarmuusvarastojen avaamisesta ”historialliseksi.”

Louneman mukaan varastojen avautuminen nimenomaan terveydenhuollon tarvikkeiden osalta on poikkeuksellista.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun terveydenhuollon tuotteiden osalta tavaraa otetaan käyttöön. Esimerkiksi siemenviljan osalta on viimeisen kymmenen vuoden aikana jouduttu siemenviljavarastoja ottamaan käyttöön, kun edellisen kesän viljasato on ollut pieni ja heikkolaatuinen.

– Vuonna 2005 kun oli Katrina-hirmumyrsky, niin silloin oli maailmanlaajuinen varastojen aktivointi, johon Suomikin varmuusvarastoistaan osallistui. Eli öljytuotteita vapautettiin markkinoille, ja sillä tasattiin puutetta.

Lähtökohta on se, että varastojen tavara pidetään kuranttina, eli sitä kierrätetään kaiken aikaa.

– Niiden ei anneta vanhentua, vaan ne myydään käyttöön, ja tilalle hankitaan uutta tavaraa.

Tavaraa käyttöön vaiheittain

Lounema sanoo yleisen toimintatavan olevan, että kun tavaraa otetaan käyttöön, niin sitä puretaan varastoista käyttöön erissä.

– Ei ole yleensä tarvettakaan, että kaikki lyödään peliin hetkessä, vaan sanoisin, että sieltä otetaan tavaraa käyttöön vaiheittain.

Entä miten varastoja tullaan täydentämään nyt käyttöön otettavien hengityssuojainten osalta?

– Kun markkinoilta aletaan taas noita tuotteita saada, niin pyrimme niitä Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa hankkimaan. Täydennys voidaan tehdä vasta sitten, kun markkinoilla on tuotteita. Sen aika tulee sitten myöhemmin, ja nyt pyritään vastaamaan siihen tarpeeseen mikä on tällä hetkellä.

Huoltovarmuuskeskuksesta kerrottiin aiemmin STT:lle, että Kaukoidässä tilanne on jo hieman helpottumassa, ja siellä tarjouksia ja tarjoajia tuntuu olevan runsain määrin.

Tiistain alkuiltapäivään mennessä hengityssuojaimet ja kirurgiset maskit eivät vielä olleet lähteneet varastoilta rekoissa eteenpäin terveydenhuollon yksiköihin.

– Toivon, että tämän päivän aikana tarkentuu sairaanhoitopiireistä se tarve. Ja kun Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa minkä mukaan materiaalin jako tapahtuu, niin laitamme jaon käyntiin. Käytännössä se tapahtuu hyvin nopeasti.

Tästä on kyse huoltovarmuudessa

Oikeusministeriön lakipalvelu Finlexin mukaan huoltovarmuus tarkoittaa Suomen väestön toimeentulon, Suomen talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömän kriittisen tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Vuoden 2018 valtioneuvoston päätöksen mukaan esimerkiksi maataloustuotteiden saatavuus turvataan yhden heikon kotimaisen satokauden varalta. Leipäviljaa pidetään varastoissa eri puolilla maata vähintään puolen vuoden keskimääräisen kulutuksen verran.

Lisäksi varastoidaan muun muassa alkutuotantoa varmistavia siemeniä ja rehuvalkuaista.

Tuontiin perustuvan energian saantihäiriön varalta ja kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi varastoidaan tietty määrä tuontipolttoaineita.

Puolustusministeriö ylläpitää yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa tärkeimpien sodan ajan kulutusmateriaalien, kuten esimerkiksi ampumatarvikkeiden ja ruutien, tuotantokapasiteettia sekä välttämättömiä maanpuolustuksen varmuusvarastoja.

2018 valtioneuvoston päätöksen mukaan terveydenhuollon huoltovarmuus perustuu kansainvälisiin lääke-, hoitotarvike- ja lääkintälaitemarkkinoihin.

Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi ja kehittää yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa tärkeimpien lääkkeiden ja terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden velvoite- ja varmuusvarastointia sekä säilytystä vakavien häiriötilanteiden, tartuntatautien ja poikkeusolojen varalta.

Suomi on turvannut huoltovarmuutta myös monilla kansainvälisillä sopimuksilla. Esimerkiksi Suomen ja Norjan välillä on sopimus tavaroiden ja palvelujen vaihdosta kriisitilanteissa. Ruotsin kanssa on sopimus taloudellisesta yhteistyöstä. Norjalla ja Ruotsilla on keskenään omat sopimuksensa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?