Kommentti: Maria Ohisalo sooloilee nyt aivan liian vakavassa paikassa – Sanna Marinin on taas vihellettävä pilliin

Suomella ei voi olla Kreikan ja Turkin rajakriisissä hallituksen ja Ohisalon linjaa. Maria Ohisalon (vihr) uppiniskaisuutta katsotaan hallituspuolueista suu auki, kirjoittaa Ilta-Sanomien politiikan toimituksen uutistuottaja Hanna Vesala.

6.3.2020 9:26

Eduskunnan kyselytunnilla kävi torstaina selväksi, että vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo on päättänyt perustaa hallituksen sisälle oman poteronsa. Ohisalo ei pystynyt kakaisemaan kyselytunnilla ulos Suomen yhteisesti sovittua linjaa siitä, tukeeko hallitus Kreikan toimia olla ottamatta vastaan turvapaikkahakemuksia kuukauden ajan.

Pääministeri Sanna Marin (sd) osallistuu parhaillaan New Yorkissa YK:n kansainvälisen naistenpäivän ohjelmaan. Kotiin palattuaan Marinin on puhallettava pilliin, jos hallitus mielii selvitä Kreikan ja samalla EU:n rajalle syntyneestä pakolais- ja siirtolaiskriistä kuivin jaloin.

Hallituksella ei näin vakavassa kysymyksessä voi olla hallituksen ja Ohisalon linjaa. Rivien on oltava täysin yhtenäiset. Hallituspuolueista ihmetellään Ohisalon uppiniskaisuutta, koska varsinaisesti mitään linjaeroa ei edes ole.

IS:n tietojen mukaan hallitus pääsi tiistaina presidentin kanssa pidetyn tp-utvan jälkeen EU-ministerivaliokunnassa melko ripeästi yhteisymmärrykseen linjauksesta, jonka turvin Ohisalo lähti EU:n sisäministerien kokoukseen Brysseliin.

Väljästi muotoillussa evästyksessä todetaan: ”Huolestuttava tilanne erityisesti Turkin ja Kreikan välisellä rajalla edellyttää Kreikan tukemista koko soveltuvalla laajalla EU:n keinovalikoimalla”.

Kyselytunnilla Ohisalo veti jälleen kerran yhtä performanssia omilleen. Mitta kyseiseen taiteenlajiin alkaa hallituspuolueissa olla täynnä. Suuri kysymys on myös se, mitä Ohisalo luulee niillä lopulta voittavansa.

Ulkopuolelta katsottuna Ohisalolla on rajakriisissä kolme vaihtoehtoa. Hän taipuu esittämään hallituksen linjaa julkisuudessa sellaisena kuin se on, hän jatkaa performanssiaan tai kolmantena toteaa menon vihreille liian hapokkaaksi, jolloin tie vie ulos hallituksesta.

Jälkimmäiseen vaihtoehtoon liittyen on syytä alleviivata, ettei vihreiden hallituksesta lähtöä kukaan hallituspuolueissa toivo. Ei sitä varmasti vihreissäkään haluta, mutta loputtomasti omaa linjaa ei voi vetää.

Oppositio oli kyselytunnilla polttaa täysin päreensä Ohisalon venkoiluun. Ohisalo veti ydinkysymykseen vastatessaan toistuvasti omaa liturgiaansa tulikivenkatkuisella uholla höystettynä. Ben Zyskowicz (kok) hiillosti Ohisalolta ydinkysymykseen kyllä tai ei -vastausta, koska näki Ohisalon ja muun hallituksen sanomisten olevan ristiriidassa keskenään.

– Suomi tukee Kreikkaa noudattamaan velvoitteitaan. Noudattamaan kansainvälisen oikeuden mukaisia velvoitteitaan. Mihinkään laittomuuksiin suomalaiset viranomaiset eivät voi osallistua. Tämä ei ole pelkästään hallituksen näkemys, tämä on jokaiselle viranomaiselle selvä asia, Ohisalo vastasi.

Ohisalo halusi siis tarkoituksella jättää vahvistamatta, että Suomi seisoo kaikesta huolimatta muun EU:n tapaan Kreikan takana ja käänsi asian toistuvasti maan kansainvälisen oikeuden mukaisiin velvoitteisiin, joihin luonnollisesti kuuluu oikeus hakea turvapaikkaa.

Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon tiukkauksen jälkeen Marinia tuuranneen Katri Kulmunin (kesk) mitta täyttyi ja hän sanoi selkosuomella sen, mihin Ohisalo ei taipunut.

– Euroopan unioni ja Suomi osana sitä tukee aivan yksimielisesti Kreikkaa. Kreikka hoitaa tällä hetkellä ulkorajavalvontaa. EU:lla on tähän vain yksi yhteinen kanta. Samalla EU aina noudattaa myös kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia. Ja niitä tietenkin myös Suomi painottaa.

Kulmuni ei siis puhunut Ohisalon tapaan, että Suomi ”tukee Kreikkaan noudattamaan kansainvälisen oikeuden mukaisia velvoitteitaan”, vaan ylipäätään sen toimia.

Hänen vastauksensa ongelma on tietenkin se, miten Kreikkaa voidaan ylipäätään tukea, kun esimerkiksi YK pitää turvapaikkahakemusten vastaanottamisen jäädyttämistä kansainvälisten sopimusten vastaisena.

Näin EU-maat ovat vaihtoehtojen puuttuessa kuitenkin päättäneet tehdä. Sisäministerienkin keskiviikon lausumassa kansainvälisiin sopimuksiin tosin ympäripyöreästi viitataan.

Ohisalo puhuu asiasta myös selkeästi eri tyylillä kuin tasavallan presidentti Sauli Niinistö. IS kysyi Niinistöltä keskiviikkona Parolassa, voidaanko hakemuksia olla ottamatta vastaan ja samaan aikaan kunnioittaa Euroopan arvoja.

– Kreikkahan ei ota niitä nyt. EU ja Suomi siinä mukana, tukee Kreikkaa. Jotenka osittain tuossa on kai vastaus.

Niinistö herätti vuoden 2016 valtiopäivienavajaispuheellaan huomiota, kun hän jo tuolloin maahanmuuttokriisin koetellessa Eurooppaa sanoi pakolaisia koskevien kansainvälisten säännösten olevan ajastaan jäljestä. Niinistö katsoi puheessa, että jossain vaiheessa on tunnustettava, että emme kykene täyttämään kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita.

Karrikoiden Niinistö näyttää tilanteessa käyttävän suorinta kieltä, keskellä on Suomen hallitus ja sen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr), omaa linjaansa vetää Ohisalo.

Muiden hallituspuolueiden proput Ohisalon ja vihreiden toimintaan ovat olleet kärähtämisvaarassa pitkin alkuvuotta. Vuosaaren ilmastokokouksen alla Ohisalo marssi ulos hallituspuolueiden valmistelukokouksesta Kesärannasta ja suuntasi vihreiden hätäkokoukseen.

Vihreät yrittivät kiristää muita näyttävämpiin ilmastotoimiin uhkailemalla, etteivät he ilmesty seuraavana aamuna Vuosaareen lainkaan. Hiertämään on jäänyt myös vihreiden toiminta hoitajamitoitukseen liittyvässä väännössä, jossa puolueelle meni heikosti jakeluun, että Sdp:n kärkihanke toteutetaan ja rahat siihen myös etsitään.

Hallituspuolueiden vihreässä kismityksessä on suurelta osin kyse siitä, ettei puolue näytä ymmärtävän, mistä hallitusyhteistyössä on kyse – eli siitä, että lopulta kyse on kompromisseista ja niitä kaikkien on tehtävä.

Ilmoille heitetään näkemyksiä, joissa vihreiden asennetta kuvataan sanomalla, että puolue vaikuttaa luulevansa, että hallitusyhteistyössä voi olla kuin opiskelijajärjestön kevätkokouksessa.

Ohisalo saattoi ajatella, että sisäministeriö olisi hänelle köyhyystutkijana nappivalinta. Suomen sisäisen turvallisuuden suurin riski on syrjäytyminen. Sen ongelmiin vaikutetaan parhaiten kuitenkin aivan muissa ministeriöissä. Sisäministeriön tehtävänä on taata kaikkien suomalaisten turvallisuus kaikissa tilanteissa. Markettiarjen alla muhii läjäpäin viheliäisiä ongelmia.

Valitessaan toisin Ohisalo olisi voinut olla toistuvasti julkisuudessa rummuttamassa puolueelle kaiken edelle meneviä ilmasto- ja ympäristöteemoja niistä vastaavana ministerinä. Otettavissa oli myös opetusministerin salkku. Hän valitsi sisäministerin salkun ja on toistuvasti oman ministeriönsä alaisuudessa toimivien viranomaisten kanssa eri linjoilla puolueen puheenjohtajana.

Jälki on sitten myös sen näköistä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?