Lukijoilla yksi kysymys ylitse muiden: Mitä eroa on kausi-influenssalla ja koronaviruksella? Nyt THL vastaa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Lukijoilla yksi kysymys ylitse muiden: Mitä eroa on kausi-influenssalla ja koronaviruksella? Nyt THL vastaa

Julkaistu: 25.2. 16:00

IS kysyi lukijoilta, mitä he haluaisivat tietää koronaviruksesta. Nyt THL:n asiantuntijat vastaavat kysymykseen, joka nousi ylitse muiden.

Pinnalle nousi erityisesti kysymys kausi-influenssan ja koronaviruksen välisistä eroista.

Ylilääkäri Hanna Nohynek ja erityisasiantuntija Niina Ikonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoivat IS:lle muun muassa tautien oireista, vaarallisuudesta ja tarttuvuudesta.

Ikonen muistuttaa, että epidemia on vielä alkuvaiheessa, ja on paljon tietoa jota tarvitaan ennen kuin asioita voidaan todella varmistaa.

Oireet ja kesto

WHO:n mukaan yleisimmät koronaviruksen COVID-19 oireet ovat kuume, väsymys ja kuiva yskä. Jotkut potilaista kokevat kipuja tai särkyä, nenän tukkoisuutta, nuhaisuutta, kurkkukipua ja ripulia. Oireet ovat yleensä aluksi lieviä, ja alkavat vähitellen. Osa ihmisistä saa tartunnan, mutta tauti jää oireettomaksi. Useimmat ihmiset toipuvat taudista ilman erityistä hoitoa. Taudin kestosta ei ole varmuutta.

Influenssan oireet ovat samankaltaisia flunssien kanssa. Influenssassa oireet, kuten kuume ja lihassäryt, ovat keskimäärin ankarampia kuin tavallisessa flunssassa. Edellämainittujen lisäksi influenssa voi aiheuttaa nuhaa, kurkkukipua. Influenssavirukset aiheuttavat Suomessa vuosittain myös keuhkokuumetta ja muutamia kymmeniä sydänlihastulehduksia. Influenssan jälkeen myös sydäninfarktien ja aivoverenkierron häiriöiden määrät lisääntyvät.

Influenssaa sairastavista nuoret ja perusterveet paranevat yleensä itsestään nopeasti. Kuume ja säryt häviävät 3–5 päivässä. Yskä ja nuha voivat kuitenkin kestää jopa muutaman viikon pikkuhiljaa lieventyen.

– Influenssan oirekuvat vaihtelevat. Yleensä korkea kuume nousee nopeasti. Päänsärky ja yleisesti voimaton olo ovat myös yleisiä. Myöhemmin voi tulla yskää ja kurkkukipua, pienillä lapsilla saattaa esiintyä suolisto-oireita, Ikonen kertoo.

Kuolleisuus

Helmikuun alkuun mennessä Kiinassa lääketieteellisesti varmennetun noin 72 000 tartuntatapauksen perusteella kuolleisuus koronavirustartuntaan oli miehillä 2,8 prosenttia ja naisilla 1,7 prosenttia.

Nohynek muistuttaa, että nykyiset tapaukset ovat varmistettuja, ja tietoa siitä, kuinka moni on oikeasti sairastunut ei vielä ole.

– Kuolleisuus on todellisuudessa varmasti vielä tätäkin pienempi. Sitten kun saadaan tietoa siitä, kuinka moni on todella tartunnan saanut, voidaan kuolleisuutta kunnolla laskea. Tämän takia tauti näyttäytyy tällä hetkellä paljon vakavampana kuin se todellisuudessa ehkä onkaan.

Vuosittaisen kausi-influenssan aikana Suomessa kuolee sen aiheuttamiin komplikaatioihin noin 500 ihmistä. Suurin osa kuolleista on huonokuntoisia ja iäkkäitä henkilöitä, jotka omaavat perussairauksia.

Nohynekin ja Ikosen mukaan kausittainen vaihtelu on suurta, ja se riippuu muun muassa siitä mitkä influenssavirukset kiertävät ja miten hyvin kiertävät virukset vastaavat rokotteeseen valittuja viruksia.

– Influenssassa kuolinsyy ei välttämättä ole suoraan influenssainfektio, vaan se on usein perussairauden pahenemisesta johtuva tapahtumaketju, Ikonen kertoo.

Nohynekin mukaan nyt tietoon tulleet tartunnat ovat todennäköisesti jäävuoren huippu.

– Kiinan tartuntatautiviraston 24.2. julkaiseman Wuhanin runsaan 72 000 tapauksen raportin perusteella tiedämme, että todetuista tapauksista 81 prosenttia on ollut lieviä infektioita, 14 prosenttia vakavampia, missä on ollut hengenahdistusta, hengitysvaikeuksia ja happiosapaineen alenemista. Vain viisi prosenttia tapauksista on ollut sellaisia, jotka ovat olleet tehohoidon tarpeessa. Siinä mielessä voidaan ajatella, että uusi koronavirus on samanlainen kuin influenssa. Eli jospa sittenkin hyvin pieni osa saa vakavan taudin, Nohynek sanoo.

– Tämänhetkiset tiedot perustuvat pitkälti niihin potilaisiin, jotka ovat joutuneet sairaalahoitoon, ja ovat vakavasti sairastuneita. Meillä influenssan kohdalla vain pieni osa tartunnan saaneista todennetaan laboratoriotestillä. On paljon tartuntoja, joissa oireet ovat niin lieviä, ettei potilas hakeudu lääkärin vastaanotolle, eikä kaikista lääkärille hakeutuneista edes tartuntaa varmenneta laboratoriotesteillä, Ikonen jatkaa.

– Monen asiaan perehtyneen tutkijan mukaan taudin yleisyyttä on aliarvioitu, mutta vakavuutta yliarvioitu, Nohynek kertoo.

Tarttuu pisaroista, myös hengitysteitse

WHO:n mukaan uusi koronavirus leviää pisaratartuntana, kun taudin saanut henkilö yskii tai hengittää ulos. Pisarat tarttuvat tavaroihin ja pinnoille henkilön ympärillä. Tauti tarttuu näistä muihin ihmisiin, kun he joutuvat kosketuksiin pisaroiden kanssa ja koskevat sen jälkeen kasvoihinsa.

– Influenssa tarttuu pisaratartuntana mutta myös kosketustartuntana esimerkiksi kätellessä. Varmaa tietoa ei ole, mutta näyttää siltä, että koronavirus tarttuu samoin tavoin, Ikonen sanoo.

– Tutkijoiden mukaan on liian varhaista sanoa, mikä koronaviruksen uusiutumisluku on, eli kuinka monta altista yksi tartunnan saanut voi tartuttaa. Nykyisten arvioiden mukaan luku on noin kaksi, mikä on hieman kausi-influenssan 1,5-lukua suurempi. Tuhkarokolla luku on 15–18, Nohynek sanoo.

Koronavirus tarttuu myös hengitysteitse, jos henkilö hengittää sairastuneen yskimiä pisaroita. Virus ei varsinaisesti tartu ilmateitse, ja tartuntariski virusta oireettomana kantavalta henkilöltä on hyvin pieni.

Influenssa leviää samalla lailla, mutta vain noin puolet tartunnan saaneista sairastuu. Tämä tekee taudin välttämisestä hankalaa, kun epidemian aikana myös oireettomia tartuttajia on paljon.

Useita lääkkeitä testeissä

Koronavirusta hoidetaan Nohynekin mukaan tällä hetkellä useilla kokeellisilla lääkkeillä.

– Kiinassa on menossa useita kymmeniä kliinisiä tutkimuksia, jotta saataisiin selvyyttä, mikä erilaisista virus- ja muista lääkkeistä olisi tautia lieventävä. On liian aikaista sanoa, mikä näistä hoitomuodoista on se paras mahdollinen, hän kertoo.

Influenssaa voidaan hoitaa etenkin vakavissa tapauksissa viruslääkkeillä. Tällä hetkellä CoViD-taudin ennaltaehkäisyyn on tarjolla vain perinteisiä keinoja.

– Neuvot ovat samat kuin influenssakautena, eli käsien pesu ja oikea niistämis- ja yskimistekniikka sekä kättelyn ja suurien väkijoukkojen välttäminen on hyvä opetella, Nohynek kertoo.