Ulkonaliikkumiskielto olisi Suomessa historiallinen voimatoimi – Emeritusprofessori: ”En usko, että se toimii missään muuallakaan” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Ulkonaliikkumiskielto olisi Suomessa historiallinen voimatoimi – Emeritusprofessori: ”En usko, että se toimii missään muuallakaan”

Emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen uskoo, että ulkonaliikkumiskieltoa harkittaisiin Suomessa vasta koronavirusta huomattavasti vaarallisemman tautiepidemian yhteydessä.

Bordeaux’n kaupunki Ranskassa oli hiljainen keskiviikkona. –Ulkonaliikkumiskielto on voimakas toimenpide ja sen valvominen olisi vaikeaa, emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen pohtii ulkonaliikkumiskiellon mahdollisuutta Suomessa.­

18.3. 17:02

Osa Euroopan maista on ottanut käyttöön kovia liikkumisrajoituksia koronaviruksen leviämisen jarruttamiseksi.

Ranska on sulkenut myös kaikki sellaiset ravintolat ja kaupat, jotka eivät ole ruokakauppojen tai apteekkien tavoin välttämättömiä.­

Esimerkiksi Ranskassa astui tiistaina voimaan runsaat kaksi viikkoa kestävä liikkumiskielto. Ihmiset saavat käydä ulkona vain tietyistä, välttämättömistä syistä – kuten ruokaostoksilla, apteekissa tai töihin menon takia.

Kaikki muu ulkona liikkuminen on kielletty 135 euron sakon uhalla.

Presidentti Emmanuel Macron kuvasi puheessaan päätöksiä historiallisiksi ja sanoi Ranskan olevan nyt ”terveyssodassa”. Ranskassa tartuntojen määrä on jo lähes 8 000 ja kuolleita oli tiistaihin mennessä 175.

– Emme taistele nyt armeijaa tai toista valtiota vastaan. Mutta vihollinen on silti siellä, näkymättömänä, ja se etenee.

Julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen.­

Valmiuslain myötä ulkonaliikkumiskielto on mahdollista myös Suomessa. Mutta vain teoriassa, painottaa julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen.

– En usko, että se menisi tässä tilanteessa perustuslakivaliokunnassa läpi. Pandemian pitäisi olla tosi vaarallinen – vaarallisempi kuin nyt – ja taudin helposti, ulkona tapahtuvassa kontaktissa leviävä.

On tarkennettava, että nyt puhutaan nimenomaan kaikkia kansalaisia koskevasta ulkonaliikkumiskiellosta.

Esimerkiksi jo tartuntatautilaki mahdollistaa pienemmän mittakaavan toimenpiteet, kuten yksittäisen henkilön eristämisen karanteeniin tartuntataudin leviämisen estämiseksi lääkärin päätöksellä.

Jos Suomessa päätettäisiin koko kansaa koskevasta ulkonaliikkumiskiellosta, se onnistuu vain valmiuslain kautta.

Koska valmiuslakia ei tätä ennen sovellettu, on vaikea arvioida, kuinka ulkonaliikkumiskielto käytännössä toteutettaisiin. Koko kansaa koskevaa ulkonaliikkumiskieltoa ei nähty edes sota-aikana.

– Se edellyttäisi toimeenpanoasetusta, jossa määriteltäisiin liikkumisvapauden konkreettiset rajoitukset. Valmiuslaki sallii tämän tyyppiset toimet, mutta asetuksessa pitää määritellä, keitä se koskee ja millä alueella se on käytössä, sanoo Pohjolainen.

Asetuksessa voitaisiin määritellä muun muassa lupakäytännöt, kuten se, mitkä olisivat hyväksyttäviä syitä ulkona liikkumiseen. Sen jälkeen asetus annettaisiin eduskunnalle tarkistettavaksi ja hyväksyttäväksi.

Kuten sanottua, Pohjolainen ei usko moisen tapahtuvan, vaikka ajat ovat poikkeukselliset.

– Ulkonaliikkumiskielto on niin voimakas toimenpide ja sen valvominen olisi äärimmäisen vaikeaa. Tarkoittaisiko se, että poliisi kiertelee tuolla tarkastamassa, onko ulkona asiattomia liikkuja?

Valvomisen vaikeuden takia Pohjolainen pitäisi ulkonaliikkumiskieltoa Suomessa myös hyvin tehottomana toimenpiteenä.

– En usko, että se toimii missään muuallakaan. Se on luonteeltaan ennemminkin tällainen vahva suositus, jossa yritetään saada ihmiset itse valitsemaan liikkumattomuus. Niin kuin meillä Suomessa on nyt jo tehty.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?