Miksi Suomessa ei tehdä enempää korona­testejä? Asian­tuntijat vastaavat - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Miksi Suomessa ei tehdä enempää korona­testejä? Asian­tuntijat vastaavat

Suomeen on edelleen saatu koronavirustestejä ulkomailta, mutta ei mitenkään yllin kyllin, HUS:n hallintoylilääkäri sanoo.

16.3.2020 6:06 | Päivitetty 16.3.2020 7:18

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kiristivät viikonlopun aikana koronaviruksen testaamiskriteerejä niin, että kaikkia koronavirusepäilyjä ei enää testata.

Näytteenotossa keskitytään jatkossa rajattuihin ryhmiin: yli 70-vuotiaisiin sekä pitkäaikaissairaanhoidon laitoksissa oleviin, joilla havaitaan hengitystieinfektioita, joiden syy on epäselvä. Lisäksi hoitohenkilökunnan ja Italiasta sekä Itävallan Tirolista palanneiden matkailijoiden testejä jatketaan.

Samaan aikaan kun näytteenottokriteerejä tiukennetaan Suomessa, maailman terveysjärjestö WHO suosittelee suosittelee näytteenottoa kaikissa epäillyissä koronavirustapauksissa.

Sairaanhoitopiirit seuraavat linjauksissaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeita. THL:n johtaja Mika Salminen on perustellut aiemmin vähäistä testaamista sillä, että taudin voi saada jo missä tahansa maassa, eikä toimien tavoitteena ole enää estää epidemiaa, vaan hidastaa epidemian kulkua niin, että terveydenhuoltojärjestelmä kestää sen.

Suomi noudattaa testaamisessa Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC:n ohjeistusta, jonka mukaan lieväoireisia potilaita kuitenkin kannattaa testata. Miksi Suomen testimääriä sitten pudotetaan?

HUS perustelee kriteerien muutosta rajallisilla resursseilla.

– Näytteenottokriteereiden muutoksen taustalla on se, että edelleen pyrimme kohdentamaan rajallisen näytteenottokapasiteetin ryhmiin, joilla tartunnan riski on suurin ja sitä kautta katkaisemaan tartuntaketjuja, apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen sanoi HUSin tiedotteessa.

HUSin hallintoylilääkäri Lasse Lehtosen mukaan Suomen testauskapasiteetti on tällä hetkellä 500–600 testiä päivää kohden.

Lehtosen mukaan määrä nousee alkavalla viikolla hieman, kun THL alkaa testaamaan laajemmin terveydenhuollon henkilökuntaa.

Testauskykyyn vaikuttaa Lehtosen mukaan paitsi resurssit myös testien saatavuus. Testejä tekevät tällä hetkellä vain muutamat erikoistuneet laboratoriot, ja niiden tuotanto on rajallista.

Tällä hetkellä moni maa ei mielellään luovu terveydenhuollon käyttämistä tarvikkeista. Lehtosen mukaan esimerkiksi Kiina on koronaepidemian aikaan toimittanut vähemmän hengityssuojaimia muihin maihin. Sama pätee koronavirustesteihin, joita valmistetaan esimerkiksi Etelä-Koreassa, joka on testannut kansalaisiaan hyvin tehokkaasti.

– HUSilla on hyvät vaikutusmahdollisuudet toimittajiin. Testejä on edelleen saatu, mutta ei mitenkään yllin kyllin, Lehtonen kertoo.

Yhdysvallat on suunnannut miljardeja koronavirustestauksien järjestämiseen. Mikäli testipakkaukset päädytään tilaamaan ulkomailta, vaikuttaa se myös muihin maihin.

– Raha puhuu tässäkin, kuten myös muissa asioissa.

Voiko tällä hetkellä sitten sanoa, että kaikilta koronavirustestin tarvitsevilta voidaan ottaa näyte?

– Näyte otetaan kaikilta, jotka THL:n ohjeistuksen mukaan vaativat testaamista.

Kaikilta lievästi oireilevilta näytettä ei kuitenkaan pystytä tällä hetkellä ottamaan.

– Tilanne on sama Ruotsissa ja Norjassa. Hengitystieinfektioissa on tyypillistä, että epidemiavaiheessa diagnoosi perustuu oirekuvaan ja siihen, että jotain tautia on liikkeellä. Ei silloin enää yksittäisiä taudinaiheuttajia testata, vaan hoito keskittyy sairaalahoitoa vaativiin potilaisiin.

Infektiotautien professorin, erikoislääkäri Anu Kanteleen mukaan Suomi on tällä hetkellä taitekohdassa, sillä kaikkia oirelevia ei enää testata koronaviruksen varalta.

– Kun epidemia etenee, jossakin vaiheessa kaikilta oireilevilta ei enää pystytä ottamaan näytteitä, sillä testattavia on yksinkertaisesti liikaa, Kantele avaa.

Mitä koronaviruksen hillitsemiseksi sitten tulisi tehdä? Suomessa on viime päivinä käyty vilkasta keskustelua siitä, pitäisikö koulut ja päiväkodit sulkea. Haitat saattaisivat kuitenkin nousta hyötyjä suuremmiksi.

– Päätös ei ole niin suoraviivainen kuin kuvittelisi. Kysymystä on myös kansainvälisesti pohdittu paljon, punnittu haittoja ja hyötyjä ja tehty malleja ja laskelmia. Ratkaisut voivat myös muuttua epidemiatilanteen mukaan, Kantele sanoo.

– Yhdysvaltalaistutkimus arvioi, että 15 prosenttia terveydenhuollon työntekijöistä joutuisi jäämään kotiin hoitamaan lapsia, mikäli koulut suljettaisiin. Se olisi valtava menetys terveydenhuollolle. Toisaalta esimerkiksi lukiolaiset voisivat opiskella etänä.

Koronavirusinfektion erityispiirre näyttäisi Kanteleen mukaan olevan se, että perusterveillä lapsilla tauti on yleensä lievempi.

– Jos lapset eivät levitä tautia niin herkästi, niin koulujen sulkemisen merkitys vähenee.

Kantele muistuttaa, että luonnollinen tapa epidemian pysähtymiselle olisi, että tarpeeksi suuri osa väestöstä saisi immuniteetin. Se syntyy vain kahdella keinolla: rokottamalla tai sairastamalla tauti.

Kun merkittävä osa väestöstä on immuuneja, viruksen leviäminen vaikeutuu, eikä tartuntoja pääse tapahtumaan. Puhutaan laumasuojasta. Koronavirusinfektio on sairautena kuitenkin niin uusi, että sairastamista seuraavasta immuniteetista ja sen kestosta ei ole vielä paljon tietoa.

Epidemian pysäyttämisessä rokotteet ovat ihanteellisin ratkaisu, mutta niiden kehittämiseen menee aikaa.

– Sillä välin meidän pitää pärjätä muilla keinoilla: estää tartuntoja ja etsiä mahdollisia hoitoja, esimerkiksi selvittää, löytyykö tuttujen lääkkeiden joukosta sellaisia, jotka tehoaisivat tähän virukseen.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?