Kommentti: Ikuinen vappu on ohi - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kommentti: Ikuinen vappu on ohi

Osaammeko tuottaa ruokaa silloinkin, kun uusia lannoitteita ja torjunta-aineita ei ole saatavilla rajattomasti, jos oikein maailmankauppa sakkaa, kirjoittaa IS:n kolumnisti Saara Kankaanrinta.

– Hallitsemattomassa muutoksessa hinta on kova, Baltic Sea Action Group -säätiön perustaja Saara Kankaanrinta kirjoittaa.

17.3.2020 20:21

Lasi skumppaa, käsidesi ja hauskoja tervehdyksiä kyynärpäillä. Viikko sitten juhlistimme tekemäämme Suomalaisen ruoan laatukirjaa. Kasvokkain ja porukalla. Nyt siitä tuntuu olevan henkisesti ikuisuus, kun Suomi on säpissä.

Osuuteni kirjassa käsitteli tuotannon laatua luonnon näkökulmasta. Siitä tulikin yllättävän ajankohtainen teema. Koronan pistäessä maailman polvilleen ruoantuotannon merkitys kasvaa: syötävä on kaikissa olosuhteissa. Anarkia on kolmen aterian päässä, sanotaan.

Kriisitilanteet paljastavat järjestelmän hauraudet. Pastapussit ja avokadot saattavat loppua hyllyltä. Suomessa on onneksi vielä kotimaista ruoantuotantoa. Mutta entäs ruoan tuottamiseen tarvittavat panokset? Osaammeko tuottaa ruokaa silloinkin, kun uusia lannoitteita ja torjunta-aineita ei ole saatavilla rajattomasti, jos oikein maailmankauppa sakkaa? Olisiko meidän syytä osata tämä taito joka tapauksessa, kriisien torjumiseksi?

Suomalaisten typpilannoitteiden raaka-aineet tulevat ulkomailta. Omavaraisuuteen liittyy olennaisesti kotimainen ravinteiden kierrätys, viljelijän osaaminen sekä maan kasvukunto. Samat asiat liittyvät myös ympäristökriisien ratkaisemiseen.

Kuten välitön terveysuhkakin, ympäristökriisien ratkaiseminen on koko yhteiskunnan asia. Yksisilmäisesti ei voi toimia, ja hätäratkaisut ovat aina huonoimpia. Systeemin äkilliset muutokset eivät iske tasapuolisesti, kuten koronakin osoittaa. ”Tiedossa tuloja keväältä nolla euroa”, kuittasi tapahtumista elävä mikroyrittäjä. Ravintoloitsija miettii miten turvata henkilökuntansa tilanteen, kun asiakkaita ei ole.

Bussikuskit, lääkärit, sairaanhoitajat tai kaupan työntekijät eivät pääse etätyöskentelemään. Maanviljelijä joutuu hoitamaan tilansa, vaikka koronakaranteenissa olisi. Jos eläintenhoitajat sairastuvat, jostain on löydettävä osaavaa apua. Ihan kylmiltään ei homma onnistu poikimiskaudella.

Systeemin muuttaminen hallitusti on taito- ja tahtolaji. Mitä nopeammin pystymme reagoimaan luonnon köyhtymiseen ja ilmastokriisiin, sitä vähemmän yksilöitä tippuu muutoksessa kyydistä.

Reilu ja hyvä siirtymä välttämättömään onnistuu rauhanomaisesti ajan kanssa. Se aika on nyt käsillä. Monille luonnonkriisien vaarat vasta siintävät horisontissa. Todistusvoimaksi eivät riitä Australian tulipalot, Syyrian kuivuudesta alkanut kriisi, kansainvaellukset eivätkä heinäsirkat.

Viisaasti toimimalla voisimme välttää jyrkimmät pudotukset. Se tarkoittaa voimakasta poliittista tahtoa ja ohjausta. Yhteistyötä ja yhteisvastuuta. Korona näyttää meille jo nyt, että ihmiskunnan ikuinen vappu on ohi. Jos tämä säteilee pysyvästi kestävämpään elämäntyyliin, olemme ottaneet tärkeän askeleen oikeaan suuntaan.

En vähättele pandemiaa. Kuulun itsekin ongelmakeuhkojeni vuoksi riskiryhmään. Mutta jos virus jotain osoittaa, niin sen että mahdottoman isoilta tuntuneet muutokset voidaan ajaa viikossa läpi maailman. Siis ihmiskunta kykenee sähäkkään sääntelyyn.

Kuitenkin hallitsemattomassa muutoksessa hinta on kova. Tätä harjoitusta ei tekisi mieli ottaa uusiksi. Ottaisimmeko opiksi jotain? Luonnon köyhtymisessä ja ilmastonmuutoksessa kuulumme kaikki riskiryhmään.

Kirjoittaja on Baltic Sea Action Group -säätiön perustaja ja ympäristövaikuttaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?