Hallitus lupasi lisää tehohoitoa, mutta määrä on kaukana brittitutkijoiden ennustamasta tarpeesta – tässäkö Suomenkin käyrä? - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Hallitus lupasi lisää tehohoitoa, mutta määrä on kaukana brittitutkijoiden ennustamasta tarpeesta – tässäkö Suomenkin käyrä?

Julkaistu: 22.3. 7:35

Hallitus ilmoitti, että tehohoitoa lisätään tuhanteen paikkaan, mutta määrä ei ole lähelläkään brittitutkijoiden ennustamaa tarvetta.

Lontoolaisen Imperial Collegen arvovaltainen tutkijaryhmä julkaisi maanantaina raportin, jossa se mallinsi koronaviruksen leviämistä. Raportti oli pääministeri Boris Johnsonin hallituksen linjanmuutoksen takana, kun se määräsikin flunssaoireiset perheineen pysymään kotona ja kehotti välttämään pubeja.

Myös Suomen hallituksen maanantaina esittelemät rajoitustoimet ovat varsin samansuuntaisia raportin suositusten kanssa. Raportin mukaan parhaiten koronaviruksen leviämistä pystytään hillitsemään, jos sairastuneiksi epäillyt eristetään kotiin, heidän perheenjäsenensä jäävät 14 päiväksi kotikaranteeniin ja 70 vuotta täyttäneet ja muut terveytensä puolesta riskiryhmiin kuuluvat välttävät kontakteja muihin.

Vaikka laskelmat on tehty ajatellen Iso-Britanniaa ja Yhdysvaltoja, päälinjat ovat tutkijoiden mukaan yleistettävissä muihinkin rikkaisiin maihin.

Alla oleva Kuva osoittaa, kuinka paljon milläkin rajoitustoimella tai -toimien yhdistelmällä voidaan laskelman mukaan loiventaa koronaviruksen esiintymishuippua – ja kuinka paljon tehohoidon tarve ylittää terveydenhuollon tehohuoltokapasiteetin.

Jos taulukko ei näy, katso se tästä.

Raportin kriittisin tulos on, että terveydenhuolto ei pysty vastaamaan koronatapausten määrään huolimatta laajoista rajoituksista vaan tehohoidon tarve ylittää kapasiteetin kahdeksankertaisesti, vaikka tautia kuinka yritettäisiin lieventää.

Ministeri Krista Kiuru ilmoitti torstaina, että tehohoitopaikkojen määrä pyritään nostamaan Suomessa noin tuhanteen, mikä tarkoittaa noin kolme kertaa normaalimäärää.

Kuolemantapauksia on odotettavissa joka tapauksessa.

”Vaikka kaikkia potilaita voitaisiin hoitaa, oletamme, että kuolemantapauksia on 250 000 Englannissa ja 1,1–1,2 miljoonaa Yhdysvalloissa”, brittiraportissa todetaan.

Suomen etuna tilanteessa on, että rajaamistoimet aloitettiin varsin varhaisessa vaiheessa. Raportin mukaan tukahduttaminen pitäisi Britanniassa aloittaa viimeistään kun tehohoidossa on 200 potilasta viikossa.

Suomen väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaisi 18:aa potilasta, ja Suomessa oli torstain tietojen mukaan tehohoidossa vasta 5 koronapotilasta.

Toisaalta tutkijat varoittavat, että liian varhaisista rajoitustoimista voi seurata, että virus alkaa levitä uudelleen, kun rajoitukset puretaan.

THL: Suomessa lievempi tautimuoto

Hallituksen alkuviikosta esittelemät, THL:n ja Turun ja Tampereen yliopistojen laskelmiin perustuvat skenaariot sairastuvien määrästä tuntuvat aika pieniltä: 20, 40 tai pahimmillaan 60 prosenttia väestöstä verrattuna brittiraporttiin. Siinä oletetaan 80 prosentin väestöstä sairastuvan.

Samoin THL:n arvio pahimmillaan kolmesta miljoonasta sairastuvasta suomalaisesta sekä 540:stä–3 240 kuolemasta tuntuvat Imperial Collegen tutkijoiden lukuihin verrattuna varsin optimistisilta.

THL ilmoitti torstaina, että se julkistaisi perjantaiaamuna uuden skenaarion, mutta sitä ei perjantain alkuiltaan mennessä näkynyt.

Aiemmin THL selitti eroa Imperial Collegen lukuihin sillä, että Suomeen tulisi vähemmän pahoja tapauksia kuin esimerkiksi Englantiin.

– Olemme pyörittäneet skenaariota myös Imperial Collegen arviolla, joka tarkoittaisi noin 40 000:ta kuollutta. Meistä ei kukaan usko siihen. Arviomme mukaan Suomessa esiintyy paljon enemmän lievää tautimuotoa, sanoi THL:n ylilääkäri Tuija Leino STT:lle torstaina.

Tautihuipuksi Leino sanoi torstaina aikaisintaan toukokuun toisen viikon. Aiemmin THL oli arvioinut huipuksi huhtikuun puolivälin.

Raportti: rajoittamistoimet voimassa kolme, neljä kuukautta

Niille jotka ovat jo kyllästyneet kykkimään neljän seinän sisällä, ei brittitutkijoiden raporttia voi suositella lohtulukemiseksi.

Vaikka virusta ei pyrittäisi tukehduttamaan vaan ainoastaan lieventämään sen leviämistahtia, rajoittamistoimien oletetaan olevan voimassa kolme, neljä kuukautta, ja jos virus haluttaisiin oikeasti tukahduttaa, meitä pitäisi eristää kunnes rokote keksitään.

Siihen voi mennä puolitoista vuotta. Monen muistissa on narkolepsiatapaukset, joita tuli sikainfluenssarokotteen sivuvaikutuksena. Rokotetta ei ollut ehditty testata kunnolla ennen käyttöönottoa, kun sikainfluenssan pelättiin leviävän pandemiaksi. Eikä ole varmaa että koronarokotteen kehittäminen ylipäätään onnistuu.

Periaatteessa korona jyllää yhteiskunnassa, kunnes väestössä on kehittynyt riittävä vastustuskyky sille. Laumasuojasta on puhuttu hiljattain tuhkarokon yhteydessä: jos moni jättää rokotuksen ottamatta, virus jyllää joukossamme.

Laumasuoja eli vasta-aineet saadaan joko rokottamalla tai sairastamalla. Esimerkiksi tuhkarokon laumasuoja vaatii, että yli 90 prosentilla väestössä on vasta-aineet. Boris Johnson ehti aiemmalla koronalinjallaan, ennen rajoittamistoimia, saada laumasuojalle ikävän mummojenuhrauspolitiikan maineen, mutta se on luonnontieteellinen fakta eikä ideologia.

THL:n arvio enimmillään 60 prosentin sairastumisesta saattaa olla turhan varovainen.

Huippututkija kyseenalaista päätösten datapohjan

Toinen asia on, että koronaviruksesta ei lopulta kuitenkaan tiedetä kovin paljon varmuudella.

Erittäin arvostettu epidemologian professori John P.A. Ioannidis kirjoitti statnews.com-sivustolla pari päivää sitten, että tämänhetkinen tieto tartunnan saaneiden määrästä väestössä on hyvin epäluotettavaa. Kuolleisuus saattaa olla jotain 0,025 prosentin ja 0,625 prosentin välillä, hän esittää.

Pahimman skenaarion mukaan se olisi espanjantaudin luokkaa, eikä Ioannidis usko siihen. Hän pitää hyvinkin mahdollisena, ettei korona ole kausi-influenssaa tappavampi.

Pitkien rajoittamistoimien vaikutukset talouteen, yhteiskuntaan ja mielenterveyteen ovat ennakoimattomia: ehkä talouskriisi, sota, yhteiskuntajärjestelmän luhistuminen, hän kirjoittaa.

”Jos päätämme hypätä jyrkänteeltä, tarvitsemme dataa toimien järkevyydestä ja mahdollisuuksista laskeutua turvallisesti”, Ioannidis päättää kirjoituksensa.