Miehen oudot sanat ravintolassa jäivät kummittelemaan tarjoilijoiden mieleen – sitten levisi tieto Liisan, 32, murhasta - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Miehen oudot sanat ravintolassa jäivät kummittelemaan tarjoilijoiden mieleen – sitten levisi tieto Liisan, 32, murhasta

– Vieläkö täällä on eläviä tarjoilijoita, mies kysyi riihimäkeläisessä ravintolassa Liisan kuoleman jälkeen.

8.3.2020 8:05
  • Sisko Liisa Lehtinen murhattiin yli 45 vuotta sitten, mutta tapaus on yhä mysteeri. Ilta-Sanomat pääsi ensimmäisenä tiedotusvälineenä tutustumaan keskusrikospoliisin murhaa koskevaan esitutkinta-aineistoon.

Riihimäkeläisen tarjoilijan Sisko Liisa Lehtisen, 32, laajasta murhatutkinnasta paljastuu monta erikoista käännettä. Yksi yllättävimmistä löytyi aikoinaan nukkumasta mustasta Plymouthista.

Murhaaja iskee, kun Liisa, 32, on matkalla töistä kotiin 6. elokuuta 1974.­

Mies oli poliisille tuttu, sillä häntä oli kuulusteltu aiemmin yhtenä syylliseksi epäillyistä ns. Bodomin murhasta. Bodomin murhat ovat tapaus, jossa kolme telttailijaa murhattiin verihelluntaina 1960. Neljäs telttailija loukkaantui. Kolmoismurha on yhä selvittämättä.

Nyt sama mies, keski-ikäinen autonasentaja, torkkui autossaan muutama päivä Liisan murhan jälkeen Riihimäen aluesairaalan luona 10. elokuuta 1974. Kello oli noin puoli kahdeksan aamulla.

Poliisi oli etsinyt miestä epäiltynä alaikäiseen sekaantumisesta. Nyt hänestä tuli yksi Liisan murhan epäillyistä.

Poliisi pyytää havaintoja mustasta Plymouthista Riihimäellä, mutta yhtään varmaa havaintoa kohtalokkaalta yöltä ei tule.­

Mies pidätetään kuulusteluja ja tarkistuksia varten. Hänen autonsa kuva annetaan lehdistölle vihjeitä varten.

Mies selittää nukkuneensa Liisan murhayönä autossaan Vantaan Myyrmäessä yksinään ja tulleensa vasta 9. elokuuta Riihimäelle ”Masan” kanssa ja jääneensä yksin autoon nukkumaan ”Masan” häipyessä ”naisiin”.

Tämä tarina ei ole totta, sillä auton kuvan julkistamisen jälkeen paljastuu, että Hyvinkään poliisit ovat pysäyttäneet miehen auton Kytäjänkadulla 5.–6. elokuuta välisenä yönä kahden aikaan. Mies on saanut sakot kortittomana ajosta.

– Minkäänlaista ajokorttia ei minulla ole koskaan ollut vaikkakin olen jatkuvasti autoani kuljettanut, mies myöntää kuulusteluissa.

Mies muuttaa useaan otteeseen kertomustaan, koska hänelle on tullut ”muistivirhe”. Lopulta hän kertoo olleensa 5. elokuuta Riihimäellä, mistä hän on ajanut Helsingin kautta Lahteen. Myöhään illalla hän kertoo olleensa Hyvinkäällä, mistä poliisit hänet tavoittavat.

– Tätä Riihimäellä oloa en ole aiemmin maininnut syystä, että minun mielestäni minun menemiseni ei pitäisi olla mitenkään poliisille tärkeitä, koska minä en ole mitenkään syyllinen Riihimäellä tapahtuneeseen henkirikokseen. Minulla on vaatteita säilössä erään tuttavani luona, mutta niillä ei pitäisi olla mitään tekemistä poliisin kanssa, enkä niiden olinpaikkaa nyt ilmoita, mies sanoo kuulusteluissa 15. elokuuta 1974.

Liisa lopettaa työvuoronsa ravintola Keitaassa noin puoli yhden aikaan yöllä. Elinaikaa ei ole jäljellä enää tuntiakaan, mutta sitä Liisa ei tiedä, kun hän sulkee oven perässään.­

Poliisi saa useita havaintoja miehen liikkumisesta kesällä 1974 Riihimäellä. Mies on pyrkinyt eri ravintoloiden tarjoilijoiden seuraan, ostellut heille kukkia ja pyytänyt autoajelulle.

Yksi tarjoilija kertoo päässeensä karkuun miehen autosta ilman kenkiä ja housuja marraskuussa 1973 sähkölaitoksen kulmalla. Tarjoilijan mukaan mies on yrittänyt maata hänet väkisin.

Miehestä tai mustasta Plymouthista ei kuitenkaan saada varmoja havaintoja Riihimäellä 5. elokuuta illalla.

– Vakuutan edelleen, että poistuin maanantaina 5.8.1974 aamupäivällä Riihimäeltä. Samalla ilmoitan, että tulen osoittamaan alibini kyseiseltä yöltä, jos minä joudun syyttömänä vangituksi, mies sanoo.

Hän kertoo lähteneensä ennen puoltapäivää Riihimäeltä Vantaalle, käyneensä ostamassa Rajatorpassa kioskista Ilta-Sanomat ja Elannosta grillilihaa, litran maitoa ja ruisleivän. Hän kertoo lukeneensa tarjoilijan kohtalosta lehdistä.

Hyvin erikoista miehen käyttäytyminen kuitenkin on. Poliisi kirjaa ylös, kuinka mies on päivä Liisan murhan jälkeen mennyt Riihimäen asemaravintolaan ja kuuluttanut: ”Vieläkö täällä on eläviä tarjoilijoita?”

Sähkölaitoksen apulämmittäjä on viimeinen, joka näkee Liisan elossa ennen murhaajaa.­

Saman mies toistaa pari päivää myöhemmin ravintola Villikissassa. Siellä hän kehuu omistavansa suuren amerikkalaisen henkilöauton, tarjoaa muille asiakkaille ja jättää reilusti tippiä tarjoilijoille.

Kysyttäessä Plymouth-mies kertoo poliisille, että ”hän on kyllä kova naistenmies ja valmis iskemään naisen silloin kun se on mahdollista, mutta koskaan kuulusteltava ei ole yrittänyt väkisin sukupuoliyhteyttä”. Sellainen ei miehen mukaan sovi hänen luonteeseensa. ”Jos nainen ei ole ollut suostuvainen, on asia päättynyt siihen.”

Eräs miehen piirittämäksi joutunut tarjoilija, Marjatta, kertoo kuulusteluissa, kuinka mies on ostanut hänelle useasti kukkasia ja tiedustellut hänen perhesuhteitaan. Mies on ostanut kukkia myös muille tarjoilijoille.

Marjatan mukaan mies on esiintynyt ”rahakkaana miehenä ravintolassa”. Todellisuudessa mies nukkuu autossaan, koska on myynyt jalasmökkinsä.

Mies on Marjatan mukaan pyydellyt päästä tarjoilijoiden seuraan, mutta ei ole esiintynyt millään tavalla väkivaltaisesti eikä ole lähtenyt seurailemaan henkilökuntaa.

Kun tarjoilijat eivät ole suostuneet miehen ehdotuksiin, on tämä Marjatan mukaan ”suutahtanut ja alkanut useasti puhumaan hävyttömiä, kehuen sukupuolielimensä kokoa ja taitoaan seurustelussa”. Yksi tarjoilija muistaa miehen osanneen puhua hävyttömyyksiä myös ruotsiksi.

Tarjoilija Seija kertoo poliisille, kuinka tuntee miehen ”erittäin kiivasluonteisena”. Hän muistaa miehen puhuneen suuresta omaisuudestaan ja liikkeestään, jossa hänellä on 12 alaista. Todellisuudessa naimaton mies korjailee autoja ja tekee maalaustöitä ja ansaitsee noin tuhat markkaa kuukaudessa.

Tutkinnan aikana poliisille kannetaan toistakymmentä puukkoa ja tuppea, mutta yksikään niistä ei vie tutkintaa eteenpäin. Tämä on keskusrikospoliisin esitutkinta-aineistoon säilötty.­

Miehen yllä olleet vaatteet tutkitaan kriminaalilaboratoriossa. Verta ei löydy mistään eikä mitään sellaista, joka olisi kuulunut murhatulle Liisalle. Liisan vaatteita ja laukku on tutkittu kriminaalilaboratoriossa. Plymouthista ei löydy Liisan vaatteista peräisin olevia kuituja.

Autosta löytyy harmaita, vaaleita ja ruskehtavia hiuksia. Pisin hiuksista on 14 senttimetriä pitkä.

Mikroskooppisten tutkimusten perusteella ei voida todeta, että yksikään autosta löytyneistä hiuksista olisi Liisan. Niin Plymouth-mies kuin muutkin Liisan murhasta epäillyt ovat syyttömiä, sillä ketään ei koskaan murhasta tuomita. Mies lasketaan vapaaksi.

Vantaan käräjäoikeus tuomitsee Plymouth-miehen sen sijaan alaikäiseen sekaantumisesta yhden vuoden ja yhdeksän kuukauden kuritushuonerangaistukseen elokuun lopussa 1974. Sen takia poliisi häntä alunperin etsikin.

Lähde keskusrikospoliisin esitutkintapöytäkirja, siltä osin kuin se on julkinen sekä Ilta-Sanomien ja Helsingin Sanomien arkisto.

Tämä on kolmas osa juttusarjaa, jossa käsitellään riihimäkeläisen tarjoilijan selvittämätöntä murhaa. Lue kaikki jutut aiheesta täältä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?