Suomalaisen arjen suuri koronatieto­paketti – 65 vastausta tavallisimpiin ongelmiin ja tilanteisiin - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Suomalaisen arjen suuri koronatieto­paketti – 65 vastausta tavallisimpiin ongelmiin ja tilanteisiin

Julkaistu: 20.3. 9:26

Koronavirus on nyt mielessä vähän joka paikassa. Tässä 65 kohdan opas arkisiin tilanteisiin ja vastaukset yleisimpiin kysymyksiin.

Suojaudu oikein

Kokosimme asiantuntijoiden neuvot: näin koronavirukselta voi tehokkaimmin suojautua.

1. Näkyykö korona päällepäin?

Vaikka sinulla ei vielä olisi koronavirusta, ota koko ajan huomioon sekä tartunta- että levittämisriski. Muista, että tauti voi olla myös oireeton. Et välttämättä edes huomaa, että sinulla on se.

2. Missä nyt pitäisi oleskella?

Pysy kotona aina, kun se on mahdollista. Vältä kaikkea tarpeetonta oleilua julkisilla paikoilla.

3. Voinko kätellä tai halata?

Älä kättele tai halaa.

4. Milloin erityisesti minun pitää pestä kädet?

Käsien huolellinen peseminen on korvaamattoman tärkeää. Pese kädet erityisesti aina, kun tulet ulkoa sisään, aina wc-käynnin jälkeen tai kun olet niistänyt, yskinyt tai aivastanut.

5. Mikä on tyypillinen virhe käsienpesussa?

Varo tyypillistä virhettä käsienpesussa: moni ottaa saippuaa sormiin, hieraisee käsiä yhteen ja huuhtaisee kädet aivan liian nopeasti hanan alla. Tällainen pesu ei mikrobeihin juuri auta.

6. Mikä on riittävä käsienpesu?

Käsien pesemiseen saippualla on hyvä käyttää ainakin parikymmentä sekuntia. Huolelliseen pesuun kuivauksineen kaikkineen kuluu lähemmäs minuutti.

7. Miten saan koko käden puhtaaksi?

Koko kädet pitää hieroa saippualla. Saippuan mekaaninen hierominen kosteisiin käsiin irrottaa mikrobeja, ja kunnollisella huuhtelulla ne lähtevät pois käden pinnalta. Kun käden kaikki osat käydään läpi, koko käsi puhdistuu, eikä vain yksi kohta siitä.

8. Miten kädet pitää kuivata pesun jälkeen?

Muista myös kuivata kädet pesun jälkeen. Se varmistaa, ettei kosteisiin kohtiin jää mikrobeja. Kuivaamisessa on suositeltavaa käyttää käsipaperia tai puhdasta pyyhettä.

9. Mitenkäs sormukset ja rannekorut?

Parasta on, jos käsiä pestessä ottaa sormukset ja rannekorut pois. Näin täytyy tehdä ainakin silloin, kun kädet pestään ennen ruuanlaittoa.

10. Voiko käsien saippuapesun korvata käsidesillä?

Käsidesi on hyvä lisä, mutta ei korvaa huolellista käsienpesua saippualla.

11. Miten käsidesiä pitää käyttää oikein?

Jos käytät käsidesiä, muista, että sitä tulee laittaa melko runsaasti ja sen pitää antaa kuivua tarpeeksi kauan niin, että se alkaa vaikuttaa. Jos käsi on todella likainen, käsidesi voi aiheuttaa sen, että lika vain siirtyy toiseen kohtaan kättä.

12. Pitääkö käsipyyhkeistä muistaa jotain?

Vaihda kotona käsipyyhkeitä usein ja käytä kodin ulkopuolella kertakäyttöpyyhkeitä.

13. Miten toimin, kun näet ovenkahvan?

Ole tarkkana ovenkahvojen kanssa. Jos pystyt, avaa ja sulje ovet kyynärpäällä tai käytä hanskoja tai pese kädet ovenkahvaan koskemisen jälkeen. Myös vesihanaa sulkiessa käsi kannattaa suojata paperilla.

14. Onko hengityssuojaimen käyttö tarpeellista?

Hengityssuojaimen käyttö ei normaalissa arjessa ole THL:n mukaan tarpeen. Jos hengityssuojainta käyttää väärin, siitä voi olla jopa haittaa. Jos suu- ja nenäsuojuksen laittaa kasvoille, ottaa sen välillä pois ja laittaa taas takaisin käsillä, joissa on mikrobeja, tulee turhaa kasvojen alueen koskettelua, mitä pitäisi välttää.

15. Voiko hengityssuojaimesta olla kuitenkin joskus apua?

THL:n mukaan hengityssuojaimen käyttö voi kuitenkin olla avuksi koronavirusinfektioon sairastuneiden lähikontakteille, esimerkiksi samassa taloudessa asuville.

16. Voinko koskettaa silmiäni, nenääni tai suutani?

Älä koskettele silmiä, nenää tai suuta, ellet ole juuri pessyt käsiäsi.

17. Pitääkö kodin ulkopuolella käyttää hanskoja käsissä?

Pue hanskat kotoa lähtiessä. Pidä ne käsissä julkisissa tiloissa ja kulkuvälineissä.

18. Olisiko minun syytä käyttää kertakäyttökäsineitä?

Normaalit käsineet ovat parempi vaihtoehto kuin kertakäyttökäsineet. Kertakäyttökäsineet pitäisi osata riisua ja hävittää oikein, jotta hyöty olisi tarpeeksi suuri. Myöskään normaalikäsineiden ulkopuolta ei saa koskea. Käytön jälkeen käsineet on syytä jättää levälleen kuivaan ilmaan, jolloin virus kuolee nopeasti.

19. Pitäisikö hanskojenkin kanssa muistaa jotain?

Kun poistat hanskat yleisissä tiloissa esimerkiksi ruokailun ajaksi, muista, että kasvoja ei saa koskettaa. Pese kädet saippualla ja lämpimällä vedellä ennen kuin puet hanskat takaisin.

20. Korvaako hanskojen käyttö käsien pesemisen?

Muista, että hanskojen käyttö ei korvaa käsien pesemistä.

21. Voinko käyttää aina samoja hanskoja?

Vaihda ulkohanskat päivittäin ja pese ne. Älä käytä kosteita hanskoja.

22. Miten lähellä muita voin liikkua ulkona?

Ulkona liikkuessasi pidä vähintään metrin etäisyys muihin.

23. Voinko osallistua ryhmäharrastuksiin, tapahtumiin tai yli 10 hengen tilaisuuksiin?

Älä osallistu ryhmäharrastuksiin, tapahtumiin tai yli 10 hengen tilaisuuksiin.

24. Pitäisikö minun siirtyä etätöihin vai mennä työpaikalle?

Tee etätöitä, jos se on mahdollista.

25. Mitä teen, jos minulla on lieviä hengitystieinfektion oireita?

Jos sinulla on lieviäkin hengitystieinfektion oireita, pysy kotona. Älä mene minnekään, missä voit tartuttaa muita.

26. Mitä minun pitäisi erityisesti siivota kotona?

Vaikka kotona ei olisi sairastuneita, kaikki usein kosketeltavat pinnat, kuten ovenkahvat, käsinojat ja pöytäpinnat, kannattaa puhdistaa huolellisesti ja usein. Siivotessa keskeistä on suojata kädet käsineillä. Siivouksen jälkeen käsineet joko pestään ja kuivataan tai vaihdetaan uusiin.

27. Miten kannattaa siivota kotona?

Kodin tilat tulisi siivota aina puhtaista likaisimpiin päin: ensin puhtaimmat, lopuksi likaisimmat.

28. Millaista puhdistusainetta kannattaa käyttää?

Siivouksessa voi käyttää heikosti emäksistä puhdistusainetta. Saniteettitiloissa siivousta voi tehostaa käyttämällä desinfiointiainetta.

29. Miten usein pyyhkeet pitää pestä?

Vaihda kotona jokaiselle perheenjäsenelle oma pyyhe. Pese kaikki pyyhkeet kahdesti viikossa.

30. Minkä esineiden kanssa pitäisi olla kotona erityisen tarkkana?

Noudata erityisen hyvää hygieniaa ruokailuvälineiden kanssa. Muistuta lapsille, ettei toisen lasista tai pullosta saa koskaan juoda.

31. Miten ja kuinka usein puhelin ja näppäimistöt pitäisi puhdistaa?

Puhelin, näppäimistöt ja muut työvälineet tulisi puhdistaa huolellisesti ja säännöllisesti. Puhelimet tulisi pyyhkiä kostealla ja saippuaisella mikrokuituliinalla sekä edestä että takaa – mutta varo nesteen pääsemistä puhelimen sisälle.

32. Entäs työpaikan yhteiset näppäimistöt ja laitteet?

Jos työpaikalla on näppäimistöjä tai muita välineitä yhteiskäytössä, niiden puhdistaminen on entistä tärkeämpää.

33. Entä jos pitää koskea näppäimistöön?

Jos sinun täytyy koskea muiden esineisiin, kuten tietokoneen näppäimistöön, älä koskettele kasvojasi ja pese kädet heti jälkikäteen.

34. Mitä muuta kannattaa kotona ottaa huomioon?

Jos ulkona ei ole liian kylmä, avaa ikkunat ja tuuleta töissä ja kotona.

35. Miten toimin, jos perheenjäsen on sairastunut?

Jos perheenjäsenesi on sairastunut, hänet on parasta eristää muista omaan huoneeseen tai nurkkaukseen, välttää läheistä kontaktia, ja tehostaa siivousta.

36. Miten asioin nyt kaupassa?

Jos käyt kaupassa, pidä turvaväli muihin asiakkaisiin ja myyjiin. Älä jää tukkimaan käytäviä ja vaihtamaan kuulumisia tuttavien kanssa.

37. Mitä paistopisteellä pitää ottaa huomioon?

Käytä paistopisteellä pihtejä – älä ota tuotteita käsin. Jos päätät, ettet haluakaan jotain paistopisteen tuotetta, anna se myyjälle sen sijaan, että laittaisit tuotteen takaisin hyllyyn.

38. Mitä pitää ottaa kassalla maksaessa huomioon?

Maksa ostoksesi enemmin kortilla kuin käteisellä.

39. Mitä vielä pitäisi kaupan hyllyjen välissä muistaa ottaa huomioon?

Älä koskettele tuotteita kaupassa turhaan. Pintojen, elintarvikkeiden tai tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ei kuitenkaan ole toistaiseksi havaittu.

40. Voiko yli 70-vuotiaiden ja muiden riskiryhmässä olevien luona käydä?

Yli 70-vuotiaiden ja muiden riskiryhmässä olevien luona ei pidä tarpeettomasti vierailla. Yhteyttä heihin voi pitää esimerkiksi puhelimitse tai skypen avulla.

41. Entä jos ikäihmisen luona käynti on välttämätöntä?

Jos vierailu ikäihmisen luona on välttämätöntä, kättelystä, halaamisesta ja muista lähikontakteista pitää luopua. Vierailulla pitää käyttää esimerkiksi huivia tai suojata muutoin hengitystiensä.

42. Voiko sairaaloissa, hoitolaitoksissa tai palvelukodeissa vierailla?

Älä vieraile myöskään sairaaloissa, hoitolaitoksissa tai palvelukodeissa.

43. Olisiko syytä auttaa apua tarvitsevia ikäihmisiä?

Tunnetko yli 70-vuotiaita tai muita riskiryhmässä olevia, jotka voisivat tarvita apuasi esimerkiksi siihen, että kävisit kaupassa tai apteekissa heidän puolestaan? Nyt on aika auttaa.

44. Miksi ohjeita pitää noudattaa?

Muista, että vaikkei korona aiheuttaisi sinulle vakavia oireita, on tärkeää, että omalta osaltasi noudatat ohjeita ja näin estät taudin leviämistä. Jollekulle toiselle tartunta voi olla kohtalokas.

Huom! Yli 70-vuotiaille on erityisohjeet

45. Pitääkö yli 70-vuotiaiden olla karanteenissa?

Yli 70-vuotiaiden täytyy pysyä erillään lähikontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan. Tämä tarkoittaa karanteenia vastaavia olosuhteita.

46. Pitääkö yli 70-vuotiaiden välttää kodin ulkopuolella liikkumista?

Yli 70-vuotiaiden tulee välttää liikkumista kodin ulkopuolella.

47. Voiko ikäihminen käydä kaupassa tai apteekissa, jos on aivan pakko?

Jos ikäihmisen on välttämätöntä käydä itse esimerkiksi kaupassa tai apteekissa, se olisi hyvä tehdä silloin, kun muita asiakkaita on liikkeellä mahdollisimman vähän. Etäisyyttä muihin ihmisiin on pidettävä vähintään metrin verran.

Jos sairastut...

Jos sairastut – tai epäilet sairastuneesi – koronaviruksen aiheuttamaan tautiin, on tärkeää toimia näiden ohjeiden mukaisesti. Valtakunnallinen neuvontanumero 0295 535 535.

48. Mitkä ovat koronaviruksen aiheuttaman taudin oireet?

Uusi koronavirus aiheuttaa taudin, jonka yleisimmät oireet ovat kuume, yskä, hengenahdistus, lihaskivut, väsymys ja päänsärky. Nuha ei kuulu tyypillisimpiin oireisiin, vaikka sitäkin voi esiintyä. Samanlaisia oireita esiintyy myös esimerkiksi kausi-influenssassa.

49. Mistä tiedän, että minulla on juuri koronavirus?

Et voi oireiden perusteella päätellä, aiheuttiko hengitystietulehduksen koronavirus vai jokin muu virus tai bakteeri.

50. Pääsenkö testiin?

Kaikkia oireilevia ei enää testata. Koronavirustartuntaa epäiltäessä näytteet otetaan ensisijaisesti potilailta, joilla on vakavia oireita. Myös terveydenhuollon henkilökunta testataan. Lääkärin harkinnan mukaan näyte voidaan ottaa lisäksi esimerkiksi lieväoireiselta tai matkoilta palaavalta.

Testien määrää lisätään kuitenkin Suomessa. Johtaja Mika Salminen THL:stä kertoi eilen, että testejä voidaan tehdä 1 500 päivässä, kun vuorokautta aiemmin määrä oli 1 100.

51. Miten olen voinut sairastua?

Koronavirus tarttuu ihmisestä toiseen pisara- ja kosketustartuntana. Virus on voinut siirtyä sinuun, kun joku lähelläsi on yskinyt tai aivastanut. Olet voinut saada koronaviruksen myös pinnalta, jossa on sairastuneen hengitystie-eritteitä.

THL kertoo, että pintojen osuus viruksen leviämisessä ei ole nykytiedon mukaan merkittävä. Virus voi laboratoriotutkimusten mukaan säilyä pinnoilla muutamista tunneista muutamaan päivään.

Suurin riski saada koronavirustartunta on niin sanotuilta lähikontakteilta. Heillä tarkoitetaan sellaisia henkilöitä, jotka ovat oleskelleet tartunnan saaneen kanssa kasvotusten tai samassa huoneessa yli 15 minuuttia.

52. Olenko voinut saada viruksen oireettomalta?

Kyllä. Aiemmin arveltiin, että oireettomat eivät levittäisi virusta. Uusimpien tutkimusten mukaan virus voi kuitenkin levitä jo silloin, kun tartuttaja on oireeton. WHO:n mukaan valtaosan tartunnoista aiheuttavat kuitenkin oireiset henkilöt.

53. Milloin olen sairastunut?

Koronaviruksen itämisajan arvioidaan olevan 1–14 vuorokautta. Keskimäärin oireet alkavat 4–5 päivää tartunnasta.

54. Minne voin soittaa?

Jos epäilet koronavirustartuntaa tai olet sairastunut, älä soita hätänumeroon 112. Hätänumeroon saa soittaa vain kiireellisessä hätätilanteessa, kun henki tai terveys on vaarassa. Hätäkeskus voi ruuhkautua, jolloin välitöntä hoitoa tarvitsevat jäävät ilman apua. Ohjeita saat THL:n verkkosivuilta, valtakunnallisesta neuvontanumerosta (0295 535 535) tai omasta terveyskeskuksesta

55. Miten yskin ja niistän?

Jos olet sairastunut mihin tahansa räkätautiin, on tärkeää suojella läheisiäsi tartunnalta. Kun yskit ja aivastat, suojaa suusi kertakäyttönenäliinalla ja heitä se heti käytön jälkeen roskiin. Jos nenäliinaa ei ole saatavilla, vältä pärskeiden lentämistä ympärillesi aivastamalla tai yskimällä hihasi yläosaan.

Muista pestä kädet aina, kun olet yskinyt tai aivastanut. Käsien peseminen on tärkeää myös muuten – sekä sairastuneena että terveenä.

56. Miten siivoan?

Jos kotonasi on sairastunut, pyyhi usein kosketeltavat pinnat heikosti emäksisellä puhdistusaineella. Käytä tarvittaessa desinfioimisainetta. Suojaa kätesi kertakäyttöhanskoilla tai siivouskäsineillä. Pese siivousvälineet käytön jälkeen 60 asteessa.

Lakanat ja tyynyliinat kannattaa vaihtaa ainakin kerran viikossa. Pese kaikki pyykit 60 asteessa, jos materiaalit sen kestävät.

Vessa kannattaa puhdistaa usein. Käyttäkää perheessä erillisiä käsipyyhkeitä. Vaihda käsipyyhkeet puhtaisiin päivittäin.

57. Miten suojaan muita?

Vältä läheistä kontaktia muihin, jos olet sairastunut. Jos sinulla on lieviäkin hengitystieinfektion oireita, pysy kotona.

58. Miten lääkitsen itseäni?

Uutta koronavirusta vastaan ei ole vielä saatavilla lääkehoitoa. Hoito on oireenmukaista.

Julkisuudessa on esiintynyt näkemyksiä, että ei-steroidaaliset tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni, voisivat pahentaa koronaviruksen aiheuttamaa tautia. Näiden lausuntojen mukaan sopivampi lääke olisi parasetamoli. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan ibuprofeenin haitoista viruksen hoidossa ei ole kuitenkaan vakuuttavaa tieteellistä näyttöä.

59. Milloin hakeudun hoitoon?

Jos sinulla on hengitystieinfektion oireita, mutta ne ovat lieviä, etkä kuulu riskiryhmään, sinun ei tarvitse ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon. Soita terveyskeskukseen, jos sinulle tulee vakavampia oireita. Riskiryhmiin kuuluvien pitää ottaa muita herkemmin yhteyttä lääkäriin tai terveyskeskukseen.

60. Miten vakava tilanteeni on?

Maailmalla raportoiduista koronavirustartunnan saaneista noin 80 prosentilla oireet ovat olleet lieviä. Osa sairastuneista on toipunut, heitä on myös Suomessa. Vakavampia oireita, kuten keuhkokuumeen, virus on aiheuttanut 14 prosentilla ja kuudella prosentilla tila on ollut kriittinen.

THL kertoi torstaina 19.3., että Suomessa on tehohoidossa muutamia ihmisiä koronaviruksen takia. Epidemia on kuitenkin vasta alkamassa.

Vakavia oireita tai kuolemia tauti on aiheuttanut maailmalla eniten yli 70-vuotiaille. Usein taustalla on ollut myös perussairauksia. Myös nuoria on joutunut tehohoitoon.

Kuolleisuusprosentteja on vaikea arvioida, sillä kaikkia oireettomia ja lievempiä tapauksia ei ole havaittu tai testattu. Esimerkiksi Kiinassa Hubein maakunnassa kuolleisuus on ollut 2–3 prosenttia, mutta muualla Kiinassa taas 0,7 prosenttia. Kuolleisuusprosentti on vaihdellut paljon maittain, sillä muun muassa testauskäytännöt ja väestön ikärakenne vaihtelevat.

61. Kuulunko riskiryhmään?

Yli 70-vuotiaat henkilöt ovat muita alttiimpia saamaan vakavan infektion koronaviruksesta. Riskiryhmään kuuluvat THL:n mukaan myös esimerkiksi seuraavia pitkäaikaissairauksia sairastavat:

  • Vaikea-asteinen sydänsairaus

  • Huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus

  • Diabetes, johon liittyy elinvaurioita

  • Krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta

  • Vastustuskykyä heikentävä tauti, kuten leukemia tai lymfooma

  • Tauti, johon saa vastustuskykyä heikentävää hoitoa Myös sairaalloinen ylipaino (painoindeksi yli 40) ja päivittäinen tupakointi lisäävät riskejä.

62. Entä jos lapseni sairastuu?

Vahvistetut koronavirusinfektiot ovat olleet lapsilla lähes poikkeuksetta lieviä. Lapsilla on ollut yleensä flunssan kaltaisia oireita. Jos lapselle tulee kuitenkin vakavia oireita, pitää ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon.

Perussairaudet saattavat altistaa myös lapsia vakavammille tautimuodoille. Jos lapsella on vaikea perussairaus tai puolustuskykyä lamaannuttava lääkitys, ota yhteyttä lapsen omaan erikoissairaanhoidon yksikköön.

63. Miten toimin eristyksessä? Entä karanteenissa?

Pysy kotona. Eristyksellä tarkoitetaan tautia sairastavan eristämistä terveistä.

Karanteenilla taas estetään terveen henkilön liikkumista, sillä tauti voi tarttua myös oireettomalta. Karanteeniin voidaan määrätä henkilöitä, jotka ovat olleet kontaktissa koronaan sairastuneen kanssa.

Jos terveysviranomainen määrää sinut karanteeniin, sinun pitää välttää lähikontaktia perheen ulkopuolisiin ihmisiin. Ulkoilla voi, kunhan pitää riittävän välimatkan muihin ihmisiin. Töihin, kouluun, päiväkotiin, kauppaan tai esimerkiksi harrastuksiin ei saa mennä.

Hallitus ohjeisti myös ulkomailta palaavat karanteenia vastaaviin olosuhteisiin. Samoin kävi yli 70-vuotiaille.

Esimerkiksi iäkkäät saavat käydä kaupassa tai apteekissa, mutta lähikontakteja on syytä välttää. He voivat pyytää sukulaista tai naapuria käymään kaupassa. Apulaisen kannattaa jättää ostoskassit oven ulkopuolelle. Jos et saa kauppa-apua muilta, esimerkiksi kaupungit ja kunnat avustavat asioinnissa.

64. Miten turvaan toimeentuloni?

Eristyksen tai karanteenin aikana voit olla oikeutettu Kelan tartuntatautipäivärahaan. Voit saada päivärahaa, vaikka et ole työkyvytön. Lisätietoja löydät Kelan nettisivuilta: www.kela.fi.

65. Voinko sairastua uudelleen?

Asiantuntijoiden mukaan tartunnan saaneet ovat kehittäneet vasta-aineita virukselle. Ei ole kuitenkaan varmuutta siitä, kuinka kauan vasta-aineet tehoavat. On mahdollista, vaikkakin epätodennäköistä, että kerran sairastunut voi sairastua uudelleen koronaviruksen aiheuttamaan infektioon epidemian seuraavassa aallossa.

Lähteet: THL, Terveystalon terveydenhuollon erikoislääkäri Pekka Aroviita, Mehiläisen julkisten terveysasemien johtava lääkäri Patrik Währn, hygieniahoitaja Tarja Kuutamo Meilahden sairaalasta, tiedetoimittaja Laurie Garrettin haastattelu Foreign Policyssa, THL, Jyväskylän kaupunki, Marttaliitto, HUS, Oulun kaupunki, IS.fi

Lisää aiheesta

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?