Kommentti: Kun maailma sairastuu virukseen, leviää myös vaarallinen infodemia - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kun maailma sairastuu virukseen, leviää myös vaarallinen infodemia

Suhteellisuudentajua ja rauhallista harkintaa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.

Infodemia on kuin savuverho, joka peittää näkyvyyden asioiden ytimeen. Kuvassa iranilaiset palomiehet desinfioivat katuja Teheranissa 13. maaliskuuta.­

14.3. 13:32

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajalta Markku Tervahaudalta kysyttiin perjantain tiedotustilaisuudessa Helsingissä, leviääkö pandemian aiheuttaneesta koronaviruksesta myös disinformaatiota, tahallisesti levitettyä väärää tietoa. Kyllä, vastasi Tervahauta, ja oli oikeassa. Valeuutisia ja väärennettyjä faktoja on liikkeellä valtava määrä.

Oikeastaan kysymyksen olisi pitänyt koskea myös misinformaatiota, tahattomasti levitettyä väärää tietoa. Netin koronaviruskeskustelut ja postaukset sisältävät harhaanjohtavia tietoja ja perusteettomia huhuja, joiden totuusarvosta niiden levittäjillä ei välttämättä ole mitään hajua.

Pääjohtaja Tervahauta mainitsi vastauksessaan sanan infodemia. Se on amerikkalaisen journalistin David J. Rothkopfin sars-epidemian yhteydessä vuonna 2003 lanseeraama termi, lyhennys sanoista informaatioepidemia. Infodemia on valtavaa oikean ja väärän tiedon paljoutta, informaation massaa, joka ympäröi pandemiaa kuin savuverho. Se estää meitä näkemästä tarkasti asian ytimeen.

Näin Rothkopf kirjoitti infodemiasta 17 vuotta sitten Washington Postissa:

”Hitunen faktaa sekoitettuna pelkoon, spekulaatioon ja huhuihin, modernin informaatioteknologian vahvistamana ja kaikkialle välittämänä, on vaikuttanut kansalliseen ja kansainväliseen talouteen ja jopa turvallisuuteen tavoilla, jotka ovat täydellisessä epäsuhdassa asioiden todellisiin juurisyihin.”

Infodemia-nimitys jäi elämään. Siitä kirjoitettiin sittemmin myös lintuinfluenssan, sikainfluenssan ja ebolan yhteydessä 2000- ja 2010-luvulla. Nyt maailmaa uhkaa uusi infodemia. Maailman terveysjärjestö WHO varoitti siitä tiedotustilaisuudessa helmikuun lopussa.

 Medialukutaito ja lähdekritiikki ovat äärimmäisen tärkeitä koronapandemian kaltaisessa tilanteessa, jossa on kyse miljoonien ihmisten hengestä ja terveydestä.

Kukaan ei kiistä koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin vaarallisuutta. Pandemia on jo lähes romahduttanut Italian terveydenhoitojärjestelmän, ja koko Eurooppa on täysin poikkeuksellisessa tilanteessa, Suomi mukaan luettuna. Infodemian kaltainen vaarallinen ilmiö kuitenkin lisää pandemian tuhoisia vaikutuksia. Kumpaakin vastaan pitää taistella, ja kaikin voimin.

Valheenpaljastaja-blogia pitävä Johanna Vehkoo julkaisi infodemiasta artikkelin lauantaina Ylen verkkosivuilla.

Vehkoo suosittelee kysymään kaikelta koronavirusta koskevalta informaatiolta nämä kysymykset:

  1. Kuka tätä informaatiota tuottaa ja millä asiantuntemuksella?

  2. Mitkä ovat tiedon levittäjän motiivit? Hyötyykö jokin taho tästä?

  3. Aiheutanko tarpeetonta paniikkia, jos jaan tämän sisällön eteenpäin?

  4. Pystynkö tarkistamaan tiedot jostakin muusta, luotettavaksi tiedetystä lähteestä?

Ohjeet ovat hyviä ja ne pätevät kaikkiin uutisaiheisiin, jotka herättävät suuria tunteita ja mahdollista paniikkia. Medialukutaito ja lähdekritiikki ovat äärimmäisen tärkeitä koronapandemian kaltaisessa tilanteessa, jossa on kyse miljoonien ihmisten hengestä ja terveydestä. Suhteellisuudentajua ja rauhallista harkintaa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Onneksi me suomalaiset olemme aika hyviä niissä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?