Pääministeri Marin pitää erillisjärjestelyä maatalousrahoihin mahdollisena EU:n budjettineuvotteluissa: ”Olen valmis istumaan niin monta päivää kuin vaatii” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Pääministeri Marin pitää erillisjärjestelyä maatalousrahoihin mahdollisena EU:n budjettineuvotteluissa: ”Olen valmis istumaan niin monta päivää kuin vaatii”

Marin saapumassa EU-kokoukseen Brysselissä.

Julkaistu: 20.2. 17:21

Marin kertoo, että Suomi on valmis nytkin neuvottelemaan erilaisista ratkaisuista.

Brysseliin EU-johtajien ylimääräiseen huippukokoukseen saapunut pääministeri Sanna Marin (sd) haluaa loiventaa maatalouden kehittämisrahoihin esitettyä leikkausta.

Kun EU-budjetista neuvoteltiin edellisen kerran seitsemän vuotta sitten, Suomi sai itselleen 600 miljoonan euron lisärahan, jolla kompensoitiin maatalouden leikkauksia.

Marin kertoo, että Suomi on valmis nytkin neuvottelemaan erilaisista ratkaisuista.

– Olen tässä suhteessa realisti. Varmasti jonkunnäköinen erillisjärjestely on mahdollinen, mutta tässä vaiheessa totta kai lähdemme neuvotteluun sillä asennolla, että maatalouden kehittämisrahoitusta saadaan turvattua ylemmälle tasolle kuin mitä puheenjohtaja (Charles) Michelin ehdotuksessa on esitetty, Marin sanoi saapuessaan huippukokoukseen.

EU-johtajat pyrkivät sopimaan EU:n rahoituskehyksestä vuosille 2021–2027. Neuvotteluista on ennakoitu vaikeita, sillä jäsenmaiden kannat ovat kaukana toisistaan.

Huippukokouksen piti alkaa iltapäivällä neljältä Suomen aikaa, mutta alku viivästyi. Kokouksen päättymisajankohdasta ei ole tietoa. Odotettavaa on, että EU-johtajat vääntävät budjetista ainakin myöhään yöhön.

– Minä olen valmis istumaan niin monta päivää kuin vaatii, jotta Suomen kannalta tulos on mahdollisimman hyvä, Marin vakuutteli ennen kokouksen alkua.

Maksuosuudet nousemassa

Pääministeri ei vastannut suoraan kysymykseen siitä, onko neuvotteluissa sellaisia asioita, joista Suomi ei ole valmis tinkimään.

– Jotta voimme saavuttaa sovun kaikkien jäsenmaiden kanssa, kaikkien jäsenmaiden pitää myös tulla toisiansa vastaan ja olla valmiita joustamaan omista ehdottomuuksistansa, Marin sanoi.

Marinin mukaan tärkeää on se, että Suomen tilanne ei kokonaisuudessaan huonone merkittävästi verrattuna nykyhetkeen. Maatalousrahojen puolustamisen lisäksi Suomi ajaa budjetin kokonaistason pitämistä maltillisena.

Neuvotteluja on mutkistanut suuren nettomaksajan Britannian lähtö unionista. Sen jäljiltä jäsenmaiden maksuosuuksissa on korotuspainetta.

Suomen maksuosuuden lopullista nousua on toistaiseksi aikaista arvioida, sillä se riippuu saatavien ja maksujen lisäksi myös siitä, millaisista uusista tulonlähteistä EU-maat mahdollisesti sopivat.

Tilkettä EU-budjettiin on etsitty esimerkiksi mahdollisesta muoviverosta ja päästökauppajärjestelmästä.

Marin pettynyt oikeusvaltiomekanismin höllentämiseen

Kolmas Suomelle tärkeä seikka on EU-rahojen kytkeminen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Marin odottaa kuulevansa huippukokouksessa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalta Charles Micheliltä perusteluja sille, miksi oikeusvaltiomekanismia on höllennetty.

– Olin erittäin pettynyt siihen, että jo tässä vaiheessa Eurooppa-neuvoston pysyvä puheenjohtaja Charles Michel oli vesittänyt oikeusvaltiomekanismia siitä, mitä komissio on alun perin esittänyt. Mielestäni tässä vaiheessa neuvotteluja tämä ei ollut järkevä valinta.

Oikeusvaltiomekanismin vahvuutta voi tarkastella sen kautta, mitä sen käyttöönotto vaatisi. Komissio esitti aikanaan, että päätökset oikeusvaltiomekanismin käyttämisestä tehtäisiin jäsenmaiden kesken käänteisellä määräenemmistöllä. Tämä tarkoittaa, että mekanismia käytettäisiin, ellei jäsenmaiden enemmistö sitä vastusta.

STT:n näkemässä Michelin ehdotuksessa kirjausta on höllennetty hieman, eli käyttöpäätös vaatisi määräenemmistön tuen. Näin ollen mekanismin käyttäminen voitaisiin torpata pienemmällä vastahakoisten jäsenmaiden joukolla.