Kommentti: Korona tappaa Euroopan unelman - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kommentti: Korona tappaa Euroopan unelman

Schengen-unelma voi haavoittua pysyvästi, mutta sen ivaajien ilo jäädä lyhyeksi, kirjoittaa erikoistoimittaja Seppo Varjus.

Italialaisia sotilaita Ranskan rajalla. Italiasta alkanut Euroopan koronakriisi voi muuttaa käytäntöjä pysyvästi.­

17.3.2020 12:43

Oletteko miettineet, millaista olisi elää Pohjois-Koreassa? Lähiaikoina saatte siitä pienen maistiaisen.

Suomi on käytännössä motissa, sekä itsensä että muiden määräämässä. Poikkeuksena ovat ne pohjoissuomalaiset, jotka työskentelevät Ruotsissa tai Norjassa. Keskivertosuomalainen ei lähiviikkoina paljoa matkustele. Ja on hyvin mahdollista, että viikot muuttuvat vielä kuukausiksi.

Emme ole yksin. Rajatarkastukset käynnistyvät kautta Euroopan. EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vaati maanantaina matkustuksen vähentämistä Schengen-alueella muissa kuin aivan välttämättömissä tarkoituksissa. Vielä tiukemmin halutaan sulkea unionin ulkorajat.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron vaati kaikkien unionin ja sen ulkopuolisten Euroopan maiden välisen liikenteen keskeyttämistä. Venäjän ja Suomen raja on nyt suljettu kummaltakin puolelta.

Aiemmin jotkut ovat vaatineet rajoja kiinni pakolaisten ja siirtolaisten tulon estämiseksi. Mutta jopa Kreikan ja Turkin viimeviikkoinen kriisi on unohtumassa aivan historian alaviitteeksi.

Nyt korona on kuningas. Synkkä valtias, jonka torjumiseksi ollaan valmiita uhraamaan kaikki arvokkaana pidetty.

Schengen-alue on eurooppalaisen unelman ydin. Alun perin viisi maata allekirjoitti sopimuksen rajamuodollisuuksien poistamisesta vuonna 1985 Schengenin kaupungissa Luxemburgissa. Nykyään siihen kuuluu 26 maata.

Schengen-aluetta on markkinoitu matkailun ja kaupan helpottajana, mutta käytännössä siihen on piilotettu tulevan Euroopan supervaltion idea. Ihmisten, ajatusten ja tavaroiden pitäisi liikkua vähintään yhtä vapaasti kuin Yhdysvaltain osavaltioiden välillä. Kansalliset kielet ja perinteet säilyisivät, mutta kaikki jakaisivat yhteiset eurooppalaiset arvot.

Hankkeessa on jo monta kolhua. Isoimmat aiheutti vuoden 2015 pakolaiskriisi, jonka jälkeen sisärajoille on noussut erilaisia kansallisia virityksiä varsinkin Balkanin lähiseuduilla. Niiden tarkoitus ei kuitenkaan ole ollut estää EU-kansalaisten liikkumista.

Nyt on taudin vuoksi toisin.

Optimistisimmat arvioivat koronakriisin keston muutaman viikon mittaisiksi. Synkkä Britanniassa julkisuuteen vuotanut arvio on yli vuosi.

Taudin uhan pitkittyessä sen kanssa opitaan elämään jotenkuten, kuten entisaikojen sukupolvet joutuivat elämään niiden vitsaustensa kanssa, joihin lääkettä ei ollut.

Koronakriisin teki maailmanlaajuiseksi nopea matkustaminen ja matkustajamassat. Ne levittävät myös muita taudinaiheuttajia tulevaisuudessa entistä helpommin. Wuhanin koronavirus ei jää viimeiseksi ihmiskunnan terveysuhaksi.

On todennäköistä, että osaa nyt käyttöön otetuista toimista pidetään jatkuvassa valmiudessa. Aina vaaran uhatessa kovemmat keinot otetaan käyttöön. Ja tämän jälkeen hälytyskello soi usein.

Usein se soi varmasti myös turhaan. Ja aina se soi kuolinkellona eurooppalaiselle unelmalle.

Netissä osa rajoja vuosia kiinni vaatineista kiihkoilijoista iloitsee nyt ja julistaa olleensa oikeassa. Mutta se ilo voi loppua nopeasti, kun selviää, että tulevaisuudessa rajat ovat yhä useammin kiinni myös suomalaisilta. Ehkä myös etelän lomakohteisiin, joista nauttimista on pidetty kansalaisoikeutena.

Koronaa eivät tuoneet Suomeen turvapaikanhakijat, vaan laskettelulomiltaan paranneet turistit.

Tästä heitä ei pidä syyllistää. Kun he muutama viikko sitten matkustivat Italiaan ja Itävaltaan, maailma oli vielä aivan toinen.

Nyt se on tällainen ja voi olla pitkään.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?