Meteorologi: Talvi on jo taputeltu – Foreca löysi kolme syytä, miksi kevät ottaa nyt vallan - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Meteorologi: Talvi on jo taputeltu – Foreca löysi kolme syytä, miksi kevät ottaa nyt vallan

Julkaistu: 14.2. 17:33

Albedo-ilmiökin tukee kevään tuloa.

Kiuru liverteli perjantaina Helsingissä Haltialan pelloilla.

Sään haltijatkin ovat keväisellä mielellä.

Samoihin aikoihin kun kiuru liverteli kirjoitti Forecan meteorologi Markus Mäntykangas blogiinsa harvoin helmikuun puolivälissä kuullun tervehdyksen:

”Talven ystävät, sori!”

Mäntykankaan mielestä talvi 2019–20 on ”jo taputeltu” Etelä- ja Länsi-Suomessa.

Hän tukeutui valistuneessa väitteessään Euroopan keskuksen (ECMWF) uusimpaan kuukausiennusteeseen, joka ”ei taaskaan lupaa hyvää”.

Eurooppaan on luvassa vahvaa ilmanpainejakaumaa. Atlantilla ja Jäämerellä kulkee voimakkaita matalapaineita, Länsi-Euroopassa on tavanomaista korkeampi ilmanpaine.

”Tämä on paras (pahin) mahdollinen talvenkarkottaja-asetelma”, Mäntykangas kirjoittaa. Jos ennuste toteutuu, Etelä- ja Keski-Suomessa on Mäntykankaan mielestä alkanut ”lähtölaskenta kevääseen”.

Ilmatieteen laitoksen päivystävästä meteorologista Juha Tuomalasta ei ole laittamaan kevätkiimaiselle kollegalle vastaan.

– Ei tämä enää kovin talviselta näytä, Tuomala myöntää.

Edessä on sama ECMWF-rätinki.

Kaivopuiston rannassa Helsingissä oli alkuviikosta keväisen näköistä

Kaivopuiston rannassa Helsingissä oli alkuviikosta keväisen näköistä

Mäntykangas esittää kolme perustetta talven taputtelulle. Kaiken takana on se perusajatus, että sekä lyhyet että pitkät ennusteet ovat yhtä mieltä sään jatkumisesta tavanomaista lämpimämpänä ja että vaihtelut ovat nopeita.

Eli samanlaista kuin mihin on totuttu, ja minkä vuoksi etelässä on jääty tyystin ilman termistä talvea.

Mäntykankaan ensimmäinen peruste on lumen vähyys.

Jos lunta ei ole tai ne hupenevat nopeasti, auringon säteily imeytyy suoraan maaperään ja ilma alkaa lämmetä. Jos taas lunta on paljon, sen sulaminen sitoo lämpöenergiaa, koska energia joutuu töihin, lumitöihin.

Poikkeus on nyt Lappi, jossa on runsaasti lunta ja siellä lumipeite todennäköisesti vielä vahvistuu eli kevät ei ole ajankohtainen.

Mäntykankaan toinen peruste on olematon jääpeite merialueilla. Lämpimät ilmavirtaukset pääsevät Suomeen ilman, että ne jäähtyvät kylmää hohkaavan jään yläpuolella.

Kysymys on matkustusmukavuudesta. Ja jopa näkyvyydestä.

Jäättömyyden vuoksi lämpöenergiaa pääsee sitoutumaan suoraan mereen, kun taas jäätalvina jään ylle syntyy sakeita sumuja.

Sekä lumella että jäällä on korkea niin sanottu albedo eli ne heijastavat tehokkaasti auringonvaloa takaisin taivaalle ja hidastavat ilman lämpenemistä alempana.

Veden ja maan albedo on alhaisempi, jolloin säteily pääsee imeytymään ja lämmittämään, kuten Mäntykangas toteaa, ”alustaa”.

Kolmas Mäntykankaan peruste on vaikeampi havaita omin silmin johtuen pitkästä etäisyydestä. Se pitää maallikoiden vain uskoa.

Arktinen jääpeite pohjoisella napa-alueella on tänä talvena laaja kiitos tiiviin polaaripyörteen, jonka ansiosta kylmät ilmamassat ovat pysyneet kuin paketoituina napa-alueen ympärillä, jolloin merijään pinta-ala on päässyt elpymään.

Laajan jääpeitteen vuoksi napa-alueella saattaa tänä vuonna olla hyvin kylmää pitkälle kevääseen, jolloin polaaripyörrekin pitää pintansa. Päättelyketju jatkuu ajatuksella, että mitä pidempään napa-alueen ja eteläisempien leveysasteiden lämpötilaerot pysyvät suurina, sen todennäköisempää on polaaripyörteen pärjääminen hengissä.

Tämä taas ylläpitää Suomessa lämpimiä lounaisvirtauksia ja föhn-tuulia, jotka edistävät kevättä.

Kun napa-alue lopulta lämpiää viimeistään huhti-toukokuussa, polaaripyörre hajoaa, mutta sillä ei ole enää merkitystä Suomen kevään tulolle.

Ilmatieteen laitoksen Tuomala näkee pienen kysymysmerkin kahden viikon päästä helmikuun ja maaliskuun vaihteen tienoilla.

– Signaali on vielä heikko, mutta vähän sellaista ajatusta on, että Brittein suurten suunnalle saattaisi rakentua korkea ja Kuolan tienoille matalaa ja meille voisi tilapäisesti valua vähän kylmempää ilmaa.

Se ei kuitenkaan muuttaisi olennaisesti yleiskuvaa, Tuomala myöntää auliisti.

– Mistään selkeästä säätyypin muutoksesta ei olisi kysymys. Se voisi olla sellainen viikon periodi.

Sademääriä on Tuomalan mukaan vaikea ennustaa. Suurta lumentuloa hän ei näe edes kristallipallostaan.

– Maaliskuulla signaali hapertuu ja ennustettavuus häviää.

Tuoreimmat osastosta