Ylilääkäri suomii viranomaisia liian löysistä koronatoimenpiteistä – viittaa miljoonia tappaneeseen espanjantautiin: ”Huonosti kävi niille, jotka eivät varautuneet” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Ylilääkäri suomii viranomaisia liian löysistä koronatoimenpiteistä – viittaa miljoonia tappaneeseen espanjantautiin: ”Huonosti kävi niille, jotka eivät varautuneet”

Tallinnan satamassa ja lentokentällä kuvataan matkustajat lämpokameralla.

Julkaistu: 9.3. 19:29

Ylilääkäri Harri Tohmo on pettynyt poliitikkojen ja päättäjien tilannetajuun koronaviruksen leviämisen ehkäisemisessä.

Koronavirusta ja sen nopeaa leviämistä ei ole otettu Suomessa tarpeeksi vakavasti, arvioi Hyvinkään sairaalan anestesiologian ja tehohoidon ylilääkäri Harri Tohmo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (Hus). Tilanne on hänen mukaansa kriisiytymässä nopeasti ja tartuntojen leviämisen ehkäisytoimien pitäisi olla ponnekkaampia.

– Kansallisen tason ehkäisyn avaimet ovat valtioneuvostolla. Sairaanhoitopiireissä on tehty kaikki se mitä on niiden vaikutusvallassa. Suomessa on hyvä osaamistaso, Tohmo toteaa.

Hän painottaa, ettei hän ole epidemiologi vaan anestesialääkäri eikä hän puhu sairaanhoitopiirin edustajana vaan yksityishenkilönä ja pitkän linjan lääkärinä. Hän on hoitanut tehohoitopotilaita yli kolmekymmentä vuotta ja toiminut ylilääkärinäkin jo yli kaksikymmentä vuotta.

Tohmo seuraa aktiivisesti eri maiden virustilannetta ja maailman terveysjärjestön (WHO) toimintaa sen leviämisen ehkäisemiseksi. Hän on kommentoinut koronavirustilannetta ahkerasti Twitterissä. Hän huomauttaa, että lainsäädäntö mahdollistaisi määrääviä toimia jo nyt, mutta poliittiset päättäjät eivät ole olleet halukkaita käyttämään niitä.

– Poliittisen toimijatkaan eivät ota tilannetta riittävän vakavasti. Leviämisen ehkäisyn pitäisi olla ponnekkaampaa. Avointa ja oikeaa informaatiota pitää jakaa riittävästi. Ihmisiä pitäisi testata enemmän. Kaipaan myös keskitetympää johtamista, Tohmo luettelee.

Hän nostaa esimerkiksi sata vuotta sitten riehuneen espanjantaudin, joka surmasi vuosien 1918–1919 aikana kymmeniä miljoonia ihmisiä. Pandemian aiheutti influenssa A:n alatyyppi H1N1.

Ensimmäiset espanjantautitapaukset havaittiin yhdysvaltalaisella sotilasleirillä maaliskuussa 1918. Maailmanlaajuiseksi epidemiaksi se puhkesi kuitenkin Euroopassa. Suomessa tautiin kuoli noin 25 000 ihmistä. Maailmanlaajuisesti uhreja oli jopa 80 miljoonaa.

– Silloin osa alueista varautui tautiin ja osa ei. Ja huonosti kävi niille, jotka eivät varautuneet, Tohmo muistuttaa.

Tohmoa mietityttää erityisesti se, että Suomessa ei ole lähdetty rajoittamaan matkustamista tai maahantuloa. Siitä seuraa hänen mielestään lähes anteeksiantamatonta vahinkoa kansalaisille.

– Eniten huolta herättää viruksen nopea leviäminen ja väestön altistuminen vakavalle sairaudelle. Hysteriasta tässä ei ole kysymys, sitä en allekirjoita. Ihmiset huomaavat kyllä, ettei nyt ole toimittu niin ponnekkaasti kuin olisi voitu, Tohmo toteaa.

Hänen huolensa kohdistuu erityisesti monisairaiden potilaiden selviämiseen sekä tulilinjalla olevien lääkärikollegoiden, sairaanhoitajien ja laitoshuoltajien terveyteen.

– On sanottu, että etukäteen kaikki toimet tuntuvat ylimitoitetuilta, mutta jälkikäteen alimitoitetuilta. Olenkin sanonut eläkkeellä oleville tutuille, että voisitte harkita mökkikauden aloittamista tänä keväänä vähän edellisiä vuosia aikaisemmin, Tohmo keventää vakavaa aihetta.

Lisää aiheesta