Armeijan kuntovaatimukset uusiksi: Ammattisotilailta ei enää vaadita marssimista

Kuntovaatimukset vaihtelevat jatkossa ammattisotilaiden tehtävien mukaan. Raskaissa kenttätehtävissä tavoitteena on jopa 2800 metrin tulos juoksutestistä.

Ammattisotilailta ei vastaisuudessa välttämättä edellytetä marssisuorituksia tai suunnistusnäyttöjä. Erikoisjoukkojen sotilailta vaaditaan toki edelleen vahvaa fysiikkaa.

21.2.2020 6:31

Puolustusvoimat on tehnyt muutoksia ammattisotilaiden kuntovaatimuksiin ja siihen, kuinka näiden vaatimusten täyttämistä mitataan.

Aiemmin sotilaiden tuli vuosittain täyttää kuntotestien vaatimukset niin 12 minuutin juoksutestissä kuin lihaskunnonkin osalta. Lisäksi sotilaiden tuli osoittaa kenttäkelpoisuutensa muun muassa marssi- ja suunnistustesteillä sekä rynnäkkökivääri- ja pistooliammunnoilla.

Tuloksia mitattiin testeistä saatavista pisteistä laskettavalla kuntoindeksiluvulla. Lukuun vaikutti myös sotilaan henkilöstöryhmä (esimerkiksi upseerit ja aliupseerit erikseen), ikä ja sukupuoli.

Vuosina 2015–2018 ammattisotilaiden keskiarvo on ollut tässä indeksissä noin 3,5, kun minimivaatimuksena oli 1,5. Tulokset käyvät ilmi myös Puolustusvoimien julkisesta, vuosittain julkaistavasta henkilöstötilinpäätöksestä.

Varusmiehet siirtyvät vastaisuudessakin paikasta A paikkaan B marssimalla.

– Ammattisotilaiden kunto on pysynyt hyvin samanlaisena vuodesta 2011 eteenpäin. Aikaisempina vuosina on sama trendi. Ammattisotilaat ovat joukko, joka ylläpitää kuntoaan jo ihan lain velvoittamista syistä. Raportteja on ollut jopa vähän tylsä tehdä. Keskiarvot eivät ole muuttuneet oikein mihinkään, Kai Pihlainen kertoo.

Pihlainen työskentelee Puolustusvoimien pääesikunnan koulutusosaston toimintakykysektorin liikuntasuunnittelijana. Hän kertoo, että nyt voimaan tulleet muutokset kuntotesteissä ja kenttäkelpoisuudessa eivät johdu ammattisotilaiden kunnon heikentymisestä, vaan tarkoituksena on vastata paremmin lain vaatimuksiin.

Laki puolustusvoimista vaatii, että ammattisotilaan tulee ylläpitää virkatehtäviensä edellyttämiä sotilaan perustaitoja ja kuntoa.

– Nyt on menty enemmän sitä tehtävän edellyttämää kuntoa kohti. Uudessa järjestelmässä esimerkiksi iästä johtuvat indeksitasoitukset on poistettu ja kuhunkin tehtävään on määritelty tavoitetaso tai minimivaatimustaso, Pihlainen sanoo.

Kuntovaatimusten alin taso on minimivaatimus, joka koskee kaikkia sotilaita tehtävästä riippumatta. Kestävyyskunnon osalta se tarkoittaa vähintään 2000 metriä 12 minuutin juoksutestissä tai vastaavaa tulosta kävelytestissä.

Lisäksi lihaskuntotestissä on oma pisteytyksensä. Se muodostuu vauhdittoman pituushypyn, etunojapunnerrusten ja istumaannousujen yhteistuloksesta. Testin perään suoritetaan taakankantotesti kahta 20 kilogramman kahvakuulaa kantaen, jossa painoilla simuloidaan haavoittuneen kantamista paareilla. Samalla testataan anaerobista kestävyyttä, mikä on tärkeä ominaisuus sotilaalle taistelukentällä.

– Vauhdittoman pituushypyn merkitystä on nostettu, sillä tutkimukset ovat osoittaneet, että alaraajojen räjähtävä voimantuotto on merkittävä tekijä sotilaan työtehtävissä.

2000 metriä juoksutestissä voi kuulostaa vaatimattomalta, mutta Pihlaisen mukaan Puolustusvoimat vaatii sitä lähinnä sellaisilta henkilöiltä, jotka työskentelevät kevyessä toimistotyössä. Muiden sotilaiden osalta vaatimukset ovat kovempia.

Esimerkiksi varusmiehiä kouluttavan komppanian vääpelin työ on yhdistelmä sisä- ja ulkotyötä. Tällaisessa tehtävässä toimivan sotilaan tavoitetaso on juoksutestissä 2300 metrin suoritus, Pihlainen selittää.

Uusia alokkaita Santahaminassa.

Kolmostason vaatimukset taas kuvaavat tehtäviä, joissa pääosa ajasta kuluu ulkona. Tyypillisesti tällaista työtä tekevät muun muassa varusmiesten kouluttajat. Heidän tavoitetasonsa juoksutestissä on 2500 metriä.

Nelostasolla vastaaviin työtehtäviin lisätään vielä pitkän aikaa mukana kannettavaa kuormaa, esimerkiksi raskaat suojaliivit. Silloin juoksutestin tavoitetaso onkin jo 2800 metriä. Tämä on yleinen tavoitetaso, johon pääsemiseksi tarjotaan mahdollisuus harrastaa yksi lisätunti liikuntaa työajalla.

Korkeimmalla eli viidennellä tasolla ovat tehtävät, jotka eivät sellaisenaan istu muihin luokkiin. Niiden vaatimukset vaihtelevat. Pihlaisen mukaan tällaiset tehtävät voivat koskea esimerkiksi lentäjiä tai erikoisjoukkojen sotilaita.

– Taso ei siis välttämättä tarkoita kaikista fyysisimpiä vaatimuksia, vaan muista poikkeavia vaatimuksia. Testejä voidaan kehittää myös tehtäväkohtaisesti niin, että esimerkiksi laivoilla palvelevilla sotilailla onkin olennaista mitata kykyä toimia tulipalotilanteessa ja sammutusvarustuksessa.

Kestävyys- ja lihaskunnon lisäksi puolustusvoimat on perinteisesti testannut sotilaiden kenttäkelpoisuutta pakollisilla marsseilla ja suunnistustestillä, mutta näistä on nyt luovuttu. Syinä muutoksille ovat esimerkiksi ajansäästö sekä se, että kaikkia taitoja ei tarvitse testata vuosittain. Yksi syy luopumiseen on Pihlaisen mukaan sodankäynnin teknistyminen.

– Aiemmin pitkät siirtymät olivat tyypillisiä sodankäynnissä. Nykyään pitkät siirtymät tapahtuvat useimmiten ajoneuvoilla.

Itse taistelut taas voivat olla hyvin intensiivisiä ja kiivaita. Niissä sotilaan tulisi Pihlaisen mukaan kyetä suoriutumaan nopeasti vaihtuvissa olosuhteissa.

– Siihen liittyen kehitetään tarpeen mukaan testejä, jotka mittaavat tätä paremmin. Esimerkiksi tehtäväkohtainen testi voisi olla muutaman kilometrin juoksu taisteluvarustuksessa. Sellaista ei ole vielä otettu käyttöön, mutta erilaisia vaihtoehtoja on suunnitteilla.

– Mitä pitkäkestoiseen suorituskykyyn tulee, tutkimukset osoittavat, että 12 minuutin juoksutesti mittaa myös sitä varsin hyvin.

Ampumataitotestejä ei sen sijaan olla jättämässä pois. Sotilaiden täytyy edelleen pitää ampumataidostaan huolta, mutta siinä missä testit on aiemmin ammuttu paikoiltaan, tulevaisuudessa ne muuttuvat toiminnallisemmiksi.

Pihlainen kertoo, että nyt voimaan tulleet vaatimukset koskevat normaalioloja eli rauhan aikaa. Kriisitilanteissa käytössä olisivat erilaiset kelpoisuusvaatimukset, hän sanoo. Niiden tarkempi määrittely on kuitenkin vielä kesken.

Liikuntasuunnittelija ei usko, että kriisiajan vaatimuksista muodostuisi ongelmaa, vaikka normaaliolojen vaatimukset ovatkin poikkeusoloja matalammat. Ammattisotilaita velvoittava kuntovaatimus koskee yhtä lailla niin normaali- kuin poikkeusolojakin.

– Aloitimme muutokset normaaliolojen vaatimuksista, koska ne ovat julkista tietoa. Kun puhutaan poikkeusoloista, niin huomattavasti useampi tehtävä asettuisikin todennäköisesti nelostasolle, kun täytyy kantaa mukana suojavarustusta.

Mikä sinun mielestäsi oli intissä hyödyllisintä ja mikä kaikkein hyödyttömintä? Vastaa IS:n inttikyselyyn täällä.

Video alla: IS vieraili laskuvarjojääkäriksi pyrkivien kuntotestissä vuonna 2018.

Artikkelin otsikkoa täsmennetty 21.2.2020 kello 8.46: Uudistus koskee upseerien lisäksi myös muita ammattisotilaita.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?