Kommentti: Herätys! Suomi on tappamassa kovinta matkailuvalttiaan - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kommentti: Herätys! Suomi on tappamassa kovinta matkailuvalttiaan

Julkaistu: 20.2. 12:49

Miksi näkyvin matkailuvalttimme on edelleen Lapissa, jossa hinnat ovat kivunneet jo yli kipurajan? Miten saisimme ulkomaiden suurkaupungeista rauhaa ja luontoa etsivät turistit kohti maaseutua, kysyy Ilta-Sanomien toimittaja Katri Utula.

Vehmaa, Honkajoki, Kyyjärvi, Rantasalmi.

Jämijärvi, Teuva.

Haapajärvi, Hankasalmi, Humppila, Kihniö, Muonio, Pielavesi, Raasepori ja Vaasa.

Tässä ympäri Suomea olevia kuntia, jotka ovat, ovat olleet tai joista on tulossa kriisikuntia. Näiden kuntien talous on surkeassa jamassa.

Vielä pahempi tilanne voi olla luvassa. Tilastokeskuksen kuntataloustilastojen mukaan vuonna 2018 tulos painui negatiiviseksi peräti 209:ssa kunnassa, jopa kahdessa kolmasosassa kaikista Suomen kunnista.

Näin kaunista on Pielavedellä.

Vuonna 2017 miinusmerkkisiä tuloksia oli 55 kunnassa.

Samaan aikaan Suomesta povataan uutta matkailuvalttia maailmalla.

Suomelle sataa ylistystä nyt joka suunnasta! Näin meitä on viime aikoina hehkutettu maailmalla

Arvostetut brittiläiset ja amerikkalaiset mediat hehkuttavat vuoron perään Suomea upeana matkailukohteena, jossa on jotain, mitä muualta ei löydä: paljon metsää, rauhaa, hiljaisuutta ja puhdasta luontoa.

Amerikkalainen tv-yhtiö CNN valitsi Inarijärven Euroopan kauneimmaksi 2019.

Suomalaisetkin osaavat tätä toki arvostaa: moni viettää kesänsä mökillä ja vaeltaa vapaa-aikansa metsässä ja luonnossa.

Mutta miksi näkyvin matkailuvalttimme on edelleen Lapissa, jossa hinnat ovat kivunneet jo yli kipurajan ja brittien ja kiinalaisten massaturismi on vaarassa pilata koko Lapin rauhan ja kauneuden?

Miksi turismia ei hyödynnetä upeilla merenrantakohteilla Vehmaalla, Vaasassa tai Raaseporissa? Tai tuhansien järvien maasta tunnettujen järvien rannoilla, kuten luonnonkauniilla Pielavedellä?

Tai vaikkapa sitten Länsi-Suomessa Humppilassa, keskellä loputtomia peltoja ja metsiä?

Turisteille eksoottisia harrastuksia ovat vaikkapa mustikoiden poimiminen ja puiden halailu.

Miten saisimme ulkomaiden suurkaupungeista rauhaa ja luontoa etsivät turistit kohti Hankasalmea tai Kyyjärveä?

Suurin osa turisteista, jotka ovat käyneet suomalaisten mittapuulla ajatellen ”ihan tavallisessa pikkukylässä keskellä ei mitään”, ovat rakastaneet näkemäänsä.

Heille pelkästään peltojen ja metsien näkeminen on aivan erityistä.

Tavallinen peltomaisema voi olla turistille hyvinkin eksoottinen näky.

Linnunlaulu, aamukasteen tuoksu, yöttömät yöt, täysi hiljaisuus. Sellaista ei koe juuri missään kymmenien tai satojen miljoonien asukkaiden maissa.

Mutta Suomessa kokee, ja siitä meidän tulisi olla todella ylpeitä ja osata arvostaa sitä, mitä meillä on.

Mutta ennen kuin turistit saadaan Honkajoelle ja Kihniöön, suomalaisten on aktivoiduttava myös itse.

On perustettava turisteille soveltuvat fasiliteetit ja majoituspalvelut – ja ennen kaikkea suomalaiset palvelut. Eikä sen tarvitse olla mitään suurta ja ihmeellistä.

Hossan kansallispuistoalueella on lukuisia pieniä lampia ja laavuja.

Turisteja kiehtovat takuulla enemmän karjalanpiirakkakojut, munkkikahvilat, makkaranpaistoon soveltuvat laavut ja kota/mökkimajoitukset kuin hienot, persoonattomat hotellit, joita on maailma pullollaan.

Järvien ja merenrantojen palveluihin voi lisätä vaikkapa suppausta ja veneilyä, talvella pilkkimistä ja avantouintia.

Turisteille eksoottista on ylipäätään päästä pulahtamaan raikkaaseen ja puhtaaseen järviveteen.

Ja saunat! Mikä sen parempaa, kuin tarjota turisteille aivan tavallinen suomalainen kesäpäivä: saunomista, uimista ja makkaranpaistoa.

Suomi on tuhansien järvien maa, ja sitä pitäisi hyödyntää entistä enemmän markkinoinnissa.

Pieni on suurta.

Mutta se tarkoittaa, että myös meidän suomalaisten on tuettava suomalaisia yrittäjiä. Kotimaan matkailu on onneksi jatkuvasti lisääntymässä (ja ilmasto kiittää).

Kun ensi kesänä lähdette reissuun, muistakaa tukea suomalaisia pienyrittäjiä, olivatpa ne sitten tienvarressa olevia mansikan- ja perunanmyyjiä, paikallista ruisleipäleipomoa, mökkivuokraajia tai maatilamajoittajia.

Lupaan itse syödä kalasoppaa, muikkuja tai graavilohileipiä aina, kun törmään ravintolaan tai kuppilaan, josta saa kunnon perinteistä suomalaista ruokaa.

Ulkomaalaiset kokit tutustuivat viime vuonna Suomen metsään ja sen antimiin Naantalissa. Rami Heinäluoto paistaa ruisleipää ja kanttarelleja eteläkorealaisille Suk Yin Yeonille ja Tae Hwan Ryulle.

Jos me suomalaiset pidämme aluksi huolen maaseudun pienyrittäjistä, on selvää, että turistit löytävät ne perässä.

Nyt tarvitaan vain innovaatioita sekä kuntien ja valtion panostusta suomalaisen maaseudun nostamiseksi meidän uudeksi turistivetonaulaksemme!

Eikä riitä, että palvelut keksitään ja perustetaan – niitä pitää osata myös markkinoida.

Tarvitsemme vähintäänkin kuntien perusteelliset nettisivut, joista sekä suomalainen että ulkomainen turisti löytää (karttojen kera) myös ne kaikki pienet ihanat kuppilat ja bed & breakfast -majoitukset, joissa on jotain erityisen suomalaista.

Myös Ahvenanmaalta löytyy useita ihastuttavan sympaattisia bed & breakfast -majoituksia.

Ja on hyvä muistaa, että luonnossa ja metsässä samoilulla on todettu olevan myös stressiä vähentävä ja mielenterveyttä parantava vaikutus.

Sitä kannattaisi ehdottomasti hyödyntää suomalaisissa matkailuesitteissä – eikä kansallispuistojen tärkeyttä pidä unohtaa.

Kansallispuistot ovat kauniita vuodenajasta riippumatta.

Ensisijaisen tärkeää olisi taata turistien pääsy keskelle ”ei mitään”, ja siihen tarvitaan valtion apua.

VR:n junat voisivat aivan hyvin pysähtyä myös pienemmillä paikkakunnilla edes muutaman kerran päivässä. Raiteet ja asemat on olemassa, mutta ne on otettu pois käytöstä.

Uudet työpaikat ovat aivan silmiemme edessä, eikä maaseutu ole kuolemassa – päinvastoin!

Maaseudussa on tulevaisuus. Sen tulette vielä näkemään.