Kommentti: Italia opettaa – kovimmatkaan toimet epidemian rajoittamiseksi eivät ole liioittelua - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kommentti: Italia opettaa – kovimmatkaan toimet epidemian rajoittamiseksi eivät ole liioittelua

Kaikille teille... kiitoksia! Papa Giovanni XXIII -sairaalan seinään Bergamossa on maalattu viesti koronaepidemiaa vastaan taistelevalle henkilökunnalle.

Julkaistu: 22.3. 8:29

Lähes 800 kuollutta yhdessä vuorokaudessa todistaa, että ”käyrän madaltamisen” strategia on ainoa oikea tie ulos kriisistä, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.

Suomi meni tällä viikolla kiinni ja sulki rajansa. Lauantaina suomalaiset saivat tiedon ensimmäisestä koronaviruksen aiheuttamasta kuolemasta.

Epidemian huippu Suomessa on vielä edessä. Me noudatamme niin sanottua käyrän madaltamisen strategiaa, jossa epidemian kestoa pyritään venyttämään terveydenhoitojärjestelmän kantokyvyn turvaamiseksi. Niin tekevät monet muutkin maat.

Strategia syntyi silloin, kun tilannekuva kriisistä oli vielä paljon hämärämpi kuin nyt. Ja kun tilannekuva on puutteellinen, on kriisijohtaminen erityisen vaikeaa. Silti se on osoittautunut oikeaksi.

Paljon on yhä hämärän peitossa. Tutkimukset viruksen käyttäytymisestä, tartuttavuudesta, tappavuudesta, epidemian etenemisestä ja vastatoimien tehosta ovat vasta alussa. Silti poliitikot ja terveysviranomaiset ovat joutuneet tekemään vaikeita, kansakuntien kohtaloa koskevia päätöksiä. Se ei ole kadehdittava tehtävä.

Koronavirus vie ihmisiä hautaan Pohjois-Italiassa. Kuva bergamolaiselta hautausmaalta.

Viikonlopun hirvittävät uutiset lähes 800 ihmisen kuolemasta yhdessä vuorokaudessa Italiassa todistavat väkevästi, että valittu tie on oikea. Italia viivytteli rajoitustoimissa, teki niitä tipoittain. Lombardian katastrofi oli valmis.

Paljon todistusvoimaa on myös brittiläisen Sky Newsin uutisraporteilla Italian pahimmalta epidemia-alueelta. Sky News tutustui lauantaina Bergamossa paavi Johannes XXIII:n kunniaksi nimettyyn sairaalaan, joka on alueen parhaiten varustettu, mutta silti kaatumassa taakkansa alla. Joka päivä sisään tulee 50–60 vaikeaa keuhkokuumetta potevaa ihmistä.

Pohjois-Italian terveydenhoitojärjestelmä on korkealuokkainen, mutta nopea ja korkea tautipiikki kaataa parhaimmankin järjestelmän. Hoitopaikat, tarvikkeet, laboratoriokapasiteetti – kaikki ne loppuvat kaikista hoitoyksiköistä samanaikaisesti. Henkilökuntaa kaatuu tautivuoteeseen ja karanteeniin, ja vielä terveenä olevat tekevät työtä hämärän rajoilla. Sky Newsin haastattelemien italialaislääkärien viesti on selkeä: sulkekaa kaikki, kun vielä ehditte. Tautipiikkiä on pakko madaltaa.

Maailmalla on silti kovia asiantuntijoita, jotka tekevät kysymyksiä. Stanfordin yliopiston professori John Ioannidis varoittaa siitä, ettei koronaviruksessa ole kysymys ainoastaan vuosisadan pandemiasta. Tekeillä saattaa olla vuosisadan fiasko, Ioannidis kirjoittaa elämäntieteisiin ja lääketutkimukseen erikoistuneissa Stat-verkkolehdessä.

”Monet maat ovat ottaneet käyttöön hirmuisia vastatoimia. Jos pandemia hiipuu – joko itsestään tai näiden toimien ansiosta – voidaan sosiaalinen eristys ja liikkumisrajoitukset vielä lyhytaikaisina toimina sietää”, Ioannidis kirjoittaa.

”Entä kuinka kauan näitä toimia pitää jatkaa, jos pandemia velloo silti hellittämättä ympäri maapalloa? Mistä poliittiset päättäjät tietävät, tuottavatko he enemmän hyvää kuin pahaa?”

Ioannidis ei ajattele tässä pelkästään talouden menetyksiä. Jos koko terveydenhoito mobilisoidaan pitkäksi ajaksi sotaan koronaa vastaan, sillä voi olla hyvin ikäviä seurauksia, jopa kuolemaa. Muiden sairauksien hoito kärsii.

Los Angelesissa on hiljaista. Kalifornian kuvernööri on määrännyt osavaltion asukkaat eristyksiin koronaepidemian torjumiseksi.

Ioannidisin pätevyyttä on vaikea epäillä. Hänellä on yhdessä Yhdysvaltain arvostetuimmista yliopistoista professuuri, joka kattaa lääketieteen, epidemiologian, kansanterveystieteen, biolääketieteellisen datatieteen ja tilastotieteen opetusalat.

Suomi ja lähes koko muu Eurooppa ovat nyt lähes pysähdyksissä juuri näiden Ioannidisin mainitsemien hirmuisten vastatoimien vuoksi. Maailman suurimman talousmahdin Yhdysvaltojen kantokyky pannaan sekin pian koetukselle. Pandemian inhimilliset ja taloudelliset seuraukset ovat globaaleja ja niin suuria, että sitä on vielä vaikea käsittää.

Professori Ioannidis pohtii jo tulevaisuutta, johon ei oikein uskalleta vielä katsoa. Milloin pysähdyksen hinta nousee liian korkeaksi yhteiskunnan edun kannalta? Rasittaako pitkittynyt kriisi yhteiskuntia ja maailmantaloutta enemmän kuin kertarysäys? Voiko käyrän madaltaminen johtaa tuhoisampiin seurauksiin kuin nopea tautipiikki?

Ainoa hyvä vastaus näihin kysymyksiin on se, että rajoitustoimet jatkuvat niin kauan kuin on tarpeellista. Inhimillisesti katsoen käyrän madaltamisen linja on aivan oikea. Vahvoille määrätyt kovat rajoitukset suojaavat heikkoja, sillä ne pitävät järjestelmän pystyssä ja säästävät ihmishenkiä, joista jokainen on yhtä arvokas. Ketään ei suljeta ulkopuolelle, maksoi mitä maksoi.

Menetysten vastapainoksi Italia – ja myös Suomi – on saanut ennen näkemätöntä yhteishenkeä ja auttamisen iloa. Sen hintaa ei voi mitata rahassa.

Useat asiantuntijat suosittelevat mahdollisimman laajaa testausta, mutta kapasiteetti on rajallinen. Hollantilainen bioteknikko tutki koronaviruspotilaan verinäytettä Amphian sairaalassa Bredassa 20. maaliskuuta.

Laajat koronavirustestaukset terävöittäisivät tilannekuvaa kriisistä ja auttaisivat vaikeassa päätöksenteossa. Professori Ioannidis harmittelee Stat-lehden artikkelissa sitä, ettei niihin kyetä. Kuinka paljon on oireettomia tai lieväoireisia taudinkantajia? Kukaan ei osaa sanoa tarkasti. Tietämättömyys jatkuu. Emme tiedä, jääkö havaitsematta kolminkertainen vai 300-kertainen määrä tartuntoja.

Tähän Ioannidisilla on hyvä neuvo. Kannattaisi ryhtyä tekemään satunnaisia koronavirustestejä väestössä pienellä, mutta tilastollisesti merkittävällä otoksella. Näin saataisiin pätevä laskelma siitä, kuinka laajalle koronavirus on levinnyt ja kuinka moni kantaa tartuntaa oireettomana. Testit pitäisi sitten uusia samanlaisella otoksella säännöllisin väliajoin, jotta saataisiin selville kehityksen suunta.

 Kannattaisi ryhtyä tekemään satunnaisia koronavirustestejä väestössä pienellä, mutta tilastollisesti merkittävällä otoksella.

Tietämättömyys jatkuu myös koronaviruksen tappavuudesta. THL tuotti kahden yliopiston avulla valtioneuvostolle kolme skenaariota, joissa kuolemantapausten osuudeksi arvioidaan 0,05–0,1 prosenttia tartunnan saaneista. Se merkitsee lievimmässä skenaariossa 540:tä kuolemantapausta, karmeimmassa 3 240:tä. Nämä tiedot perustuvat osittain dataan, osittain oletuksiin. Epidemian seuraukset tiedetään vasta kun se on ohi.

Skenaariot saivat heti kritiikkiä optimistisuudesta, sillä kuolleisuus on epidemian pahimmilla alueilla ollut aivan eri luokkaa. Tarkkaa tilastodataa ole, sillä oireettomien viruksen kantajien määrää ei missään tiedetä.

Kuinka moni sairastuu, kuinka moni menehtyy koronaviruksen aiheuttamaan tautiin? Kuvassa pariisilaisen kerrostalon asukkaat osoittivat solidaarisuuttaan terveydenhoitohenkilöstölle 19. maaliskuuta.

Valtioneuvoston skenaarioiden optimistisuus johtuu arvattavasti uskosta suomalaisen terveydenhoitojärjestelmän kestävyyteen paineen alla. Täytyy todella toivoa, että se kestää. Oletuksena lienee myös, että tiukat rajoitustoimet onnistuvat meillä katkaisemaan tartuntaketjuja paremmin kuin muualla. Ovathan suomalaiset kuuliaista ja omissa oloissaan viihtyvää väkeä. Ja jos omaehtoinen eristäytyminen ei auta, hallituksella on valtaa käyttää kovempia konsteja.

Siitä vaan, jos se auttaa Suomea välttämään Pohjois-Italian kaltaisen katastrofin.

Onneksi tässäkin kriisissä on toivoa, niin kuin aina on, kaikissa niistä.

Jossakin vaiheessa epidemia laantuu ja vastatoimia ryhdytään lieventämään. Kiinassa näin tapahtuu jo. Etelä-Koreassa, Taiwanissa ja Singaporessa epidemian torjunta onnistui kohtuullisen hyvin. Ei ole syytä epäillä, etteikö Suomikin onnistuisi.

Elämä jatkuu. Suomessa paistaa ensi viikolla aurinko, kertoo sääennuste.

Suomi sulki rajansa henkilöliikenteeltä. Rajavartiolaitos valvoi Nuijamaan rajanylityspaikkaa 17. maaliskuuta.