Pikatestit eivät auta epidemian hillitsemiseen – suomalais­professori vääntää asian rautalangasta - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Pikatestit eivät auta epidemian hillitsemiseen – suomalais­professori vääntää asian rautalangasta

Keltaisella värillä merkityt SARS-CoV-2-virukset näkyvät selvästi koronapotilaan näytteestä otetussa elektronimikroskooppikuvassa. Pentti Huovinen on Tyksin laboratoriotoimintojen ylilääkäri.

Julkaistu: 22.3. 15:33

Koronaviruksen vasta-aineet kehittyvät 4–9 vuorokauden kuluttua tartunnasta, kertoo tuore suomalainen tutkimus. Siksi virheellinen testitulos voi johtaa harhaan.

Uuden koronaviruksen paljastavat pikatestit eivät ole mikään taikatemppu epidemian hillitsemiseksi, vaikka ne antavat tuloksen vain 10–15 minuutissa. Pikatestit mittaavat vasta-aineita, jotka ilmaantuvat tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan vereen noin 4–9 vuorokauden kuluttua tartunnasta.

– Veren vasta-aineisiin perustuva pikatesti tulee positiiviseksi vasta kun vasta-aineet ovat kehittyneet. Milloin testi ne havaitsee, riippuu testin herkkyydestä, kertoo Turun yliopiston professori ja yliopistollisen keskussairaalan Tyksin laboratoriotoimintojen ylilääkäri Pentti Huovinen IS:lle.

– Se voi olla hyödyllinen, kun haetaan taudin jo sairastaneita, mutta ei auta taudin akuutissa diagnostiikassa. On epätodennäköistä, että vasta-ainepikatesti tunnistaisi taudin yhtä aikaisessa vaiheessa kuin laboratorioiden nyt käyttämä PCR-testi.

Suomalaiset tutkijat selvittivät uuden koronaviruksen vasta-aineiden kehittymistä tammi-helmikuussa, ja tutkimusraportti julkaistiin 19. maaliskuuta avoimessa Eurosurveillance-tiedejulkaisussa. Tutkimuksessa olivat mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Helsingin yliopisto, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Lapin keskussairaala ja Zürichin yliopisto.

– Virusta torjuvat vasta-aineet kehittyivät 4–9 päivän kuluessa ja saavuttivat korkeimman mitatun tason päivänä 20 infektiotaudin alusta, Huovinen kertoo tuloksista.

Mitä tämä sitten merkitsee? Sitä, ettei akuuttia koronavirusta epäiltäessä pikatestiä juuri kannata tehdä. Virheellinen negatiivinen tulos johtaa harhaan. Testiä voi kuitenkin käyttää osoittamaan, onko potilas jo sairastanut koronaviruksen aiheuttaman COVID-19-taudin. Se on hyödyllinen tieto esimerkiksi tutkittaessa viruksen laukaisemaa immuunivastetta.

Turkulainen ArcDia International Oy puolestaan kehittää omaa, lupaavaa pikatestiä, joka perustuu koronaviruksen rakenteiden tunnistamiseen vasta-aineiden avulla. Testi ei ole vielä markkinoilla.

– Vasta-aine kiinnittyy näytteessä oleviin rakenteisiin. Se on nopea tehdä, parikymmentä minuuttia. Heidänkin pitää evaluoida testi kliinisten näytteiden avulla, Huovinen arvioi.

ArcDia on arvioinut, että uudet prototyyppitestit voisivat olla valmiita koekäyttöön ensi kesänä.

Espanjalainen laboratorioteknikko tutkii COVID-19-testipakkausta Toledossa.

Tällä hetkellä ainoa luotettava ja kohtuullisen nopea tapa todeta koronavirustartunta on tehdä geenimonistukseen eli PCR:ään perustuva laboratoriokoe, jonka tulos saadaan tunneissa.

Ongelma PCR-testauksessa on kapasiteetin puute. Suomalaisia koronavirusnäytteitä tutkivien laboratorioiden kapasiteetti pystyttäneen nostamaan 2 000–2 500 näytteeseen vuorokaudessa. Se ei riitä laajaan testaukseen.

Professori Huovinen vääntää asian rautalangasta:

– Kaikkien toimenpiteiden, joita me teemme, pitäisi perustua sille tiedolle, joka meillä on. Mutta meidän resurssimme tehdä testejä ovat rajalliset, jonka takia niitä on pakko kohdistaa, Huovinen sanoo.

– Haluaisin itse, että kaikki epäilyt testattaisiin. Se ei kuitenkaan vielä tällä hetkellä ole mahdollista.

Testauskapasiteettia rajoittaa muun muassa näytteenotto ja käsittely, jotka vaativat paljon käsityötä. Muita pullonkauloja ovat testeissä tarvittavien reagenssiaineiden ja muovikomponenttien puute.

– Kaikesta voi tulla pulaa.

Ongelmaa voi helpottaa se, että muovikomponenttien ja reagenssiaineiden valmistus voidaan ehkä aloittaa kotimaassa.

Tämä pikatestipakkaus maksaa noin 10 euroa. Kiinalaista valmistetta olevaa tuotetta markkinoi Suomessa Salofa Oy.

1. Kuka tahansa ei voi ostaa vasta-aineiden mittaukseen perustuvia pikatestejä verkkokaupasta. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea kieltää myynnin muille kuin terveydenhuollon ammattilaisille. Pikatestit eivät anna sataprosenttisen varmaa tulosta.

2. Esimerkiksi MedKit-verkkokaupan ennakkomarkkinoima amerikkalaistesti mittaa verestä kahta erilaista vasta-ainetta, IgG:tä ja IgM:ää. Ensin mainitussa valmistaja ilmoittaa testin sensitiivisyydeksi 100 prosenttia ja spesifisyydeksi 98 prosenttia, viimeksi mainitussa 85 prosenttia ja 96 prosenttia.

3. Sensitiivisyys eli herkkyys tarkoittaa sitä, kuinka herkästi testi löytää vasta-aineet näytteestä. Spesifisyys eli osuvuus kertoo siitä, että testi löytää juuri SARS-CoV-2:n vasta-aineet, ei muiden koronavirusten. Jos testi löytää jonkun muun viruksen vasta-aineet, tulos on väärä positiivinen. Käytännössä pikatestin tulos pitäisi varmistaa luotettavammalla kokeella.

4. Suomen markkinoilla on MedKitin tuotteen lisäksi tarjolla useita muitakin pikatestejä. Salofa Oy myy kolmen eri valmistajan tuotteita, mutta ostajia ei yhtiön mukaan ole löytynyt, sillä käytännössä kaikki koronavirustestaus tehdään PCR-menetelmällä laboratorioissa. Kiinan-kauppaan erikoistunut FinC Trade Platform puolestaan markkinoi kiinalaisen Testsealabs-yhtiön pikatestiä.

Lisää aiheesta