Näkökulma: USA:n Kiina-pelko sai Münchenissä jo surkuhupaisia piirteitä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Näkökulma: USA:n Kiina-pelko sai Münchenissä jo surkuhupaisia piirteitä

Julkaistu: 16.2. 19:59

Münchenissä Yhdysvaltojen kolme pääasiallista turvallisuushaastetta olivat Kiina, Kiina ja Kiina ainakin puheenmäärällä ja retoriikan palolla mitattuna, kirjoittaa Ilta-Sanomien politiikan uutistuottaja Hanna Vesala.

Maailmanjohtajia kuuntelevan pitää aina höristää korviaan, kun joku heistä sanoo, ettei hänen maansa missään nimessä halua konfliktia sen tai tämän valtion kanssa. Yleensä sitä seuraa tauko, mutta ja luettelo asioita, joita kyseinen maa ei saisi tehdä, jotta mitään ikävää ei tapahtuisi.

Siis verhottu uhkaus.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump lähetti puolustusministerinsä Mark Esperin Münchenin turvallisuuskokoukseen alleviivaamaan kahdesti samassa puheessa, ettei Yhdysvallat lainkaan halua konfliktia Kiinan kanssa. Muuten Esperin puhe olikin sitten yksi pitkä hyökkäys Kiinaa kohtaan.

Esper esitteli Yhdysvaltain kansallisen puolustusstrategian (2018) linjaa, jossa Kiina ja Venäjä ohittivat uhkina islamistisen terrorismin. Strategiassa puhutaan suoraan suurvaltojen kamppailun paluusta. Esper nosti esiin, että sen puitteissa Yhdysvaltojen on ”valmistauduttava jälleen kerran korkean intensiteetin sodankäyntiin”.

– Pentagonin päähuolenaihe on Kiinan kansantasavalta, Esper jatkoi.

Viimeiset kolme vuotta Trumpin hallinnon edustajat ovat moukaroineet Münchenissä eurooppalaisia liittolaisiaan erilaisilla vaatimuksilla ja piikittelyllä. Nyt Yhdysvaltojen Kiina-pelko oli vaihtanut Eurooppa-levyn tyylin uhkaavasta marssimusiikista yhtenäisyyden kepeään sinfoniaan – vaikka riitasointuja mahtui yhä mukaan.

Tyylinvaihdoksessa oli jotain suorastaan surkuhupaisaa. Ulkoministeri Mike Pompeon mukaan kokouksessa teemana ollut kysymys lännen vaikutusvallan murenemisesta on täysin väärä. Länsi – Yhdysvallat ja Eurooppa – yhdessä on voittamassa suuren valtakamppailun aikakaudella. Eturivi Bayerischer Hofin salissa oli liki tyhjä arvovieraista, eikä kukaan taputtanut.

Pompeon viesti olisi tietenkin uponnut Euroopan johtajiin hivenen paremmin, jos tämä ei olisi puheensa aluksi raadellut Saksan, Ranskan ja Kanadan johtajien aiempia lausuntoja Yhdysvalloista. Sen verran diplomatiaa Trumpin hallintoon on tarttunut, ettei Pompeo maininnut johtajia nimeltä.

Mutta osataan temppu tietenkin myös Euroopassa.

Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier saattoi jopa saada Pompeon puheenkirjoittajan rustaamaan puheen perjantai-iltana uusiksi. Vahvan eurooppalaisen puheenvuoron pitänyt Steinmeier epäili Trumpin Yhdysvaltojen hylänneen idean kansainvälisestä yhteisöstä ja toimivan naapureidensa ja liittolaistensa kustannuksella.

– Suuri jälleen – jopa naapureiden ja kumppaneiden kustannuksella, Steinmeier sanoi.

Steinmeierin lausunto oli yksi niistä, jonka Pompeo nosti esiin julistaessaan, etteivät Euroopasta kuullut lausunnot Yhdysvaltojen sitoutumisesta koko lännen asialle pidä lainkaan paikkaansa.

Pompeon hehkutti puheessaan myös läntisen elämäntavan, arvojen ja demokratian olevan voitolla suuressa valtakamppailussa. Senkin viesti olisi ollut vahvempi, ellei Yhdysvalloissa juuri setvittäisi muiden muassa sitä, miksi Yhdysvaltain oikeusministeriö veti pois syyttäjien tuomarille esittämän rangaistusvaatimuksen, jossa Trumpin spin doctorina tunnetulle Roger Stonelle vaadittiin pitkää vankeustuomiota vuoden 2016 vaalisotkuihin liittyen. Ratkaisua edelsi Trumpin Stonea tukenut twiittimyrsky.

Nokittelusta huolimatta kokouksessa ei tällä kertaa korostunut niinkään EU ja Yhdysvaltojen välille revennyt kuilu, vaan puheenvuoroissa haluttiin enemmänkin painottaa sitä, että Eurooppa tai Amerikka yksin ei ole oikea suunta tulevaisuudelle. Toki vanhat huolenaiheet olivat eurooppalaisten mielessä ja pulpahtelivat pintaan.

Mutta takaisin Kiinaan.

Kuvitelkaa Trump ääntämässä leveästi venyttäen China. Juuri samassa tunnelmassa Esperin puhe Münchenissä eteni. Hänet oli lähetetty Müncheniin toimittamaan selkeä viesti siitä, ettei teknologiajätti Huaweita saa päästää rakentamaan Euroopan 5G-verkkoja. Epäselväksi ei jäänyt, että eurooppalaisten pitäisi yhtyä Yhdysvaltojen näkemykseen viimeistään nyt.

Tässäkin kysymyksessä Euroopan ja Yhdysvaltojen äänenpainot ovat kuitenkin hyvin eri rekisterissä.

Esperille Huawei oli Kiinan ”kiiltokuvapoika”, joka toimii kulissina valtion ”pahalle strategialle päästä ujuttautumaan ja hallitsemaan kriittistä läntistä infrastruktuuria”. Pompeolle Huawei oli Kiinan tiedustelupalvelun ”Troijan hevonen”.

Huawei-kysymys näyttää olevan yksi niitä harvoja asioita, joista Yhdysvaltain demokraatit voivat olla samaa mieltä Trumpin hallinnon kanssa. Trumpin arkkivihollinen edustajainhuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosi käytti omasta lava-ajastaan myös mittavasti Huawei-kysymykseen.

Eikä Yhdysvaltoja tietenkään huoleta vain Huawei. Kiinalla on omalle kehitykselleen ja maailmanvalloitukselleen selkeä visio. Siihen kuuluu, että vuoteen 2035 mennessä sen armeijan modernisointi on saatu päätökseen ja sen valta-asema Aasian globaalina sotilasvaltana on sementoitu vuoteen 2049 mennessä.

– Kommunistinen puolue ja siihen liitetyt elimet mukaan lukien kansanvapautusarmeija operoivat lisääntyvässä määrin maan rajojen ulkopuolella, mukaan lukien Euroopassa ja hakevat itselleen millä keinoilla ja hinnalla hyvänsä etua, Esper varoitti.

Ja totta tietenkin on esimerkiksi se, että kiinalaiset ostavat Euroopasta kaiken mitä käsiinsä saavat satamista lähtien. Varovaisuus on enemmän kuin tarpeen Euroopassakin.

Euroopalle tärkein kysymys on tietenkin se, onko sillä itsellään selkeää visiota omasta tulevaisuudestaan. Viime aikoina puuhakkain ideoija on ollut Ranskan presidentti Emmanuel Macron, jolta ei puuttunut itseluottamusta, mielipiteitä tai virtaa Münchenissäkään.

Macron ei jäänyt omassa uskossaan juuri amerikkalaisten jälkeen selittäessään, miksi hän uskoo voivansa käännyttää Vladimir Putinin Euroopan liittolaiseksi. Kremlissä ensimmäisen kauden presidentin vahva luotto omiin kykyihinsä Putinin suhteen saa todennäköisesti aikaan toistuvasti röhönaurua.

– En minä naivi ole, Macron vakuutteli.

Macroninkin ajatukset kietoutuvat Kiinaan. Macron haluaisi vakuuttaa Venäjän siitä, että sille olisi edullisempaa olla Euroopan kumppani kuin hypätä Kiinan kainaloon. Macronin ohella juuri kukaan ei uhrannut Münchenissä Venäjään merkittävästi aikaa. Ei edes Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov, joka luki oman puheensa pikalukuakin nopeammin läpi lauantaina iltapäivällä. Uutta viestiä siinä ei ollut.

Macron visioi Münchenissä Eurooppaa, joka pystyy itse suojelemaan suvereniteettiään, on elinvoimainen, innostunut tulevaisuudestaan ja luottaa Ranskan ydinasesateenvarjoon(!). Macronin mukaan länsi on heikentynyt, koska Trumpin Yhdysvallat arvioi uudelleen suhdettaan Eurooppaan.

– Tarvitsemme eurooppalaisen strategian joka uudistaa meidät ja tekee meistä strategisen poliittisen vallan.

Monet Macronin ajatuksista odottavat vastausta sisäpoliittista sotkuaan siivoavalta Saksalta.

– En ole turhautuvaa tyyppiä, Macron vakuutti.

Kokouksessa Macron sai jo saksalaisilta lupausta siitä, että nämä pohtivat omaa avaustaan keskusteluun Euroopan strategisesta tulevaisuudesta.

Otetaan loppuun vielä Esperin sitaatti, jossa hän vakuutteli, ettei Yhdysvallat mieli Kiinasta itselleen vastustajaa.

– Se on suuri maa, jolla on erityislaatuinen historia, rikas kulttuuri ja ihania ihmisiä. Ennemminkin haluamme Kiinan käyttäytyvän kuin normaali maa, joka noudattaa kansainvälisiä sääntöjä ja järjestystä, joiden suojelemiseksi ja säilyttämiseksi aiemmat sukupolvet ovat taistelleen kovasti.

Touche.

Moni eurooppalainen voisi sitaatin kuullessaan yleistäen sanoa samoin Trumpin Yhdysvalloista. Näin silti, vaikka maat eivät demokratiamittareilla tietenkään ole toisiinsa verrattavissa.