Puolustusministeri Kaikkonen haluaa keskeytykset kuriin: ”Kaikkien ei tarvitse olla eturivin taistelijoita tai sissejä” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Puolustusministeri Kaikkonen haluaa keskeytykset kuriin: ”Kaikkien ei tarvitse olla eturivin taistelijoita tai sissejä”

Julkaistu: 26.2. 16:21

Puolustus­ministeri on huolissaan siitä, että armeija jää niin monella kesken.

Armeija jää tätä nykyä kesken jo joka kolmannelta suomalaismieheltä, ja trendi kummastuttaa jo monia kansalaisia – näin myös Puolustusvoimien huipulla.

Maanantaina puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) teki asiassa oman päänavauksensa. Kaikkonen ehdotti Ylen haastattelussa, että ”varusmiesten kelpoisuusvaatimuksia voitaisiin höllentää”. Lähiviikkoina työnsä aloittava asevelvollisuuden kehittämistä puntaroiva parlamentaarinen komitea selvittää ministerin mukaan muun muassa sitä, voitaisiinko asevelvollisia hyväksyä palvelukseen myös nykyistä heikommalla fyysisellä kunnolla.

IS tavoitti Kaikkosen niin ikään maanantaina.

– Tässä on nyt selvästi mietinnän paikka, koska vain kaksi kolmasosa miehistä selviytyy varusmiespalveluksesta, Kaikkonen sanoo IS:lle.

– Tämä kehitys on syytä saada pysähtymään pohtimalla erilaisia vaihtoehtoja. Yksi on se, että armeijan pääsyvaatimuksia lievennetään jo kutsuntavaiheessa.

Kaikkonen muistuttaa, että kaikki halukkaat eivät pääse suorittamaan asepalvelusta esimerkiksi heikon fyysisen kunnon vuoksi.

– Niitä asevelvollisia, jotka eivät täytä fyysisiä pääsyvaatimuksia, voitaisiin kenties kouluttaa muihin tehtäviin. Kaikkien ei tarvitse olla eturivin kaupunkitaistelijoita tai maataistelusissejä, Kaikkonen alleviivaa.

Kaikkonen sanoo, että entistä monipuolisempaa koulutuslinjojen käyttöönottoa tulisi vakavasti harkita. Ministerin mukaan asevelvollisia voisi kouluttaa enemmän esimerkiksi huolto-, kuljetus-, hallinto-, viestintä- ja kyberturvallisuuden tehtäviin.

– Kysymys ei ole mistään vallankumouksellisista uudistuksista, mutta Puolustusvoimien on elettävä ajassa, ja nykymaailmassa on varmasti yhä enemmän tilaa myös kohdennetulle koulutukselle. Asevelvollisia on saatava nykyistä enemmän koulutukseen, Kaikkonen linjaa.

– Toivottavaa olisi myös, että nuorista naisista nykyistä hieman suurempi joukko suorittaisi vapaaehtoisen asepalveluksen.

Ilta-Sanomat kertoi viime viikolla, että nettiriippuvuus on kasvava syy armeijan keskeyttämisissä. Nettiriippuvuus katsotaan ”mielenterveydelliseksi keskeyttämissyyksi”.

– Suomessa on paljon osaamista internetin saralla, ja varmasti nettiriippuvaistenkin taitoja voitaisiin hyödyntää myös Puolustusvoimissa, Kaikkonen summaa.

Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg seisoo Kaikkosen esitysten takana. Hän myöntää olevansa huolissaan nykytilanteesta.

– Elämme vahvasti muuttuneessa maailmassa. Jos joku ei koe soveltuvansa asepalvelukseen, niin ei hänen tarvitsekaan sopeutua, Nyberg sanoo viittaamalla asepalveluksen suureen keskeyttämisprosenttiin.

Nyberg muistuttaa, että Suomessa sodanajan vahvuuden pitää olla noin 280 000 sotilasta, joista 96 prosenttia tulee reservistä.

– Tämä tarkoittaa sitä, että vuosittain armeijan pitäisi kouluttaa noin 20 000 uutta miestä. Ikäluokat pienenevät kuitenkin koko ajan, ja kun siihen lisätään muut syyt, koulutettavien määrä uhkaa supistua puoleen vaadittavasta. Se tässä juuri huolestuttaa, Nyberg sanoo.

– Ilman muutoksia tulevaisuudessa ajaudutaan tilanteeseen, jossa myös naisista on tehtävä asevelvollisia. Muuten armeija ei pysty pitämään minimivaatimuksesta kiinni.

Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko ei halunnut kommentoida Antti Kaikkosen esityksiä.