HUS:n toimitusjohtaja: korona laantuu, mutta tulee takaisin – ”Tällaisilla viruksilla on tapana kiertää useampi vuosi” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

HUS:n toimitusjohtaja: korona laantuu, mutta tulee takaisin – ”Tällaisilla viruksilla on tapana kiertää useampi vuosi”

Korona tuli Suomeen elintasotautina, laskettelijoiden mukana, ja siksi potilaat ovat toistaiseksi olleet hyväkuntoisia, sanoo HUS:n toimitusjohtaja Juha Tuominen.

14.3. 20:55

Näyttää vääjäämättömältä, että korona tulee jylläämään Suomessa seuraavat pari kuukautta.

Suomen suurimman sairaanhoitopiirin, 27 000 työntekijän HUS:n toimitusjohtaja Juha Tuominen ei kuitenkaan vaikuta pelokkaalta. Ei, vaikka vaikeat potilastapaukset ovat vasta tulossa. HUS:n alueen potilaat ovat kaikki pääosin kotihoidossa.

Uusi koronavirus tuli Suomeen elintasotautina, Italian alpeilla käyneiden hiihtolomalaisten mukana. Siksi sairastuneiden ensimmäinen aalto on ollut tervettä, keski-ikäistä porukkaa.

– Sairastuneet ovat olleet siksi hyväkuntoisia, ja se on hyvä viesti meille, mutta se on vasta alku. Kun korona alkaa levitä ikäihmisiin, kuva voi olla toisenlainen, Tuominen sanoo.

Jostain syystä korona saa ikäihmisille voimakkaat keuhko-oireet nopeasti.

– Yksittäistapauksina sairastumiset voivat kamalia, sitä ei pidä väheksyä, sanoo Tuominen, lääkäri itsekin.

Pahimmillaan korona johtaa keuhkokuumeeseen, joka voi jopa tappaa.

Hengityskoneiden riittävyydestä Tuominen ei ole huolissaan. Niitä on HUS:ssa yli 300. Leikkaussaleja voidaan jakaa sermeillä pienemmiksi potilastiloiksi.

– Tavaraa ja rompetta on. Riittääkö hengityskoneiden käyttäjiä, se on enemmän huoli.

 Itämisaika on 1–2 viikkoa, joten epidemian kasvuvaraa on vielä aika paljon. Kuukauden päästä sairastuneita voi olla paljon enemmän, mutta onko se huippu vai jatkaako epidemia kasvua?

Juuri sen vuoksi koronan leviämistä pitää yrittää yhä estää. Leviämistä pitää yrittää hidastaa, etteivät kaikki sairastu kerralla, jotta hoitokapasiteetti riittää.

– Koko ajan pitää yrittää parasta. Ei saa oikoa. THL:n linja on ollut hyvä. Ongelma on siinä, että ei ole varmuutta, mitkä keinot ovat järkeviä.

– Fakta on, että Kiina oikeasti pystyi estämään viruksen leviämistä, mutta sillä oli poikkeukselliset keinot. Myös sars pysähtyi, ja korona on sen sukulaistauti.

Tuomisen mielestä nykyinen lainsäädäntö ilman valmiuslakiakin antaa kansanterveyden turvaamiselle riittävät mahdollisuudet. Sairaanhoitopiirillä ja kunnalla on oikeus järeisiinkin toimiin.

– En allekirjoita voimakasta kritiikkiä hallitusta kohtaan. Suomi on toiminut loogisesti ja järkevästi olemassa olevan tiedon perusteella. On fiksumpaa ylireagoida kuin alireagoida, mutta kun rajoittamistoimenpiteitä tehdään, pitää katsoa, että Suomi pyörii. Tarvitsemme ruokaa, lämpöä, toimeentuloa.

Tuominen sanoo HUS:n valmiusjärjestelmän olevan hyvä. Se on testattu sika- ja lintuinfluenssassa ja sarsissa samoin kuin kouluampumisissa ja myyrmanneissa. Sitä on kehitetty ja sitä pitää taas kehittää, kun kriisi on selätetty.

– Joudumme venymään, mutta meillä on kyvykkyys venyä.

HUS kertoi torstaina, että yksi sen sydänkirurgi oli sairastunut koronaan palattuaan lomalta Itävallasta.

Hän sairastui kesken ensimmäisen työpäivänsä – ja ehti altistaa 15 lääkäriä, 13 sairaanhoitajaa ja 4 potilasta. Potilaiden riski on pieni, koska kirurgi on leikkauksessa hyvin suojattu, mutta HUS:n sydänkirurgialle isku on tuntuva. Tuomisen mukaan apua saadaan tarvittaessa Turun Tyksistä.

Perjantaiaamuna kerrottiin Tirolissa matkailleen nuorisopsykiatrian työntekijän koronatartunnasta. Sen vuoksi 33 HUS:n työntekijää on kotikaranteenissa.

Terveydenhuollon henkilöstö on yksi erityisryhmistä, joita pitää erityisesti suojella koronalta – paitsi työsuojelullisista syistä myös potilaiden edun nimissä.

Sekä yksittäisten potilaiden edun että koko terveydenhuoltojärjestelmän – jotta terveitä ammattilaisia on riittävästi hoitamassa vakavasti sairaita, sitten kun tapauksia tulee.

 Suomessakin on todennäköisesti jo tartuntaketjuja, joita ei voi helposti jäljittää matkustaneisiin ihmisiin.

Suomessakin potilaiden määrä on jo niin suuri, että aivan pian kaikkien todennäköisten potilaiden testaamisesta siirrytään vain erityisryhmien ja vakavasti sairastuneiden testaamiseen. Testit pitää rakentaa käsityönä. Kapasiteetti ei riitä massojen testaamiseen, eikä siinä ole mieltä, jos tartuntaketjuja ei enää voida jäljittää.

Tiedot siitä, että korona voisi tarttua jo ennen kuin kantajalla on oireita, eivät yllätä Tuomista.

– Lääkärikoulutuksestani tiedän, että kaikissa virustaudeissa osa ihmisistä ei huomaa kantavansa virusta, valtaosalla oireet ovat lievät ja osalla vakavat. Eivät kaikki koronatartunnat ole voineet tulla niiltä, joilla on vakavat oireet. Suomessakin on todennäköisesti jo tartuntaketjuja, joita ei voi helposti jäljittää matkustaneisiin ihmisiin.

– Eikä niitä, jotka ovat matkustaneet, pidä syyllistää. Tartunnan saaminen on sattumaa ja huonoa tuuria, Tuominen sanoo.

Koska sitten epidemia on ohi?

– Pitää varautua siihen, että korona on kevään kestävä juttu. Kesään tällaiset taudit pysähtyvät yleensä. Ja tällaisilla viruksilla on tapana kiertää useampi vuosi, eli se tullee lievempänä uudelleen pari kertaa, Tuominen sanoo.

– Itämisaika on 1–2 viikkoa, joten epidemian kasvuvaraa on vielä aika paljon. Kuukauden päästä sairastuneita voi olla paljon enemmän, mutta onko se huippu vai jatkaako epidemia kasvua? Ainoa esimerkki on Kiina, jossa se saatiin ajetuksi alas kolmessa kuukaudessa, mutta Euroopan maat eivät pysty tekemään vastaavia toimenpiteitä.

Paniikkiin ei ole Suomessa syytä, Tuominen painottaa.

– Eikä paniikista ole mitään hyötyä. Italia on paniikissa, samoin Saksa, mutta silti korona leviää, hän sanoo ja huomauttaa, että Italian korkeita kuolleisuuslukuja voi selittää se, että väestössä on paljon ikääntyneitä – kuolleiden keski-ikä on 81.

Tiedemaailma yrittää kiivaasti ratkaista koronan arvoitusta. Meneillään on jo satakunta kliinistä hoitotutkimusta. Rokotetta kehitetään, hallituskin ilmoitti Suomen antavan tutkimukseen viisi miljoonaa.

– Yrittää pitää, mutta sen varaan ei voi laskea, Tuominen sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?