Epäiletkö koronaa? Nämä ovat oireet ja näin toimit läheistesi kanssa – lue perusasiat - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Epäiletkö koronaa? Nämä ovat oireet ja näin toimit läheistesi kanssa – lue perusasiat

Julkaistu: 17.3. 13:42, Päivitetty 19.3. 11:28

Jokaisen suomalaisen on syytä tietää perusasiat uudesta koronaviruksesta.

Hallitus tiedotti maanantaina uusista toimista koronaviruksen leviämisen torjumiseksi. Nyt jokaisen suomalaisen on syytä tietää perusasiat uudesta koronaviruksesta.

Mikä on koronavirus?

Kiinan Wuhanissa todettiin joulukuusta 2019 alkaen keuhkokuumetapauksia. Niiden aiheuttajaksi tunnistettiin uusi koronavirus, jonka nimi on SARS-CoV-2. COVID-19 on tauti, jonka virus aiheuttaa. Uusi koronavirus on geneettisesti SARS-koronaviruksen kaltainen.

COVID-19 on levinnyt maailmanlaajuiseksi. Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronavirusepidemian pandemiaksi 11.3.2020

Yleisesti koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu ihmisillä ja eläimillä. Ne aiheuttavat tavallisimmin lievän hengitystieinfektion eli flunssan. Vakavia tautitapauksia ovat aiemmin aiheuttaneet koronaviruksista SARS ja MERS.

Tästä tiedät, onko sinulla koronavirustartunta

Sairastuneiden oireita ovat

  • yskä

  • hengitysvaikeus

  • lihaskivut

  • väsymys

  • päänsärky

Nuha ei kuulu tyypillisiin oireisiin.

Koronavirus aiheuttaa siis kausi-influenssaa muistuttavia hengitystieoireita. Koronaviruksen itämisajan arvioidaan olevan 2–14 vuorokautta, keskimäärin 4–5 päivää.

Miten tauti tarttuu?

Virus tarttuu ihmisestä toiseen kosketus- ja pisaratartuntana. Koronavirukset ovat rakenteeltaan sellaisia, että ne eivät säily tartuttavina pinnoilla pitkään, etenkään vaihtelevissa lämpötiloissa.

Suojaa muita!

Hyvä käsihygienia on tärkeä keino taudin leviämisen estämiseksi. Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla, kun yskit tai aivastat. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi. Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin.

Milloin hoitoon?

Jos sinulla on yllä mainittuja hengitysteiden virusinfektion oireita, mutta ne ovat lieviä etkä kuulu erityiseen riskiryhmään, sinun ei tarvitse ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon, vaan lepää ja sairasta rauhassa kotona, kunnes oireesi ovat loppuneet.

Pysyttele kotona, kunnes kuume on poissa ja muut oireet vähenemässä. Vältä läheistä kontaktia muihin. Hengitystieinfektio paranee useimmiten noin viikon kotilevolla.

Soita terveyskeskukseen, jos sinulle tulee vakavia oireita, kuten hengenahdistusta ja yleistilasi heikkenee eli jos sinulle nousee äkillinen kuume, 38 astetta tai yli, ja tautiin liittyy kurkkukipua ja yskää.

Riskiryhmään kuuluvien tulee ottaa muita herkemmin yhteyttä terveyskeskukseen tai lääkäriin.

Kuulunko riskiryhmään?

Riskiryhmiin kuuluvat:

  • Yli 70-vuotiaat henkilöt.

  • Aikuiset, joilla on jokin seuraavista pitkäaikaissairauksista.

  • Säännöllistä lääkitystä vaativa sydänsairaus, kuitenkaan ei lievä verenpainetauti.

  • Säännöllistä lääkitystä vaativa keuhkosairaus, kuten esimerkiksi säännöllistä lääkitystä saava astma.

  • Säännöllistä lääkitystä vaativa diabetes

  • Krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta

  • Vastustuskykyä heikentävä tauti, kuten leukemia, lymfooma, HIV-infektio.

  • Tauti, johon saat vastustuskykyä heikentävää hoitoa. Näitä ovat elinsiirto, solunsalpaajat, TNF-alfasalpaaja, kortikosteroidi yli 2 viikkoa tai muu immuunivastetta heikentävä hoito.

  • Krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti.

  • Sairaalloinen ylipaino, painoindeksi BMI eli Body Mass Index yli 40.

  • Henkilöt, jotka tupakoivat päivittäin.

Koronavirustaudin riskiryhmät lapsilla

Terveet ja perussairautensa, esimerkiksi astman ja diabeteksen, suhteen hoitotasapainossa olevat lapset ja nuoret eivät kuulu taudin riskiryhmään. Jos lapsella on vaikea perussairaus tai puolustuskykyä lamaava eli immunosuppressiivinen lääkitys ja hänelle tulee yllä mainittuja oireita, ota yhteyttä lapsen omaan erikoissairaanhoidon yksikköön.

Välitöntä hoitoa vaativat oireet lapsilla

Alla olevat ohjeet pätevät aina taudinaiheuttajasta tai perussairaudesta riippumatta.

Jos lapsi sairastuu ja hänelle tulee jokin seuraavista oireista, hakeutukaa mahdollisimman pian lääkärin hoitoon:

  • hengitysvaikeuksia

  • iho on sinertävä tai harmaa

  • lapsi ei juo tarpeeksi

  • lapsi oksentaa voimakkaasti tai jatkuvasti

  • lapsi ei herää tai reagoi mihinkään

  • lapsi on niin ärtyisä, ettei halua olla sylissä

  • oireet häviävät, mutta palaavat sitten kuumeen ja pahemman yskän kera

Mikä on eristys?

Eristyksellä tarkoitetaan tarttuvaa tautia sairastavan potilaan eristämistä terveistä. Eristys voidaan toteuttaa kotona tai sairaalassa. Tällä halutaan välttää mahdolliset jatkotartunnat.

Mikä on karanteeni?

Karanteenilla tarkoitetaan terveen henkilön liikkumisvapauden rajoittamista. Osa infektiosairauksista voi tarttua jo ennen varsinaisten oireiden puhkeamista. Karanteenilla estetään tartuntoja mahdolliselta oireettomalta tartunnankantajalta muihin henkilöihin.

Tartuntatautilain mukaan kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä eristykseen tai karanteeniin henkilön, joka on sairastunut tai jonka perustellusti epäillään sairastuneen yleisvaaralliseen tartuntatautiin tai tartuntatautiin, jota perustellusti epäillään yleisvaaralliseksi.

Mitä karanteenissa saa tehdä?

Karanteenissa olevan henkilön pitää välttää lähikontaktia perheen ulkopuolisiin ihmisiin. Ulos voi mennä, jos ei mene muiden ihmisten lähelle. Esimerkiksi työhön, kouluun, päiväkotiin, harrastuksiin tai kauppaan sen sijaan ei saa mennä, koska näissä paikoissa lähikontaktia on vaikea välttää.

Voiko karanteenin toteuttaa kotona?

Karanteenin voi yleensä toteuttaa kotona. Jos kotona kuitenkin asuu yli 60-vuotiaita tai perussairaita henkilöitä, voidaan joutua harkitsemaan erityisjärjestelyjä. Tämä johtuu siitä, että karanteenissa oleva voi sairastua ja tartuttaa tautia eteenpäin ennen kuin ehtii hakeutua hoitoon. Koronaviruksen aiheuttama tauti voi olla ikääntyneille ja perussairaille vakava.

Miten koronapotilaita hoidetaan?

Taudinkuvasta riippuen potilaat voidaan hoitaa kotona tai tarvittaessa sairaalassa.

Onko tautia vastaan lääke?

Tehoavaa spesifistä viruslääkettä ei ole eikä ennaltaehkäisevää rokotetta, joskin lääketutkimuksia ja rokotekehittely ovat meneillään.

Ketkä pääsevät testiin?

Koronaviruksen (COVID-19) epäilyn näytteenoton kriteerit (THL 18.3.)

  • COVID-19-näytteenottokriteerit ovat muuttuneet. Tartuntaa epäiltäessä näytteitä otetaan ensisijaisesti potilailta joilla on vakavia hengitystieinfektion oireita ja terveyden- ja sosiaalihuollon henkilökunnalta. Lieväoireisilta ja matkoilta palaavilta näytteitä otetaan edelleen lääkärin harkinnan mukaan. Oireettomia ei testata.

  • Myös muut Pohjoismaat ja muun muassa Alankomaat ja Iso-Britannia ovat siirtyneet samankaltaiseen näytteenottostrategiaan.

  • Muun muassa ulkomailta palannutta terveydenhuoltohenkilöstöä on testattu kapasiteetin riittävyyden mukaisesti matalalla kynnyksellä, jotta tartuntojen leviäminen terveydenhuollossa voidaan estää.

Mikä on kuolleisuus?

Kuolleisuusprosentteja on vaikea arvioida, koska kaikkia oireettomia ja lievempiä tapauksia ei ole havaittu ja raportoitu.

Kuolleisuuslukujen vertailu eri maiden välillä voi antaa harhaanjohtavan kuvan siitä, mikä todellinen kuolleisuusprosentti tällä hetkellä on tai tulee epidemian mahdollisesti levitessä olemaan.

Kiinan Hubein maakunnassa kuolleisuus on 2–3 %, mutta muualla Kiinassa huomattavasti matalampi eli 0,7 %.

Mikä on lähikontakti?

Lähikontaktit eli oleskelu tartunnan saaneen kanssa kasvotusten tai samassa huoneessa yli 15 minuuttia toteutuu, kun kyseessä on lisäksi:

  • Samassa taloudessa asuvat ja siellä vierailleet.

  • Luokka- ja työkaverit.

  • Tapauksen matkaseurue.

  • Uutta koronavirustapausta hoitanut henkilökunta ja koronavirusnäytteitä käsitellyt laboratoriohenkilökunta, jos suojautuminen on ollut puutteellinen.

Lähteet: Maailman terveysjärjestö WHO, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS, Duodecim Terveyskirjasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.