Kommentti: Espanjantaudin rinnalla koronavirus on pientä – mutta sota ja sairaus ovat yhä pari - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kommentti: Espanjantaudin rinnalla koronavirus on pientä – mutta sota ja sairaus ovat yhä pari

Espanjantauti sai jyllätä, koska yhteiskunnat eivät olleet siihen valmiita. Kuinka nyt on, kysyy erikoistoimittaja Seppo Varjus.

­

14.3. 8:05

Syyskuussa 1918 Britannian pääministerin David Lloyd Georgen olisi pitänyt iloita ympärysvaltojen menestyksestä länsirintamalla. Lloyd George kuitenkin makaisi sängyssä kuumehorkassa.

Hän oli yksi miljoonista, jotka sairastuivat espanjantaudin ensimmäisessä aallossa.

Lloyd Georgen tilasta ei kerrottu, koska ei haluttu masentaa mielialaa. Sotaa käyvissä maissa koko epidemiasta oltiin hiljaa. Espanja ei kuulunut niihin ja kun tauti levisi siellä, se nousi otsikoihin. Siitä nimi espanjantauti.

Tauti tuskin olisi levinnyt niin ilman maailmansotaa. Todennäköisesti yhdysvaltalaiset sotilaat toivat sen mukanaan Eurooppaan. Aluksi se vaikutti tavalliselta flunssalta, johon ei kiinnitetty huomiota.

Taisteluhaudoissa virus levisi ja se tarttui sotasairaaloissa. Niissä makasi miehiä, joiden keuhkot olivat valmiiksi taistelukaasujen repimiä. Rintamalinjojen yli ei vaihdettu tietoja taudin hoidosta, vaikka se jylläsi niiden kummallakin puolilla

Lloyd George oli onnekas. Hän oli jo 55-vuotias, ja tämä tauti oli erityisen vaarallinen nuorille. Lloyd George ei myöskään ollut hauras ja ikäloppu. Pääministeri kuului tietenkin maansa eliittiin ja sai parhaan mahdollisen hoidon. Elettiin luokkayhteiskunnassa ja taudin tappavuuteenkin vaikuttivat luokkarajat. Yläluokka saattoi jäädä lepäämään avariin asuntoihin.

Köyhät elivät loukoissa, joissa tauti tarttui. Usein he hoipertelivat sairaanakin elantoaan hankkimaan, kun eivät muutakaan voineet. Tämä toisaalta lisäsi hyväosaistenkin mahdollisuutta saada tauti.

Suomen leireillä kuoltiin

Suomeen espanjantauti tuli myös sodan jalanjäljissä. Kesällä 1918 kymmenet tuhannet punaiset viruivat vankileireillä, joissa nähtiin nälkää. Taudit tappoivat ja niiden joukkoon liittyi espanjantauti.

Vuoden 1918 sodan keskeisiin syihin kuului pitkään jatkunut elintarvikepula. Myös vankileirien ulkopuolella nälkä heikensi ihmisiä taudin uhreiksi. Niin tekivät myös suru ja masennus.

 Sota on tautien kätilö. Ne voivat levittää niitä sata vuotta espanjantaudin jälkeenkin.

Kolmessa aallossa tulleeseen espanjantautiin arvioidaan Suomessa kuolleen jopa yli 30 000 ihmistä vuosina 1918-1919. Se on lähellä sisällissodassa ja sen seurauksena muuten kuolleiden lukua. Vankileireillä tautiin arvellaan kuolleen vähintään 2 500 ihmistä.

Koko maailmassa espanjantaudin kuolinluvuista liikkuu monta arvioita. Pienimmät ovat noin 20 miljoonaa ja suurimmat lähellä sataa miljoonaa. Tämä olisi paljon enemmän kuin maailmansodassa kuoli ihmisiä.

Taudin ja sodan pelko loivat hyvinvointivaltion

1900-luvun muut tunnetut pandemiat, 1950-luvun aasialainen ja 1960-luvun hongkongilainen eivät olleet läheskään yhtä tappavia. Tähän vaikutti parantunut, kehittyneissä maissa kaikkien ulottuvissa ollut terveydenhoito.

Kehitystä ajoivat eteenpäin juuri vuosisadan alun sodat ja niihin liittyneet taudit. Vallankumouksen pelko saattoi vaikuttaa, mutta yläluokkakin oli huolissaan myös taudeista. Yhdysvalloissa New York oli espanjantaudista parhaiten selvinneitä kaupunkeja. Siellä oli aiemmin taisteltu pitkään tuberkuloosia vastaan ja oppi auttoi toisenlaistenkin tautien voittamisessa.

2000-luvun alkuun mennessä useimmissa kehittyneissä maissa jonkinlainen julkinen terveydenhoito oli itsestään selvyys ja lääkkeet hyviä. Sairauksiin kuoltiin edelleen joskus nuorinakin, mutta se ei ollut arkipäivää kuten aiemmille sukupolville. Turvallisuus turrutti.

Siksi matkustuksen määrän ja nopeuden lisäämä pandemioiden vaara tulee nykyihmisille yllätyksenä. Heidän esivanhemmilleen niissä ei olisi mitään ihmeellistä.

Kyseessä ei ole pelkkä terveydenhuolto. Myös työn ja toimeentulon kysymysten järjestäminen vaikuttaa tautien kuriin saamiseen. Jos työntekijä menettää elantonsa sairastuessaan, on yhä todennäköistä, että hän tulee sairaana töihin. Ja tartuntataudin sattuessa tämä on työtovereille ja muuten kohdatuille ihmisille vaarallista.

Syyriasta voi tulla uusi sairauden pesä

Espanjantauti tuli maailmaan sota kätilönään. Koronaviruksen kanssa näin ei käynyt, mutta se voi hyvin löytää pysyvimmän kotinsa sotatanterilta. Kun virus jää niihin muhimaan se leviää ja etenee rauhallisemmille seuduille aina uudestaan

Pohjois-Syyriassa piiritetyssä Idlibissä pelätään jo taudin tuloa. Syyrian armeijan ja Venäjän ilmavoimien hyökkäyksissä on järjestelmällisesti tuhottu sairaaloita ihmisten ajamiseksi pakoon. Turkin armeijan sulku ahtaa heidät pieneen tilaan. Syyrian hallituksen puolella taistelee iranilaisia, joiden kotimaassa tautitilanne on paha.

Tauti on levinnyt nopeasti myös Israelin miehittämillä palestiinalaisalueilla. Jemenistä ei ole tihkunut tietoja, onko tauti ehtinyt sinne, mutta maassa on sodan vuoksi takana pitkä nälänhätä. Sotaa käyvissä maissa vaikuttavat samat lainalaisuudet kuin Suomessa vuonna 1918.

Sota ja sairaus ovat ikuisia liittolaisia. Näin myös sata vuotta espanjantaudin jälkeen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?