Kalevista, 24, tuli yksi Liisan, 32, raa’asta murhasta epäillyistä – unet Cortinassa keskeytyvät poliisin koputukseen - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kalevista, 24, tuli yksi Liisan, 32, raa’asta murhasta epäillyistä – unet Cortinassa keskeytyvät poliisin koputukseen

Liisan, 32, murhan aamuna teollisuusvartija löytää vaaleasta Ford Cortinasta nukkuvan miehen. 24-vuotiaasta Kalevista tulee yksi murhasta epäillyistä. Kalevi kiistää eikä verta löydy.

23.2.2020 8:32

Ilta-Sanomat pääsi ensimmäisenä tiedotusvälineenä tutustumaan keskusrikospoliisin vuonna 1974 tapahtunutta murhaa koskevaan esitutkinta-aineistoon.

Teollisuusvartija Reino havaitsee yhdeksän aikaan aamulla Riihimäen siunauskappelin takana vaalean Ford Cortinan. Tie, jolta Cortina löytyy, johtaa sorakuopalle. Cortinassa nukkuu mies. On elokuun 6. päivä 1974.

Noin kahdeksaa tuntia aikaisemmin tarjoilija Sisko Liisa Lehtinen, 32, on löytynyt kuolleena Eteläiseltä Asemakadulta. Reino kutsuu paikalle poliisit.

Tästä Cortina-miehestä, Kalevista, 24, tulee yksi Liisan murhan epäillyistä.

– Heräsin siihen, kun autoni oveen kolisteltiin. Saatuani silmäni auki, totesin, että ulkopuolella on poliisi, Kalevi kertoo kuulusteluissa.

Poliisit vievät Kalevin poliisiasemalle henkilöllisyyden selvittämistä varten. Mies ilmoittaa oikean nimen ja kertoo olevansa kotoisin Heinolasta. Poliisi tarkistaa Kalevin ruskearuudullisen takin ja suorat housut, mutta silmämääräisesti niissä ei havaita verta. Cortinasta ei löydy puukkoa. Autossa on farmaritakkikin, mutta siinäkään ei näy epäilyttäviä tahroja.

Kalevi löytyy nukkumasta Cortinasta noin kahdeksan tuntia Liisan murhan jälkeen.­

Poliisi antaa julkisuuteen Kalevin Cortinan kuvia saadakseen autosta havaintoja Liisan murhayöltä. Yhtään varmaa havaintoa ei tule.­

Merkonomiksi itseään tituleeraavaa Kalevia kuulustellaan. Kuulustelujen jälkeen Kalevi kävelee vapaana miehenä ulos. Poliisi ottaa hänestä Polaroid-kuvan.

Omaisuusrikoksiin aiemmin syyllistynyt Kalevi viettää vapaata kesää. Hän on astunut ulos vankilasta 22. heinäkuuta.

12 päivää myöhemmin tilanne muuttuu dramaattisesti. Kalevi pidätetään murhasta epäiltynä. Tarkempiin tutkimuksiin päätyy myös Cortina.

Poliisi on saanut tietää, että koulutyttö on nähnyt vajaa tunti ennen Liisan murhaa henkilön, jonka tuntomerkit sopivat poliisin mielestä Kaleviin. Matkaa koulutytön ja tuntemattoman miehen kohtaamispaikalta, Patastenmäen sillalta surmapaikalle on noin 250 metriä.

Tyttö kertoo poliisille, että vastaan tullut mies käveli kovaa vauhtia ja oli tuiman näköinen. Kohdatessa mies käänsi kasvonsa poispäin.

Tarjoilija Sisko Liisa Lehtinen, 32, on matkalla töistä ravintola Keitaasta kotiinsa Erkyläntielle, kun hänet murhataan 6.8.1974.­

Poliisi epäilee myös, että Liisan murhaan saattaa liittyä väkisin­makaamisen yritys, vaikka seksuaalista väkivaltaa Liisalle ei tehty. Hänen puseronsa ja hameensa ovat veressä ja hiekassa, mutta sukkahousut ja bikinit ovat ehjät ja muutoinkin järjestyksessä.

Kalevi on aiemmin käynyt käsiksi syrjäisillä paikoilla liikkuneisiin yksinäisiin naisiin ja yhdessä tapauksessa käyttänyt myös puukkoa lyömättä sillä kuitenkaan uhria.

Kalevi vaihtelee kertomustaan illan kulusta, autoista ja henkilöistä, mutta yhdestä asiasta hän on varma: hän ei ole surmannut Liisaa. Vakituista tointa miehellä ei ole. Viimeksi hän on ollut kirjurina TVH:lla.

Hän kertoo tulleensa Riihimäelle kaverinsa kanssa ja yrittäneensä sisään useampaan ravintolaan samana iltana, kun Liisa murhataan. Hän arvelee olleensa Riihimäen asemalla noin puoli yhden aikaan yöllä.

Tuttavamies näkee Kalevin lähdön Heinolasta ja kertoo myöhemmin kuulusteluissa, kuinka Kalevi sanoi lähtiessään menevänsä katselemaan maailmaa.

– Joka paikassa kuitenkin ilmoitettiin, että ravintola on täynnä. En tiedä, oliko kaikissa tapauksissa tosiaan näin, vai johtuiko torjuva asenne siitä, että olin jonkin verran humalassa, joskaan en siinä määrin, että tolkku olisi ollut minulta pois, Kalevi kertoo illan kulusta.

Keskusrikospoliisin laajassa tutkimusaineistossa on myös Liisan kalenteri. Hänen elämänsä päättyy toisen käden kautta 6.8.1974.­

Viimeisin paikka, jossa hänen kaverinsa yrittää sisään, on rautatieasema. Kalevi itse pyörii sillä aikaa rautatieaseman pysäköintipaikalla ja puhuu omien sanojensa mukaan linnakundien kanssa.

– Paikalla oli linnajätkiä ehkä seitsemän. Yhdenkään niiden nimeä en tiedä.

Kalevi kertoo myös, että hänen ja kaverinsa autossa on illan aikana kaksi ”ämmää”, jotka miehet jättävät ajelun päätteeksi Shellin pihaan. Myöhemmin hän kertoo, että naiset on jätetty Esson pihaan.

– Autoani kuljettanutta kaveria en ole tämän jälkeen nähnyt. Tiedän hänestä sen verran, että hän on minua vähän lyhyempi. Hänen ikäänsä on vaikea sanoa ja hänen vaatetustaan en katellut siinä mielessä, että muistaisin siitä jotain, Kalevi kertoo kuulusteluissa.

Koulutytön havainnot hän tyrmää.

– Patastenmäen sillan yli en ole täällä koskaan kulkenut.

Poliisi kysyy, millainen vaatetus Kalevilla oli iltana, jolloin Liisa murhattiin. Kalevi kertoo, että hänen päällään oli ruudullinen pikkutakki, vihreät suorat housut, kauluspaita ja jalassa sandaalit. Sandaalit hän sanoo hankkineensa hiljakkoin Heinolan Sekundakengästä.

Myöhemmin hän kertoo, ettei muista, mitkä kengät olivat jalassa.

– Olen ne kengät heittänyt johonkin pois, mutta en muista paikkaa. Syy kenkien pois heittämiseen oli se, että ne kalvoivat kantapäätä.

Vaalean takin Kalevi kertoo jälkeenpäin repineensä autonpesuräteiksi.

Kalevin puukon käyttö kiinnostaa poliisia ja siitä poliisi tenttaa myös Kalevin tuttavaa.

– Hänellä oli aina se mukanaan, jopa niin, että hän toi sen saunaankin mukaansa, tuttava kertoo.

Kalevi itse kertoo, että, ”yleensä pidän aina puukkoa mukanani. Sillä Riihimäen matkalla minulla ei ollut puukkoa mukana”. Tuttava kertoo toista ja sanoo Kalevin ottaneen Moran matkaansa lähtiessään. Palatessaan Kalevilla ei enää Moraa tuttavan mukaan ollut, kun sitä olisi tarvittu auton korjauksessa.

Poliisi näyttää Kaleville rikospaikalta löytynyttä Parker-kynää. Kalevin mukaan se ei ole hänen, koska säiliö on paksu.­

Yksi löytö joutomaalta saa poliisin erityisesti epäilemään Kalevia. Se on murhaajan jättämä Parker-kuulakärkikynä, joka löytyy veriläikän vierestä kamppailupaikalta. Kalevin tiedetään kantaneen sellaista kynää mukanaan.

Poliisiasemalla Kalevi sanoo, että jos kynän säiliö on ohut, kynä on hänen. Kalevi kiertää kynän auki poliisien katsellessa. Säiliö on paksu.

– Minulle näytetty kuulakärkikynä ei ole minun, Kalevi tyrmää.

Poliisi lähettää Kalevin vaatteita, käsineet, kaksi puukkoa ja autossa olleet huovat tutkittavaksi kriminaalilaboratorioon. Niissä ei ole verta.

Keskusrikospoliisi teettää vertailun myös rikospaikalta löytyneestä kynästä ja Kalevin kirjeistä, joita hän on lähettänyt eräälle naiselle. Poliisi haluaa tietää, olisivatko nuo kirjeet voitu kirjoittaa murhapaikalta löytyneeltä Parker-kynällä. Mustelausunto on negatiivinen.

Poliisi tenttaa myös surmapaikasta. Sen tien Kalevi myöntää olevan tutun.

– Ajoin silloin surmapaikan ohitse, kun pääsin 6.8. poliisiasemalta vapaaksi. Paikalla oli poliisimiehiä niittämässä heinää. Olen sitä katua ajellut myös aikaisemmin useita kertoja mennessäni Hyvinkäälle.

Poliisi niitti heinää tien molemmin puolin kamppailupaikalla ja etsi miinaharavalla Liisan hengen riistänyttä teräasetta. Apuna oli myös poliisikoira. Teräasetta ei löytynyt.

Rikostoimittaja Hannes Markkula haastattelee Cortina-miestä Heinolan poliisiasemalla. ”Mitään näyttöä poliisi ei löytänyt. Ei voinutkaan löytää, sillä rikosta en ole tehnyt”, mies kommentoi Liisan murhaa.­

Ilta-Sanomien rikostoimittaja Hannes Markkula haastattelee Cortina-miestä Heinolan putkassa lokakuussa 1974. Mukana on miehen äiti, joka päivittelee poikaparkaansa, äidin mukaan hiljaista, herkkää ja hyvätapaista, mutta joka menee kuin tuuliviiri muiden johdateltavana.

Mies ei ensin halua tulla haastatelluksi, koska epäilee, että kyseessä on poliisin ansa, mutta avautuu sitten Markkulalle.

– Kerran keksitty, aina keksitty, Kalevi kuittaa uusimmat omaisuusrikosepäilyt, joiden vuoksi häntä pidetään putkassa.

– Jos olisin saanut kuulla mitä yöllä Riihimäellä oli sattunut, en koskaan olisi jäänyt paikkakunnalle nukkumaan.

Kalevi valittelee jutussa, että poliisit eivät jätä häntä rauhaan.

– Aina jos menen työhönkin, pian minut haetaan pois ja pidätetään menneisyyden perusteella. En tiedä, miksi se tyttö surmattiin. Täällä Heinolassa minut vangitaan aina ensimmäisenä, vaikka kanavarkaudesta epäiltynä. Mutta näyttöä surmaan ei ole eikä tule, Kalevi summaa.

Mikkelin lääninvankilassa 1975 Kalevi manaa poliiseja, jotka ovat vieneet kesällä kaikki hänen veitsensä.­

Markkula palaa Cortina-miehen juttusille huhtikuussa 1975. Kalevi väittää tietävänsä, kuka surmasi Liisan ja sanoo, että sama henkilö on uhannut häntä usein ja yrittänyt jopa ampua. Kalevi istuu haastatteluhetkellä Mikkelin lääninvankilassa omaisuusrikoksista.

Kalevi kertoo villin tarinan, kuinka murhaaja on soittanut hänelle ja uhkaillut ja kerran tavoittanutkin ravintolasta Porvoosta. Tuolloin ”murhaaja” ehdotti Kalevin mukaan hänelle tapaamista lähistöllä jutun selvittämistä varten.

Kun Kalevi menee paikalle, tummasta autosta aletaan Kalevin mukaan ampua häntä. Kun Markkula kysyy murhaajan tuntomerkkejä, Kalevi kertoo, ettei ehtinyt nähdä häntä kunnolla.

– Käytän armotta pistoolia, jos se vainooja ilmestyy jostain minun tielleni. Rikoksen selvittämisestähän on luvattu useiden tuhansien markkojen palkkio. Se kuuluisi silloin minulle, Kalevi uhoaa haastattelussa.

Pian tämän haastattelun jälkeen, keväällä 1975, Kalevi joutuu jälleen poliisin kanssa tekemisiin Liisan murhan johdosta. Poliisi on saanut käsiinsä kirjeen, jota väitetään Kalevin ”tunnustukseksi”. Se on päivätty helmikuulle 1975 Mikkelin lääninvankilaan.

– Mainittu asiakirja, jonka toisella puolella lukee ”tunnustus” ja jonka toiselle puolelle olen allekirjoittanut nimeni, on minulle täysin tuntematon, mitä tulee tunnustuksen alla olevaan tekstiin. Asiassa ei ole vähäisintäkään perää ja on tämä juttu kokonaisuudessaan (henkilön nimi) minulle tekemä ”konkelo”.

Asiakirjassa lukee muun muassa: ”Surman tehdessäni en ollut täysissä järjissäni, joten en aivan yksityiskohtaisesti pysty tarkentamaan tekoni tapahtumia surmapaikalla. Koska olin niin sanotun pakokauhun vallassa jo ennen kuin tekoni tapahtui. Tekohetkestä en muista muuta kuin sen, että löin kyseistä naista, siis Lehtistä puukolla useita eri kertoja rintaan ja selkään, radan ja maantien välissä sijaitsevan pensaikon tuntumassa.”

Mitään motiivia teolle ei asiakirjassa kerrota.

Kalevi kertoo muistavansa hyvin paperissa olevan allekirjoituksen. Sen tarkoituksena oli hänen mukaansa, että tuttava olisi myynyt sillä asiakirjalla hänelle auton. Hän arvelee tuttavansa laatineen tekstin asiakirjaan siinä toivossa, että saisi haltuunsa palkkion, joka on luvattu Liisan murhan selvittämisestä.

Keskusrikospoliisi teki tutkinnan alussa jopa hätäaputöitä 32-vuotiaan tarjoilijan Sisko Liisa Lehtisen murhan selvittämiseksi.­

Liisan työpaikan, ravintola Keitaan, kanta-asiakkaat laittoivat keräyksen pystyyn tarjoilijan murhan selvittämiseksi. Keitaan omistaja lupasi tuhat markkaa. Riihimäen kaupunki ja Iltaset-lehti lupasivat kumpikin tuhat markkaa. Palkkio herätti poliisin mukaan unennäkijät ja palkkionmetsästäjät.

– Kuten sanottu, ei minulla ole mitään tekemistä tämän tunnustuksen sen paremmin kuin Sisko Lisa Lehtisen kuolemankaan kanssa, Kalevi painottaa poliisille.

Poliisia hiertää Kalevin muistamattomuus ja vaihtelevat kertomukset. Kalevi kuittaa ne sanomalla, että ”mikäli juttu menee oikeuteen hän muistaa asiat ja löytyy todistajakin, joka kertoo hänen olleen muualla tekoaikana”.

Sinne asti tai edes syyteharkintaan Kalevin osalta juttu ei koskaan mennyt.

Kukaan ei ole koskaan nostanut palkkiota Liisan murhan selvittämiseen johtavista vihjeistä. Kalevi ei ole ainoa, joka joutuu asian johdosta poliisikuulusteluihin.

Hän, kuten muutkin murhasta epäillyt, ovat syyttömiä, sillä ketään teosta ei koskaan tuomittu. Kalevi kuoli pari vuotta sitten.

Lähde keskusrikospoliisin esitutkintapöytäkirja, siltä osin kuin se on julkinen sekä Ilta-Sanomien ja Helsingin Sanomien arkisto.

Tämä on toinen osa juttusarjaa, jossa käsitellään riihimäkeläisen tarjoilijan selvittämätöntä murhaa.

Lue kaikki jutut aiheesta täältä

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?