Kelkka kääntyi koronatestaamisessa – tätä tarkoittaa hallituksen lupaama testien lisäys - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kelkka kääntyi korona­testaamisessa – tätä tarkoittaa hallituksen lupaama testien lisäys

Asiantuntijoiden mukaan testaamista ei jatkossakaan uloteta kaikkiin oireileviin koska siihen ei nähdä tarvetta. THL:n turvallisuusjohtajan mukaan ”muutama tuhat” testiä riittää.

16.3.2020 22:19

Hallitus kertoi maanantaina pitämässään tiedotustilaisuudessa dramaattisista rajoitustoimista, joilla pyritään hidastamaan Covid-19 -koronaviruksen leviämistä suomalaisten keskuudessa. Esimerkiksi maan rajat, koulut ja julkiset tilat suljetaan ihmiskontaktien ja siten viruksen leviämisen riskin vähentämiseksi.

Tilaisuudessa hallitus kertoi lisäävänsä resursseja koronaviruksen testaamiseen. Kasvatetaan korona-testauskapasiteettia. THL tukee alueita tältä osin, lukee hallituksen julkaisemassa toimenpideohjelmassa sanatarkasti.

Vielä viikonlopun aikana Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kertoivat kiristävänsä koronaviruksen testaamiskriteerejä. HUS:n hallintoylilääkäri Lasse Lehtosen mukaan testauskykyyn vaikuttivat paitsi rajalliset resurssit, myös testien saatavuus. Hän arvioi tuolloin Suomen kykenevän testaamaan päivässä noin 500–600 henkilöä.

Hallituksen ilmoituksen jälkeen testien määrän kuitenkin ennustettiin nousevan ainakin muutamaan tuhanteen, vaikka jatkossakaan testejä ei aiota ulottaa kaikkiin oireileviin. Ääni viranomaisten kellossa näyttää siis muuttuneen nopeasti.

Kotimaassa käydyssä keskustelussa Suomen on tähän saakka katsottu jopa jättäneen noudattamatta Maailman terveysjärjestön WHO:n suosituksia olemalla testaamatta kaikkia epäiltyjä koronatapauksia. Järjestön mukaan kattavalla testauksella on saatu hyviä tuloksia aikaan muun muassa Kiinassa, Singaporessa ja Etelä-Koreassa.

IS kysyi THL:n asiantuntijoilta, mitä kapasiteetin lisäys käytännössä tarkoittaa. Johtavan asiantuntijan Jussi Sanen mukaan testejä ei ole jatkossakaan tarkoitus ulottaa kaikkiin tautiepäilyihin. Testauksessa keskitytään jatkossakin sairaalahoitoa vaativiin sekä kriittisissä tehtävissä toimiviin kuten terveydenhuollon henkilöstöön.

– Pelkästään näiden prioriteettiryhmien testaamisessa riittää kyllä hommaa ja tämä testauskapasiteetin lisääminen tulee siinäkin tarpeeseen.

Sane huomauttaa, että Suomessa testauskapasiteettia on kasvatettu koko ajan.

– Aluksi testausta pystyi tekemään vain yksi laboratorio, mutta tätä on laajennettu ja sitä on tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa.

Testauskriteerit perustuvat ECDC:n viimeisimpään riskiarvioon ja arvioon siitä, missä epidemian skenaariossa kannattaa tehdä mitäkin.

– Aikaisemmin pyrittiin tunnistamaan mahdollisimman hyvin riskialueilta tulevat matkailijat ja heidän lähikontaktejaan ja katkaisemaan tartuntaketjuja. Kun epidemian tilanne muuttuu siihen, että melkein koko maailma on epidemia-aluetta on mahdotonta ajatella, että jokainen, joka on ollut jossain ja yskii testattaisiin. Silloin testaaminen täytyy kohdentaa tiettyihin ryhmiin, Sane selittää.

– Lieväoireisten kannattaa sairastaa tauti kotona tiettyjä ohjeita noudattaen. Siinä vaiheessa ei ole paljon väliä, onko sairastuneella koronavirus vai muu flunssavirus.

Testaamiskäytännöissä on myös alueellisia eroja, sillä Suomen eri alueet ovat epidemian leviämisen kannalta eri tilanteessa.

– Esimerkiksi Ahvenanmaalla ei ole todettu vielä yhtään tapausta. Heidän tulisi vielä matalalla kynnyksellä tehdä testauksia myös lieväoireisille vaikkapa Ruotsista palaavilta. Mitä lähempänä ollaan sairauden laajamittaista leviämistä, sitä tärkeämpää on priorisoida sitä testaamista.

Sanen mukaan lapsilla ja nuorilla koronaviruksen oireet ovat olleet lähes poikkeuksetta hyvin lieviä.

– Ihmisillä on voinut olla kurkkukipua eikä edes yskää vaan pää vähän kipeä, ja heillä on voitu todeta koronatartunta. Siinä tilanteessa siitä taudista tietämisellä ei ole niin paljon merkitystä henkilölle itselleen, mutta tärkeää on, että mitä tahansa flunssaa ei mennä tartuttamaan isoäitiin joka kuuluu riskiryhmään. Tämän pitäisi olla selvää riippumatta koronatilanteesta.

Myös THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen kommentoi testauskysymystä IS:lle. Myös hänen mukaansa tärkeintä on huolehtia siitä, että sairaalahoitoa vaativat voidaan testata nopeasti.

Salmisen mukaan Suomessa on vielä ainakin paikoitellen mahdollista jäljittää tartuntoja ja pysäyttää tartuntaketjuja testausten avulla.

– Näissä sitten jossain vaiheessa tulee todennäköisesti seinä vastaan. En kuitenkaan tarkoita testikapasiteettia vaan se on hyvin työlästä, kokonaisvaltaista ihmisvoimaa vaativaa työtä.

Salmisen mukaan THL:llä on olemassa järjestelmä, jolla väestöleviämistä pyritään seuraamaan ja analysoimaan. Tästä ei hänen mukaansa tarvitse olla huolissaan.

– Missään seurantajärjestelmässä ei koskaan testata kaikkia ihmisiä. Ensiksi, se ei ole tarpeen, sillä moni sairastaa tämän taudin hyvin lievänä ja vähäoireisena. Näistä ensimmäisistä tapauksista hyvin harva on tarvinnut minkäänlaista sairaalahoitoa. Siellä on vain muutama, jotka kuuluu näihin riskiryhmiin.

Eli alle 30-vuotias astmaatikko ei pääse testiin helposti?

– Ei se niinkään mene, testiin pääsyn arvioi aina lääkäri, jos lääkäri katsoo, jos testi tarvitaan, se otetaan. Eli aikuisikäiset ja lapset sairastavat infektion, mutta isolla osalla näistä ei ole edes niin kovia oireita, että niitä huomaisi.

Paljonko testien määrää nostetaan?

– Kyllähän se muutamaan tuhanteen helposti voidaan nostaa ja se riittää varmasti.

Mikä tässä nyt muuttui niin selkeästi, että linjaus muuttui?

– Toiminnan ajankohta on kriittinen. Kohtaa yritettiin tietysti optimoida, sillä liian ajoissa näitä ei kannata tehdä liian aikaisin, sillä silloin kustannus on suhteessa hyötyyn huono. Liian myöhään tehtynä vaikutus on huono.

Sanotaan, ettei Suomi ole noudattanut kaikkia WHO:n suosituksia?

– En ole samaa mieltä. WHO:n suositukset koskevat koko maailmaa, jossa on hyvin erilaisia yhteiskuntia, hyvin erilaisia kapasiteetteja terveydenhuollossa, hyvin erilaisia toimintatapoja. Heidän täytyy antaa yleismaailmallisia suosituksia. Jos aletaan perkaamaan sitä, mitä Suomessa on tehty, joka ikinen toimi on itse asiassa linjassa WHO:n kanssa.

Ja nyt kun testikapasiteettia lisätään, niin nyt sekin on? Vai onko se aina ollut?

– Testit pitää aina sovittaa tarpeeseen. Kyseessä on uusi testi, sitä ei tyhjästä polkasta noin vaan. Sitä on aina tehty. Olemme väestöön suhteutettuna kohtuullisen samassa tilanteessa muiden Pohjoismaiden kanssa.

Onko missään vaiheessa ollut ongelmana se mitä on epäilty, eli rahan riittämättömyys testien tekoon tai henkilökunnan riittämättömyys?

– Hinta ei ole ongelma. Isoin pullonkaula on ollut näytteenottajien määrä. Tähän tarvitaan ihmisiä, jotka ottavat näytteitä. Alueilla näitä on koulutettu ja saatu lisää ihmisiä.

Pyrkiikö Suomi tekemään massatestausta?

– Jos puhutaan siitä, mitä esimerkiksi Etelä-Koreassa on tehty eli seulontaa, niin sellaiseen ei ole mahdollisuutta, eikä se sinänsä auta niitä ihmisiä, jotka saavat tartunnan. Se toki kuvaa sitä epidemian laajuutta hyvin, mutta se strategia on vähän erilainen. Heillä tapahtui massiivinen altistuminen, niin tämä oli heidän keino pyrkiä sitä jarrutusta tekemään erityisen voimakkaasti. Samanlaista kapasiteettia ei ole missään Euroopan maassa.

Suomi on tullut Euroopan toimissa hieman jäljessä. Pääministeri kiisti tämän laumasuojastrategian Suomen kohdalla. Onko Suomen strategia kuitenkin ollut jotenkin jälkijättöinen ja muusta Euroopasta poiketen Britannian ja Ruotsin koulukuntaa?

– Pitää katsoa sitä, missä kohdassa epidemiat ovat missäkin maassa. Ne käynnistyivät eri tahtiin ja väittäisin, että Suomi on ollut etupainotteinen verrattuna moneen muuhun maahan.

Miten perustelet?

– Sillä että Tanska teki omat linjauksensa vasta silloin, kun heillä jo oli merkittävä määrä näitä tapauksia. Sama koskee Ruotsia. Viime viikon toimet tehtiin vaiheessa, jossa oli vielä aika vähän tapauksia Suomessa.

Onko THL Tartuntatautivirasto ECDC:n kanssa samoilla linjoilla nyt? ECDC:n ja Kiinan mallinnukset osoittivat, että jos näitä hyvin voimakkaita rajoitustoimia oltaisiin tehty kolme viikkoa aikaisemmin, tapausten määrä olisi ollut 90 prosenttia, 2 viikkoa 80 prosenttia ja viikkokin aiemmin 66 prosenttia pienempi. Onko tämä nyt Suomen linja, että minimiin nämä kohtaamiset ennakoivasti?

– Ollaan hyvin pitkälti samalla linjalla. Kun puhutaan mallinnuksista, niin niistä voi aina oppia. Mallinnuksista on hyötyä, ne kaikki opettavat jotakin ja ne kaikki ovat osittain vääriä. Niitä tulee lukea yhtenä työkaluna muiden joukossa, mutta ei kannata uskoa absoluuttisiin arvoihin, mitä sieltä selviää. Me tiedetään vasta jälkikäteen, miten virus käyttäytyy.

Neljä päivää sitten toimiin ei nähty tarvetta. Hukattiinko kallista aikaa?

– Mielestäni ei. Täytyy ymmärtää myös se, että kun yhteiskunnan toimintaa muutetaan roimasti, että mikä on käytännössä mahdollista toteuttaa. Mielestäni jo alkuvaiheen toimet yli 500 ihmisen tapahtumien rajoittamisesta ja etätöiden suosimisesta tekivät paljon (turhien) kontaktien vähentämisestä. Nyt tehtiin lisää.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?