Kommentti: Sisu kuuluu kaikille – se on yleismaailmallinen voimavara - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kommentti: Sisu kuuluu kaikille – se on yleismaailmallinen voimavara

Jussi (Risto Tuorila) ja kuokka Timo Koivusalon elokuvasovituksessa Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -teoksesta.

Julkaistu: 26.2. 16:00

Tutkijat etsivät sisun syvintä olemusta. Sisu on tarina, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.

Kuinka Jussi olisi selvinnyt torppansa suon raivaamisesta ilman sisua? Ei perkele mitenkään.

Mutta mikä on sisun syvin olemus? Siitä on tehty monitieteinen tutkimus, jonka takana ovat Helsingin yliopiston psykologian laitos ja VTT. Sisua on kyllä tutkittu ennenkin, mutta ei koskaan näin järjestelmällisesti ja monimetodisesti, kertovat. Tutkimuksen rahoitti Suomen Akatemia.

Torppari Jussi Koskelan hahmoon henkilöityy suomalainen sisu. Kuvassa Jussi (Risto Taulo) ja Alma (Anja Pohjola) Edvin Laineen elokuvasovituksessa romaanista Täällä Pohjantähden alla.

Luulisi suomalaisen tutkimattakin tietävän, mitä sisu on. Tutkimus kuitenkin paljasti, että se on käsitteenä sittenkin aika moniulotteinen ja vaikeasti määriteltävä. Sisu on paitsi pastilli, panssariajoneuvo ja jäänmurtaja, myös henkinen ominaisuus. Sisu on asennetta, mielenlujuutta, perkelettä.

Löytyi hyvää ja pahaa sisua.

– Tutkimuksissamme vahvistimme itsearvioidun sisun koostuvan useista alapiirteistä, jotka voidaan tiivistää kahdeksi erilliseksi piirteeksi, hyödylliseksi ja haitalliseksi sisuksi, sanoi yliopistotutkija Ilmari Määttänen Helsingin yliopistolta VTT:n tiedotteessa.

Sisu on brändi monella toimialalla. Kuvassa Sisu Auton vanha tunnus.

Tutkijat kurkistivat sisun sielunelämään laboratoriokoeasetelmien ja fysiologisten mittausten kautta. Koehenkilöt esimerkiksi upottivat kätensä jääveteen niin kauaksi aikaa kuin pystyivät ja joutuivat sen jälkeen laskemaan luvusta 2043 taaksepäin 17:n välein mahdollisimman nopeasti ja tarkasti. Ne, jotka olivat kyselyssä kertoneet olevansa sisukkaita, selvisivät tästä kärsimyksestä levollisemmin kuin muut.

– Henkilöt muun muassa arvioivat kiihtymystilaansa ongelmanratkaisutehtävän jälkeen. Kiihtyneimmiksi itsensä kokevilla tehtävän aikainen aivotoiminta oli kiivaampaa, kädet hikisemmät ja heillä oli myös korkea haitallisen sisun pistemäärä, kertoi VTT:n erikoistutkija Johanna Närväinen tiedotteessa.

Tutkimuksen keskeinen näkökulma on sisu työelämässä. Hyvä sisu auttaa selviytymään tehtävistä, saattamaan asiat loppuun. Se lisää hyvinvointia.

Sisu-pastillit symboloivat suomalaisuutta.

Paha sisu saa ihmisen kuormittumaan – otetaan liikaa tehtäviä, yritetään selvitä niistä hampaat irvessä ja kuormitutaan liikaa. Pahalla sisulla on korkea hinta. Se lisää pahoinvointia ja saattaa jopa koitua kuolemaksi. Näitä tarinoita on työpaikoilla aivan liikaa.

Suomalaisten yksityisomaisuutta sisu ei ole. Sisua on muillakin, sillä se on yleisinhimillinen ominaisuus. Koska ihmisen aivot ja keskushermosto ovat kaikkialla maailmassa samanlaiset, ne tuottavat universaaleja, kaikille yhteisiä tunteita ja kokemuksia. Sisun täytyy olla kirjoitettu syvälle geenikarttaan.

Jos Paavo Nurmi symboloi urheilusankarin sisua, niin teki myös Emil Zatopek.

Sisulla voittoon: Emil Zatopek rutisti hirvittävän loppukirin Helsingin olympiakisojen 5000 metrin juoksussa vuonna 1952.

Sisu on myös sana. Etymologisesti suomenkielen sisu juontuu on sanasta sisus, joka viittaa ihmisen tai eläimen sisäelimiin – sisuskaluihin – tai jonkin esineen sisustaan. Englanniksi sisun voi kääntää sanalla guts, joka sekin tarkoittaa sisäelimiä, kirjaimellisesti suolistoa. Toinen käännösvaihtoehto on grit – pitkäjänteisyys, sinnikkyys.

Ja sanoilla on tunnetusti suuri voima, sillä ne voivat muuttua tarinoiksi. Tarinat kantavat ihmisiä, yhteisöjä ja kokonaisia yhteiskuntia eteenpäin vaikeuksien yli. Sisu on juuri tällainen sana. Ja suo, kuokka ja Jussi on hieno ja opettavainen tarina.

Liittyykö sisu isänmaallisuuteen? Kyllä varmasti. Sisukas Suomi selvisi talvisodasta ja jatkosodan torjuntataisteluista. Kansakunnan kohtalo oli veitsen terällä. Mutta tässä nyt ollaan, hyvinvointi-Suomessa.

Jäänmurtaja Sisu jossakin Perämerellä.

Sisun voi valjastaa myös sisään päin kääntyneen kansallismielisyyden, etnonationalismin, käyttövoimaksi. Äärioikeistolaista ja muukalaisvihamielistä ajatusmaailmaa levittävä Suomen Sisu ei ole turhaan ottanut tätä nimeä.

Ruotsin yleisradioyhtiön SR:n suomenkielisen toimituksen nimi on Sisuradio. Ei ole kohta enää. Nimenmuutoksesta ei ole lopullista päätöstä, mutta se tehtäneen kesällä: Sisuradiosta tulee hajuton, mauton ja väritön Sveriges Radio Finska. Kerrotaan, että painetta muutokseen on tuonut juuri Suomen Sisun saama julkisuus. Toinen syy on se, ettei käsite sisu enää puhuttele nuoria ruotsinsuomalaisia. Kai he sentään perkele osaavat sanoa?

Sisu täytyy pitää kaikkien omaisuutena, kansallisena aarteena, yhteisenä voimavarana. Ei anneta äärioikeiston omia sitä yhteiskuntaa hajalle repiviin tarkoituksiinsa.

Lisää aiheesta