Viimeinen Suomessa teloitettu nainen Martta Koskinen ei tuntenut katumusta – viimeisenä iltana siskolle kirjoitettu kirje on karua luettavaa: ”Vaikka henki menisi...” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Viimeinen Suomessa teloitettu nainen Martta Koskinen ei tuntenut katumusta – viimeisenä iltana siskolle kirjoitettu kirje on karua luettavaa: ”Vaikka henki menisi...”

Suomen viimeinen kuolemantuomion saanut nainen ei tuntenut katumusta edes kuoleman edessä.

Suomen viimeinen kuolemantuomion saanut nainen ei tuntenut katumusta edes kuoleman edessä.

Julkaistu: 13.2. 10:36, Päivitetty 13.2. 16:15

Martta Koskinen oli viimeinen Suomessa teloitettu nainen. – Se, mistä olen kerran lupaukseni antanut, sen pidän, vaikka henki menisi, niin kuin nyt meneekin, hän kirjoitti viimeisenä iltanaan.

Todellinen aarreaitta.

Näin kirjailija Timo Kalevi Forss kuvailee uutuuskirjaansa Unohtumattomia kirjeitä Suomesta (Like).

Siinä hän esittelee sata merkittävää kirjettä Suomesta.

Mukana on muun muassa sota-ajan rakkauskirjeitä, Hurriganesin fanikirje, tulevan kirjailija Katja Ketun nuoruuden kirje aikuisena avattavaksi, Kyllikki Saaren kirje pastori Kauko Kanervolle sekä Mannerheimin kirjeet Hitlerille sekä Churchillille.

– Kirjan idea on suoraan ulkomailta, niin kuin kaikki kovimmat jutun, Timo Kalevi Forss naurahtaa.

–  Shaun Usher on tehnyt kirjan Kirjeistä, jotka mullistivat maailmaa. Päätimme, että on tehtävä Suomi-versio suomalaisesta todellisuudesta.

Forss kokosi kirjaa vuoden.

– Tajusin tekeväni jonkinlaista Suomen historiaa kirjeiden kautta, hän sanoo.

Kirje on päivätty 26.9.1943. On viimeinen ilta ennen kuin Martta Koskinen teloitetaan. 46-vuotias ompelija kirjoittaa kirjeen siskopuolelleen Kertulle:

”Olen edelleen yhtä rauhallinen, sillä minulla on niin hyvä omatunto ja uskon, että joskus tulee totuus ilmi ja oikeus voittaakin”.

Martta Koskinen oli viimeinen Suomessa teloitettu nainen.

Martta Koskinen on viimeinen Suomessa teloitettu nainen. Hänet teloitettiin 27.9.1943.

Martta Koskinen on viimeinen Suomessa teloitettu nainen. Hänet teloitettiin 27.9.1943.

Viimeisenä iltana ennen teloitusta hän sai kirjoittaa kirjeitä kuten kuolemantuomituilla on tapana. Kirjeitä syntyy neljä.

– Valitsin niistä kirjeen, jonka hän kirjoitti siskopuolelleen Kertulle, Timo Kalevi Forss kertoo.

Sivu Martta Koskisen viimeisestä kirjeestä siskopuolelleen.

Sivu Martta Koskisen viimeisestä kirjeestä siskopuolelleen.

Martta Koskinen annettiin ilmi joulukuussa 1942. Koskisen tuomion perusteena oli se, että hän oli toimittanut Helsinkiä pommittaneille Neuvostoliiton pommituslaivueille tietoja suomalaisten ilmatorjuntapatterien sijoituspaikoista.

Ompelijan työ oli ollut pitkään hyvä suoja. Kukaan ei epäillyt häntä vakoojaksi.

Jatkosodan aikaan Koskinen välitti maanalaisena toimivan SKP:n viestejä. Hän oli myös rintamakarkurien opastajana ja avustajana.

Viimeiseen asti hän pysyy aatteelleen uskollisena. ”Olen jo kerran kirjoittanut, että minun kohtaloani ajatellen ei saa kirota ketään, vihata ketään eikä puhua kostosta”, Martta Koskinen kirjoittaa viimeisenä iltanaan siskopuolelleen Kertulle.

Timo Kalevi Forssia hämmästyttää se, miten varma Martta Koskinen on asiastaan.

”Tämä aika on vain kiteyttänyt kovemmaksi ja lujemmaksi sitä vuosien saavutusta, että en vieläkään näe muuta tietä kuin sitä mitä myös kuljen”, hän kirjoittaa viimeisenä iltanaan.

Kirjeessä on myös elämänviisautta ja herkkyyttä.

– Ehkä herkintä on kirjeen lopussa, kun hän kirjoittaa sisarpuolensa lapsista. Että hän on usein muistellut Kertun pieniä lapsia, Timo Kalevi Forss kertoo.

– Hän suree, ettei voinut jouluna heille lahjoja antaa, kun oli vankilassa jo silloin. Martta toivoo kirjeessä kovasti, että lapset saisivat pitää isänsä, ettei heistä tulisi sotaorpoja.

Katumusta hän ei tunne. Viimeisenä iltana päivä ennen teloitusta hän kirjoittaa:

”Vaikka olisin saanut elää ja vaikka mielipiteeni olisivat muuttuneet, niin se mitä on tapahtunut ja ollutta ja se, mistä olen kerran lupaukseni antanut, sen pidän, vaikka henki menisi, niin kuin nyt meneekin”.

Juttua korjattu 13.2.2020 kello 12.13. Tarkennettu Koskisen tuomion perusteita.

Juttua korjattu 13.2.2020 kello 15.15. Poistettu virheellinen tieto, että kirje olisi julkaistu nyt ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan.

Lisää aiheesta

Tuoreimmat osastosta