Seppo Ahti, 75, livahtaa lähikauppaan, vaikka se tuntuu rikolliselta - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Seppo Ahti, 75, livahtaa lähikauppaan, vaikka se tuntuu rikolliselta

Flunssia on kärsitty iät ja ajat, sanoo fatalistiksi itseään kutsuva pakinoitsija Seppo Ahti.

Seppo Ahti aikoo käyttää karanteenikuukauden lueskellen. Kirjoittaakin voisi neljän seinän sisällä, mutta sen suhteen Ahti on onnellisesti eläkkeellä.

17.3.2020 15:10

Kun hallitus linjasi, että yli 70-vuotiaiden tulee pysyä ”karanteenia vastaavissa olosuhteissa”, pakinoitsija Seppo Ahdilla, 75, heräsi kapinahenki.

– Karkasin heti ulos ja menin kauppaan. Kun tulin kotiin, tuntui ihan kuin olisin ollut puntiksella.

– Se on armeijatermi ja tarkoittaa, että luvaton poissaolo. Livahdin karkuun.

Seppo Ahti.

Illaksi piti hakea ruokaa, ja tarvitaan sitä jatkossakin. Lähikauppavisiittejä helsin­kiläinen Ahti jatkaa, vaikka karanteenia pukkaa. Elämää täytyy jatkaa.

– Pakko sitä on ruokaa saada, Bisquit-nimimerkin takaa tuttu Ahti toteaa.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoi maanantaina tiedotustilaisuudessa, ettei yli 70-vuotiaille ole tiedossa sanktioita julkisilla paikoilla liikkumisesta.

– Emme aja sitä takaa, että poliisi alkaisi valvoa sitä, onko joku 70-vuotias tapaamassa jotakin toista henkilöä kadulla, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoi.

Seppo Ahti pujottaa kauppareissuilla käsiinsä hanskat ja välttää ruuhka-aikaa. Hän yrittää käyttäytyä järkevästi ja noudattaa varovaisuutta.

– Olen sen verran fatalisti, että jos jotakin sattuu, niin sitten sattuu.

Korona ei Ahtia kummemmin pelota, vaikka tammikuussa tuli hiihdettyä Italian Alpeilla. Vielä silloin Piemonte ei ollut epidemia-aluetta. Loma oli hyvä, eikä oireita ole tullut.

– Me päästiin just alta pois.

Vainoharhaista ysköksienlaskua Ahti ei harrasta. Flunssia on kärsitty iät ja ajat, hän sanoo ja muistuttaa, että tavallisetkin flunssat iskevät vanhempaan väestöön nuoria ilkeämmin.

Ahti muistaa hongkongilaisen influenssan 1960-luvun lopulta. Silloin globalisaatio ei tuonut tautia kotiovelle, eikä media kertonut siitä yhtä laajalti. Kuolonuhreja oli lähes miljoona.

– Ne jotka kärsi flunssan, kärsi sen, ja ne jotka kuoli, kuoli. Ne jotka olivat nuorempia ja terveempiä, jatkoivat elämää, Ahti sanoo.

– Se (koronavirusepidemia) ottaa aikansa ja sitten tyyntyy. Kyllä ihmiskunnalla yhä toivoa on. Älä nyt pelkää.

Ahti muistaa menneiltä vuosilta monta epidemiaa, ja se rauhoittaa. Tästäkin selvitään, hän tuumaa. Kuva vuodelta 1981.

Lueskella voi onneksi karanteenissakin, mutta ajanvietteiden keksiminen Ahtia mietityttää.

– Ei ole vielä oikein ehtinyt pitkästyä. Tämä ei ole kestänyt kuin puoli päivää.

Tilanne vähän ärsyttää, mutta ”kyllä tämän kanssa juttuun tullaan”, Ahti toteaa ja nauraa reippaasti päälle.

Hän pitää erikoisena solmuna sitä, miten ensin lastenlapsilta kiellettiin vierailut ja seuraavaksi isovanhemmilta.

– Ensin sanottiin että lapset, älkää vaan menkö katsomaan isovanhempianne, ettette vie mitään sinne, ja älkää ainakaan viekö lapsianne isovanhemmille hoidettavaksi.

– Nyt asia kierretty päinvastoin. Isovanhemmat, älkää vain lähtekö mihinkään. Että kummin päin tämä nyt menee, hän kysyy nauraen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?