Koronakriisi on pannut joka viidennen suomalaisen arjen täysin sekaisin, ilmenee Taloustutkimuksen Ilta-Sanomille teettämästä tutkimuksesta.
IS kysyi suomalaisilta, miten koronakriisi on vaikuttanut heidän arkeensa.
– Enemmistö yrittää elellä niin kuin ennenkin, mutta joka viides on jotenkin jumissa, tutkimusjohtaja Juho Rahkonen Taloustutkimukselta tiivistää.
Vastaajista 12 prosenttia kertoo, etteivät he pysty enää tekemään juuri mitään normaalia. Lisäksi 6 prosenttia joutuu elämään karanteenissa.
Koronakriisin on vaikuttanut etenkin naisiin. Naisista joka neljäs sanoo, ettei pysty hoitamaan asioita entiseen tapaan.
He tuntevat olonsa ahdistuneeksi ja alakuloiseksi.
Miehet eivät ota kriisiä yhtä raskaasti. Heistä 13 prosenttia ilmoittaa, että kriisi tuntuu heidän arjessaan.
Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.
Vastaajista suurin osa kertoo, että koronakriisi tuntuu tässä vaiheessa jonkin verran arjessa.
Osa arkirutiineista jatkuu ennallaan. Joistakin asioista on pitänyt luopua.
– On vähennetty kaikkea mukavaa, joita muuten olisi tehty. Olisi käyty kaupoilla hengailemassa ja biljardia pelaamassa.
Koronakriisi on vaikuttanut eniten pääkaupunkiseudulla asuviin. Kiellettyjä ovat massatapahtumat. Kiinni ovat kuntosalit.
Vähiten kriisi tuntuu maaseudulla ja pääkaupunkiseudun kehyskunnissa, kuten Nurmijärvellä.
Maalla eletään jo valmiiksi väljästi. Elämä jatkuu leppoisasti.
– Kyllä maalla on nyt mukavaa. Voi kaivaa Juha Vainion asenteen, että vielä riittää sen verran metsiä, että viranomaiset saavat turhaan etsiä.
Lapsiperheissä koronakriisi tuntuu raskaimmin. On hoidettava lasten etäopetusta ja juostava ruokaostoksilla.
Kriisi hetkauttaa nuoria henkisellä tasolla.
Nuorista joka neljäs kertoo tuntevansa vihaa, ärtymystä, turhautumista. Yli 65-vuotiaissa vastaavia tuntemuksia on 5 prosentilla.
– Näkee, että kriisi ottaa nuorella koville. Kaikki kiva on kielletty. Nuoruus on aikaa, jolloin pidetään hauskaa. Nuoret ovat luonnostaan liikkuvaisia ja sosiaalisia.
Tutkimusjohtaja Rahkonen sanoo, että tuloksiin liittyy varoituksen sana. Vastausten perusteella rajoituksia ei voida pitää määrättömiä aikoja voimassa.
– Alkaa syntyä turhautuneisuutta jossain vaiheessa ja nimenomaan nuorissa.
Toisaalta koronakriisi herättää nuorissa uteliaisuutta. Heitä kiinnostaa uusi, mielenkiintoinen tilanne.
– Nuorista 17 prosenttia mainitse tällaisen seikan, eläkeihmisistä vain 1 prosenttia.
Tutkimuksen valossa näyttää Rahkosen mielestä siltä, että suomalaisten henkinen kriisin kestävyys on vielä hyvä.
On vähän ihmisiä, jotka olisivat koko ajan ahdistuneita tai pitkästyneitä.
Koronakriisi on tuonut suomalaisissa uuden piirteen: yhteisöllisyyden. Taloyhtiöissä on syttynyt talvisodan henki. Postiluukuista kolahtaa auttamislappuja.
– Vastaajista enemmistö jopa uskoo, että kriisin seurauksena yhteisöllisyys lisääntyy pysyvästi.
Koronakriisin selättänyt kansa on entistä karaistuneempi.
Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.
Tutkimusjohtaja Rahkonen on yllättynyt, miten pessimistisesti suomalaiset suhtautuvat kriisin kestoon. Hyvin harva uskoo, että kriisi on parissa kuukaudessa ohi.
– Vielä jokin aika sitten eläteltiin toiveita, että kesähelteet pyyhkäisevät tämän pois. Nyt näyttää siltä, että suomalaiset varautuvat henkisesti siihen, että tämä kestää pitkälle syksyyn.
Suomalainen ei Rahkosen mielestä ole haihattelija, vaan suhtautuu asioihin kylmäpäisesti.
– Salaa toivotaan, että juhannuksen jälkeen pääsisi jo reissuun. Samalla varaudutaan siihen, että toipuminen vie aikansa.
Naiset ovat varautuneet siihen, että kriisi kestää pitkään. He hamstraavat säilykkeitä ja makaroneja.
– Miehet ajattelevat, että kyllä tämä tästä. Näkyy, että miehillä on testosteronin takia riskinottokyky isompi.
Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.
Tutkimusta varten Taloustutkimus haastatteli 1 452 henkilöä 19.–20.3. Kysely tehtiin internetpaneelissa.