Maanomistajat järkyttyivät Riihimäellä: Kaupunki pakkolunastaa puolet Inkerin, 70, kotitilasta – ”Olen tehnyt tässä työtä ikäni” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Maanomistajat järkyttyivät Riihimäellä: Kaupunki pakkolunastaa puolet Inkerin, 70, kotitilasta – ”Olen tehnyt tässä työtä ikäni”

Riihimäkeläinen Inkeri Pirinen, 70, on yksi maanomistajista, joiden maita kaupunki haluaa pakkolunastaa.

Julkaistu: 16.2. 8:33

Maanviljelijät Riihimäellä ovat pöyristyneitä siitä, että kaupunki on viemässä heidän maitaan.

Riihimäkeläinen Inkeri Pirinen, 70, kertoo järkyttyneensä, kun hän luki lehdestä, että kaupunki aikoo pakkolunastaa puolet hänen omistamistaan maista.

– Se närästää, että Riihimäen kaupunki ei ole käynyt mitään neuvotteluja ostosta. En tiedä edes millaista hintaa ne tarjoavat. Olen vaan lukenut lehdestä, että on niin jumalaton kiire, että se menee ihan pakkolunastukseen, Pirinen päivittelee.

Ennen lehtiartikkelia Pirinen oli saanut kaupungilta yhden puhelinsoiton. Se tapahtui viime vuoden puolella.

– En ottanut puhelua vakavasti. Sanoin puhelimessa kaupungin virkailijalle, etten ole ajatellut koko asiaa. Taisin sanoa, että olen siihen kasvattanut komean taimikon. Meiltä loppui se puhelu siihen.

Virkailija ei enää soittanut, ja asia jäi silleen.

Pirinen on nyt menettämässä noin 13 hehtaarin maa-alueen aivan kotinsa nurkilta. Hän on asunut samassa paikassa lapsesta saakka.

– Olen senkin vuoksi ihan surullinen, että olisi ihan kiva, että kotitila pysyisi ennallaan. Olen tässä tehnyt työtä koko ikäni, kertoo maanviljelijänä edelleen työskentelevä nainen.

Nykyiset maanomistajat Pentti Ahjopalo, Arto Köykkälä, Inkeri Pirinen ja Heikki Ventola ovat pakkolunastuksen uhan alla.

Pirinen on närkästynyt kaupungin toiminnasta. Viimevuotisen puhelun lisäksi Pirinen on osallistunut kaupungin tammikuussa järjestämään infotilaisuuteen, mutta enempää asiasta ei ole hänen mukaansa neuvoteltu.

– Yhdellä puhelinsoitolla en ryhdy maitani myymään. Jos kaupunki on maan tarpeessa, niin silloin pitää järjestää kunnon neuvottelut ja olla hattu kourassa meidän maanomistajien suuntaan, Pirinen toteaa.

Myös Pirisen naapuri maanviljelijä Arto Köykkälä, 61, on joutumassa pakkolunastuksen uhriksi. Häneltä kaupunki haluaa ostaa 9,5 hehtaarin kiinteistön, ensisijaisesti vapaaehtoisesti, mutta tarvittaessa lunastamalla.

– Vähän tyrmistynyt olen siitä, että ensin haetaan pakkolunastusta ja vasta sitten aletaan neuvotella.

Maanomistaja Arto Köykkälä Meijerintien ja Arolammen liittymän tienoilla.

Köykkälä yllättyi, kun sai tietää, että kaupunginhallitus oli käsitellyt hänen maidensa pakkolunastusta. Kuultuaan asiasta hän oli yhteydessä tuntemiinsa valtuutettuihin.

– Se oli kuin valtuutetuille ajettu miina. Ei siitä ole keskusteltu sen enempää. Kiire tuntuu olevan.

  • Oletko sinä joutunut tai joutumassa vastaavanlaisen pakkolunastuksen kohteeksi? Ota yhteyttä toimitukseen uutiset@iltasanomat.fi.

Riihimäen kaupungingeodeetti Ari Vettenterä sanoo, että jokaiseen maanomistajaan on oltu yhteydessä. Tammikuussa kaikille maanomistajille järjestettiin myös yhteinen infotilaisuus.

– Näitä maita on yritetty ostaa vapaaehtoisin kaupoin. Tässä yhteydessä on oltu kirjallisesti ja puhelimitse yhteydessä jokaiseen maanomistajaan viime vuoden aikana ja osaan jopa aikaisemmin.

Vettenterän mukaan osassa tapauksia kyse on ollut siitä, että kaupunki ja maanomistajat eivät ole päässeet hinnasta sopuun.

Osan kohdalla Riihimäen kaupunki on neuvotellut maanvaihdosta, mutta Vettenterän mukaan kaupungilla ei ole ollut mahdollisuutta ja kykyä osoittaa riittävän houkuttelevaa maa-aluetta vaihdossa.

– Osa maanomistajista kokee, että maa on heille arvokasta ja siihen liittyy vahva tunneside. Näillä alueilla on hyvin pitkältä ajalta periytyvää maanomistusta. Maa-alueista ei siis haluta luopua.

Vettenterän mukaan maanomistajia ei haluttu lunastusasialla vaivata ennen kuin kaupunginvaltuusto oli käsitellyt asiaa.

– Jos valtuusto olisi ollut sitä mieltä, että maita ei lunasteta, niin minkä vuoksi pelästyttää maanomistajia turhaan tällaisella maanomistajien kannalta pelottavalla sanalla.

Meijerintien ja Arolammen liittymän lähimetsää.

Kaupunki päätti taannoin kaupunginvaltuuston kokouksessaan, että se hankkii noin 50 hehtaarin kiinteistöalueen tarvittaessa lunastamalla. Pakkolunastus koskee kymmenkuntaa maanomistajaa. Kokouksessa päätettiin panna vireille lunastuslupahakemus ympäristöministeriöön. Toistaiseksi ministeriö ei ole vastaanottanut hakemusta.

– Tämä tuli valtuutetuille ihan puskista. Kuulin asiasta yhdeltä maanomistajalta, joka soitti minulle ennen valtuuston kokousta, että onko teillä listalla pakkolunastusasiaa. Olin ihan huuli pyöreänä, että tällainen asia voi tulla valtuustoon ilman mitään tietoa, kaupunginvaltuutettu Eija Aittola (kok) kertoo.

Aittolan mukaan Riihimäen kaupungilla on ennestään maita ja kaavoittamatonta aluetta. Siitä huolimatta kaupunki havittelee kolmostien kupeessa Arolammin risteyksessä sijaitsevaa isoa yhtenäistä maa-aluetta teollisuusalueeksi.

– Yleensä kun pakkolunastetaan, pitää olla suunnitelma käyttötarkoituksesta. Meille ei ole kerrottu, että mitään tarkempaa suunnitelmaa olisi.

Maanomistajia puolustaneen Aittolan mielestä pakkolunastus on lainvastainen.

– Pakkolunastuslaissa sanotaan, että kunta ei saa lunastaa maata varastoon tai ansaintatarkoituksessa. Tässä on kyse siitä, että kunta ostaa raakamaan hinnalla ja myy kalliilla.

Ote Riihimäen kaupungin maankäytön toteuttamisohjelmasta 2019-2029; vuonna 2019 hankittavaksi tarkoitetut alueet.

Ote Riihimäen kaupungin maankäytön toteuttamisohjelmasta.

Ilta-Sanomat uutisoi 2018 tapauksesta, jossa maanomistajat kokivat Lempäälän kunnan painostavan heitä myymään maansa pilkkahintaan. Kunta kiisti painostuksen, mutta ilmoitti myöhemmin luopuneensa ostoaikeista.

Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden emeritusprofessori Vesa Majamaa arvioi tuolloin Ilta-Sanomille, että Suomessa maanomistajien oikeussuoja on murrettu. Majamaan mukaan kunnat ovat avoimesti kertoneet, miten ne voivat saada taloudellista voittoa pakkolunastuksilla.

– Se, että maakauppoja ei mene niin paljon lunastusmenettelyyn johtuu siitä, että kunta ilmoittaa, että joko itkulla tai ilman, Majamaa huomautti tuolloin.

Lunastettavaa maa-aluetta kuvassa oikealla.

Oikeusministeriössä valmistellaan paraikaa lunastuslain uudistamista. Tarkoituksena on turvata maanomistajien asema ja huomioida maan arvonnousu. Kaupunginvaltuutettu Aittolan mukaan uuden lain uhka sai Kuntaliiton lähettämään kunnille kirjeen, jossa se kehottaa kiirehtimään maiden pakkolunastuksia.

Kuntaliiton mukaan viime vuosina ei ole kuitenkaan lähetetty mitään kirjettä, ja Aittola tarkoittaa todennäköisesti Kuntaliiton aiempaa ohjeistusta.

Riihimäen kaupunginvaltuuston pöytäkirjassa maiden lunastusta perustellaan hyvin samankaltaisilla sanankäänteillä kuin Kuntaliiton verkkojulkaisussa ”Maapoliittiset toimintatavat ja kuntatalous – tietoa kuntapäättäjille”: ”Maata on hyvä hankkia tarvetta ennakoiden oikeasta paikasta, oikeaan aikaan ja oikeaan hintaan.”

– Olen aina puolustanut yksityisen omaisuuden suojaa, koska se on perustuslaissa. Maanomistajaa se ei näköjään koske, Aittola ihmettelee.

Riihimäki on tarjonnut havittelemastaan maasta 2,1 euroa neliöltä. Aittolan mukaan maan todellinen arvo on moninkertainen.

– Ei se siitä maasta ison tien risteyksessä ole oikea hinta. Se on kaupungilta hävytöntä.

Meijerintien ja Arolammen liittymä.

Kaupunginjohtaja Sami Sulkko kertoo, että alue on yleiskaavassa kaavoitettu elinkeinoalueeksi.

– Tämä on kaupungille hyvin tärkeä alue. Kaupunki on investoinut paljon rahaa uuteen Arolammin eritasoliittymään ja se on alue mihin kohdistuu merkittävää kysyntää.

– Kaupunginvaltuusto päätti hakea lunastuslupaa, joka on oma prosessinsa ja kestää pitkään. Kukaan ei estä neuvottelemasta kauppoja tässä välillä, Sulkko toteaa.

Sulkon mukaan keskustelut kaupungin tarjoamasta neliöhinnasta ovat hänen mielestään epärelevantteja.

– Kaupunki ei voi maksaa raakamaasta poikkeavia hintoja tilanteessa, jossa kaupunki tekee maahankintoja myös muualla hyvin laajalla rintamalla. Emme voi ryhtyä maksamaan yksittäisten alueiden yksittäisille maanomistajille merkittävästi poikkeavia hintoja, kuin mitä toisille maanomistajille maksetaan. Tämän takia lunastusmenettely on ihan perusteltu.

Sulkko huomauttaa, että kyse ei aina ole rahasta. Eriävien näkemysten vuoksi kaupungilla ei hänen mukaansa ole varaa jäädä vuosiksi neuvottelemaan asiasta.

Kaupunginjohtaja tyrmää myös ajatuksen siitä, että kaupunki ostaa maat halvalla ja myy ne tämän jälkeen kalliilla eteenpäin.

– Kun raakamaata ryhdytään jalostamaan asemakaavan jälkeen esimerkiksi elinkeinotoimen käyttöön, niin siihen tulee sisältymään aika paljon kaikkea. Muun muassa katujen ja muiden väylien rakentamista sekä vaikkapa kunnallistekniikan rakentamista. Ajatus, että kaupunki pistää rahoiksi, on kyllä tuulesta temmattu.

Meijerintien ja Arolammen liittymän lähimetsää kuvassa.

Lisätty 18.2.2020 kello 17.15. Kuntaliiton kommentti siitä, etteivät he ole lähettäneet kunnille ohjekirjettä.