Kurdijohtaja varoittaa al-Holista: Jos lapset jätetään Isisin kasvatettaviksi ”heistä tulee paljon pahempia terroristeja kuin vanhempansa” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kurdijohtaja varoittaa al-Holista: Jos lapset jätetään Isisin kasvatettaviksi ”heistä tulee paljon pahempia terroristeja kuin vanhempansa”

Al-Holin leirillä Syyriassa olevia orpolapsia kuljetettiin toiseen paikkaan 25. tammikuuta. Kaksi suomalaista orpoa on jo palautettu kotimaahan.

Julkaistu: 18.2. 9:17

Kolmekymmentä suomalaislasta elää al-Holin leirillä, jossa valtaa pitää äärijärjestö Isis. Kurdi­johtajan mukaan jokainen päivä vie heidät lähemmäksi radikalisoitumista.

Äärijärjestö Isisin ”kalifaattiin” Syyriaan matkustaneista ja sieltä palaavista ihmisistä on kehkeytynyt sakea poliittinen soppa sekä Suomessa että monessa muussa Euroopan maassa.

Norjassa hallitus ajautui tammikuussa kriisiin al-Holin leiriltä kotiutettavien äidin ja kahden lapsen vuoksi. Meillä ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) on tutkinnan alla toiminnastaan kahden orpolapsen palauttamisessa samalta leiriltä.

Vaikeimmat päätökset ovat kuitenkin vasta edessä. Al-Holin leiristä huolehtivien kurdien mukaan heikoissa oloissa viruu vielä 4 000 ulkomaalaista naista ja 8 000 lasta. Suomalaisia naisia leirillä tiedetään olevan yksitoista ja lapsia kolmekymmentä.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus on linjannut, että kaikki suomalaiset lapset pyritään kotiuttamaan leiriltä niin pian kuin mahdollista. Kotiuttaminen ilman äitejä ei kuitenkaan onnistu, sillä kurdit eivät ole halunneet erottaa perheenjäseniä toisistaan. Tämä on johtanut nykyiseen pattitilanteeseen.

Isisin toimintaan osallistuneita naisia harva haluaa takaisin Suomeen. Ääripäässä perussuomalaiset ovat syyttäneet naisia suoraan terroristisesta toiminnasta, vaikka mahdollisten rikosten aukoton todistaminen on vaikeaa tai mahdotonta.

– Tässä on kyse aikuisista naisista. He ovat Suomelle konkreettinen turvallisuusuhka. Suomeen tultua he voivat jatkaa terroristista toimintaansa, sanoi puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho joulukuussa opposition tehtyä palauttamisista välikysymyksen.

Tukea perussuomalaiset ja muut turvallisuusuhkaa korostavat saavat Suojelupoliisilta, jonka vastuulla kyseisen uhkan minimointi on.

– Tilanne al-Holin leirillä on kiistämättä erittäin hankala. Olosuhteet leirillä ovat vaikeat, ja tiedostamme täysin huolen lasten oikeuksien toteutumisesta, sanoo Supon viestintäpäällikkö Milla Meretniemi.

– Aikuisten mahdolliseen paluuseen leiriltä Suomeen liittyy kuitenkin merkittäviä ongelmia kansallisen turvallisuuden näkökulmasta: palaajat lisäävät todennäköisesti Suomeen kohdistuvan terrorismin uhkaa.

  • Alla olevalla videolla kuvaa al-Holin leiriltä joulukuussa.

Konfliktialueelta palaavien henkilöiden muodostama riski arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Supo on kuitenkin esittänyt aiemmin yleisen arvion, jonka mukaan naiset integroituisivat palattuaan jälleen osaksi kotimaisia jihadistisia verkostoja.

Viime viikolla Ilta-Sanomat kertoi suomalaisten viranomaisten olevan huolissaan al-Holin leirillä olevien suomalaisnaisten profiilista, joka poikkeaa monista muista maista lähteneistä naisista. Viranomaisten mukaan yhdentoista Suomesta lähteneen joukossa ei ole ketään, joka olisi päätynyt Syyriaan tietämättömyyttään tai esimerkiksi rakkaussuhteen kautta. Toisin sanoen Suomesta lähteneet naiset saattavat olla muita sitoutuneimpia ääri-islamilaiseen ideologiaan.

Isisin toimintaan osallistuneiden naisten vaarallisuudesta on jo pitkään varoitellut jihadismitutkija Juha Saarinen, jonka mukaan esimerkiksi Isis-vaimoista puhuminen on luonut heistä väärää mielikuvaa. Naiset ovat olleet avainasemassa esimerkiksi järjestön propagandan levittämisessä, uusien jäsenten rekrytoimisessa ja jesidiväestöön kohdistuneessa orjuuttamisessa. Osalla on myös taistelukokemusta ja -koulutusta.

Saarisen mukaan Suomen turvallisuusviranomaisten resurssit eivät välttämättä riitä kaikkien kotimaahan palaavien seuraamiseen niin, että turvallisuus pystytään varmistamaan. Hän huomauttaa, että Suomessa jihadistista liikehdintää voi edistää myös laillisin keinoin.

– Sieltä voisi tulla myös henkilöitä, jotka eivät halua irtautua jihadistisesta liikkeestä vaan edesauttaa sitä Suomeen palattuaan. Terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana ja poliisi joutuu tällä hetkellä tekemään priorisointia omassa kenttätyössään, Saarinen muistuttaa.

Mutta onko naisten ja heidän lastensa jättäminen leirille turvallisempi vaihtoehto? Supon päällikkö Antti Pelttari arvioi joulukuussa, että suomalaisten turvallisuuden kannalta leirille jääminen olisi parempi.

– Todennäköisesti heidän muodostamansa uhka olisi täällä Suomessa isompi kuin että he olisivat siellä, Pelttari sanoi.

Kurdien itsehallinnon ulkoasioista vastaava Abdulkarim Omar vieraili Suomessa.

Kaikki eivät ole tästä yhtä mieltä. Helsingissä tammikuussa vieraillut kurdien itsehallinnon Rojavan ulkosuhteista vastaava Abdulkarim Omar varoitti Isisin ideolo­gian elävän voimakkaana al-Holin leirillä, jossa suomalaislapset nyt kasvavat.

– Voidaan sanoa, että Isis on jo siirtänyt pääkaupunkinsa sinne. Leirillä koulutetaan lapsia Isisin ideologian mukaan ja rangaistaan sen oikeudenkäyntien mukaan. Leiri on tikittävä pommi, eikä tiedetä koska se räjähtää, Omar totesi.

Hänen mukaansa Euroopan maiden kannattaisi vastaanottaa lapset ja rehabilitoida heidät pois jihadistisesta ideologiasta. Omar korosti, etteivät lapset ole vastuussa vanhempiensa tekemisistä.

– Jos ei ryhdytä mihinkään toimiin ja jos he kasvavat leirillä, niin he saavat sen ideologian ja heistä tulee myöhemmin aikuisina paljon pahempia terroristeja kuin heidän vanhempansa ovat olleet.

Omar myös kertoi kurdien suunnitelmista alkaa järjestää leireillä oleville ulkomaalaisille oikeudenkäyntejä lähikuukausien aikana. Tähän kurdit toivovat apua myös Suomelta. Toistaiseksi on vielä epäselvää, minkälaiseksi mahdollinen yhteistyö voisi muodostua.

Leirillä olevien suomalaisten kotiuttamiselle löytää perusteita myös Helsingin yliopiston terrorismitutkija Leena Malkki, jonka mielestä asiasta käytävää keskustelua vaivaa mustavalkoisuus. Ajatellaan, että kun naiset pysyvät pois Suomesta, eivät he ole myöskään ongelma.

– Tiedetään, että naisilla on ollut merkittävä rooli Isisin toiminnassa ja että tätä toimintaa on jatkettu eri tavoin myös al-Holin leirillä. Tiedetään myös, että varsinkaan naiset eivät ole välttämättä päässeet lähtemään sieltä pois pitkään aikaan. Osalla siellä loppuun asti olleilla ja al-Holin leirille päätyneillä on ilmeisesti ollut haluja irtautua siitä toiminnasta, Malkki sanoo.

Al-Holin leirillä Koillis-Syyriassa asuu tuhansia ulkomaalaisten äitien lapsia. Kolmekymmentä heistä on suomalaisia.

Ulospääsytien tarjoaminen on edellytys naisten saamiselle irti jihadistiliikkeestä.

– Jos ajatellaan, että meillä on terrorismin torjunnassa painopiste ennalta ehkäisyssä ja pyrimme auttamaan ihmisiä, jotka haluavat pois siitä toiminnasta, niin on aika yksisilmäistä ja ristiriitaista ajatella, ettei ketään voisi missään tilanteessa kotiuttaa.

Sekä Malkin että Saarisen mukaan Syy­riassa terroristijärjestön toimintaan osallistuneiden tiedetään kotimaahan päästyään halunneen katkaista kaikki siteet siihen.

– Isis on transnationaalisesti toimiva liike, jossa nämä jatkamisen mahdollisuudet toisessa ympäristössä ovat suuremmat kuin joissain muissa tapauksissa. Mutta tämä ei ole mitenkään varmaa, Malkki sanoo.

Ennemmin tai myöhemmin al-Holin leiri joka tapauksessa puretaan.

– Kaikki siellä olevat eivät varmasti tule kuolemaan tai joutumaan vankilaan. He saattavat jäädä sinne alueelle, jossa Isis onnistuu todennäköisesti saamaan uudelleen jalansijaa, tai jatkaa toiselle alueelle, jonne näitä naisia siirtyy. Sieltä käsin he voivat jatkaa tätä propagandatoimintaa, Malkki varoittaa.

– Jos haluamme Suomesta käsin pyrkiä vaikuttamaan siihen, minkälaisissa rooleissa Suomesta lähteneet ihmiset ovat jihadistisissa verkostoissa, niin tässä olisi se vaikuttamisen paikka. Erityisesti lasten kohdalla toista mahdollisuutta ei välttämättä tule.